Pohjolankadun ja Paviljongin kampuksen ovet ovat suljettuna syyslomaviikolla 19.–23.10.2026. Puhelinvaihde on auki maanantaina ja tiistaina ja suljettuna loppuviikon. Palvelemme jälleen maanantaina 26.10.

Opetusravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4, on suljettu viikolla 43 ja avataan maanantaina 26.10. Tervetuloa palveltavaksi maanantaisin klo 11–13 ja tiistaista perjantaihin klo 11–13.30.

Ravintola Paussi, Pohjolankatu 4, on suljettu viikolla 43. Tervetuloa lounaalle ja kahvittelemaan taas maanantaina 26.10.

Hius- ja kauneudenhoitoalan opiskelijapalvelut ovat myös syyslomalla viikon 43. Kosmetologialan NYT-yrittäjät palvelevat koko viikon.

Mukavaa syyslomaa!

The post Asiakas- ja opiskelijapalvelut syyslomaviikolla 19.–23.10. appeared first on Samiedu.

Vuoden 2027 ammattitaidon SM-kilpailujen semifinaalihaku on käynnissä – Samiedun opiskelijoilla on ilmoittautumisaikaa 9.11. asti. Taitaja2027-semifinaalien hakuaika näkyy meillä monin tavoin, muun muassa molemmilla kampuksilla järjestettynä Taitaja-päivänä.

– Taitaja-päivänä opiskelijat pääsivät kokeilemaan oman alansa kilpailutehtäviä ja tutustuivat Taitaja-kisojen vaatimuksiin. Kannustamme opiskelijoita hakemaan helmikuussa järjestettäviin semifinaaleihin, sillä Taitaja-kilpailussa voi oppia uutta, vahvistaa itseluottamusta ja saada eväitä tulevaa työelämää varten, kannustaa Taitaja-koordinaattorimme Hanna Kurunsaari.

Hanna nostaa esiin kilpailun monet edut opiskelijalle.

– Taitajasta saa arvokasta kilpailukokemusta, jota työnantajat arvostavat. Osallistuminen kannattaa ehdottomasti nostaa CV:hen. Kilpailuihin osallistuminen voi myös edistää opintoja, sillä kilpailussa voi suorittaa tutkinnon osien näyttöjä.

– Finaali voi avata myös ovia jatko-opintoihin. Taitaja-finalistit voivat hakea ammattikorkeakouluun finaalitulosten perusteella ilman pääsykokeita.

Loppukilpailussa menestyneet palkitaan tietenkin myös euroissa.

– Itä-Suomen Ammattitaito ry. antaa kaikille Taitaja-finalisteille stipendit, ja finaalin kärkikolmikko palkitaan SM-mitaleiden lisäksi jopa 800 euron rahapalkinnoilla, Hanna kertoo.

Kokeneet valmentajat opiskelijoiden tukena Taitaja-matkalla

Samiedussa kilpailutoiminnassa on tänä vuonna mukana 17 opettajaa tai taitovalmentajaa. Taitaja-valmentajamme tekevät tiivistä yhteistyötä ja ammentavat opiskelijoille oppia aiempien kilpailuiden kokemuksista. Oman alansa tuomarina toimivat antavat kollegoilleen henkistä tukea valmentamiseen.

Useille valmentajille on kertynyt jo pitkä kokemus Taitaja-kilpailuista. Sähkö- ja automaatioalan opettaja Pekka Kipinoinen korostaa, että syksyllä opintonsa aloittaneitakin voi jo kannustaa mukaan Taitaja-kilpailuun hakemaan ensikokemusta.

– Toivon, että myös huoltajat rohkaisevat nuoria lähtemään mukaan. Taitaja on turvallinen tapa oppia uutta ja saada arvokasta kokemusta jo opintojen alkuvaiheessa, Pekka kannustaa.

Tuore samiedulainen kone- ja tuotantotekniikan opettaja Petri Kosunen on pitkän linjan Taitaja-konkari.

– Viimeisen neljän vuoden aikana Taitaja-valmennettavani ovat saavuttaneet kolme kultaa ja kaksi pronssia, ja yksi opiskelija voitti pronssia myös teräsrakennetöiden EuroSkills-kilpailussa Saksassa. Taitajassa ammattitaito on olennaista, mutta opiskelijan on itse innostuttava kilpailusta. Olen huomannut, että kilpailuhenkinen opiskelija lähtee uudelleen mukaan seuraavana vuonna.

– Jos vähänkään mietit osallistumista, kannattaa tarttua mahdollisuuteen. Parhaimmillaan Taitaja voi sytyttää kipinän, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen, Petri vinkkaa opiskelijoillemme.

The post Vuoden 2027 Taitaja-semifinaalien haku on käynnissä appeared first on Samiedu.

Itä-Savon koulutuskuntayhtymä Samiedun ja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä YSAOn hallitukset sekä valtuuston puheenjohtajat ovat linjanneet seminaarissaan 8.–9.10. organisaatioiden yhteistyön kehittämiseen liittyvää valmistelua. Jo aiemmin määritettyjen tavoitteiden perusteella yhteistyöllä halutaan:

• varmistaa ammatillisen koulutuksen jatkuvuus Itä- ja Ylä-Savossa
• turvata myös opiskelijamääriltään pienten mutta työelämälle tärkeiden koulutusalojen tulevaisuus
• tarjota opiskelijoille nykyistä monipuolisempia koulutus- ja osaamispolkuja
• vahvistaa henkilöstön osaamista ja lisätä työ- ja kehittymismahdollisuuksia
• vastata entistä paremmin alueiden työelämän muuttuviin osaajatarpeisiin
• vahvistaa alueiden elinvoimaa ja ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta.

Koulutuskuntayhtymät ovat olleet strategisia kumppaneita vuodesta 2022 alkaen ja luottamukseen perustuvaa yhteistyötä on tehty jo 1990-luvulta saakka.

Rahoituksen väheneminen edellyttää uusia ratkaisuja

Yhteistyön tiivistämisen taustalla ovat myös ammatillisen koulutuksen rahoituksessa tapahtuneet ja ennakoitavissa olevat muutokset. Koulutuskuntayhtymien laskelmien mukaan Samiedun valtionosuusrahoitus on vuodesta 2020 lähtien vähentynyt reaalisesti noin 20 prosenttia ja YSAOn rahoitus noin 15 prosenttia. Lisäksi tulevan velkajarrun arvioidaan kiristävän ammatillisen koulutuksen rahoitusta edelleen. Myös velkajarrulla on merkittävät vaikutukset tulevien vuosien julkiseen talouteen.

Rahoituksen vähentyessä yhteistyöllä tavoitellaan ratkaisuja, joiden avulla koulutusta voidaan järjestää alueilla pitkäjänteisesti, laadukkaasti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Yhteisten resurssien, osaamisen, koulutustoteutusten ja oppimisympäristöjen hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuden uudistaa toimintaa sen sijaan, että koulutustarjontaa jouduttaisiin jatkuvasti supistamaan.

Valtakunnallinen suunta kannustaa yhteistyöhön

Opetus- ja kulttuuriministeriön joulukuussa 2025 julkaisemissa ammatillisen koulutuksen kehittämisen linjauksissa todetaan, että koulutuksen järjestäjärakenteen tulee sopeutua työelämän ja väestön muutoksiin. Linjausten mukaan koulutuksen järjestäjien yhteistyöllä ja työnjaolla tulee huolehtia myös määrällisesti pienempien alojen koulutustarjonnasta työelämän tarpeiden mukaisesti. Ministeriö kannustaa samalla hyödyntämään uusia teknologisia mahdollisuuksia silloin, kun se tukee pedagogisia tavoitteita ja koulutuksen saavutettavuutta.

Samiedu ja YSAO valittiin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön toiminnanohjauksen kokeiluun, joka on vaikuttavin ammatillisen koulutuksen kehittämishanke vuosille 2026–2033. Samiedun ja YSAOn yhteistyön tavoitteet ovat siten samansuuntaisia valtakunnallisten linjausten kanssa. Yhteistyöllä halutaan varmistaa, että ammatillista koulutusta voidaan tarjota myös tulevaisuudessa lähellä opiskelijoita ja työelämää sekä Itä-Savossa että Ylä-Savossa.

Maatalous- ja maarakennusalan koulutukset täydentävät tarjontaa

Yhteistyö näkyy jo konkreettisesti koulutustarjonnan kehittämisessä. Valmistelun tavoitteena on mahdollistaa nykyistä laajempi koulutustarjonta myös aloilla, joita ei ole omalla alueella ollut tarjolla samassa laajuudessa.

Yhteishaussa 2027 Samiedun opiskelijoille avautuu uusia mahdollisuuksia esimerkiksi maatalousalan, luonnonvara-alan ja maarakennusalan koulutuksiin yhteistyön kautta. Tavoitteena on vastata alueiden yritysten osaamistarpeisiin sekä tarjota opiskelijoille nykyistä enemmän vaihtoehtoja omalla seudullaan.

– Ammatillisen koulutuksen toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Rahoituksen väheneminen, väestökehitys ja työelämän muuttuvat osaamistarpeet edellyttävät meiltä uusia ratkaisuja. Yhteistyön avulla voimme turvata ammatillisen koulutuksen jatkuvuutta, tarjota opiskelijoille enemmän koulutusvaihtoehtoja ja vahvistaa myös henkilöstömme osaamista ja työmahdollisuuksia, toteavat Itä-Savon koulutuskuntayhtymän johtaja Jukka Mustonen ja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän johtaja Kari Puumalainen.

Tavoitteena alueiden elinvoiman vahvistaminen

Itä- ja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymien yhtymähallitusten puheenjohtajat korostavat, että yhteistyössä on kyse ennen kaikkea alueiden tulevaisuuden rakentamisesta.

– Ammatillinen koulutus on yksi tärkeimmistä alueellisista menestystekijöistä. Haluamme varmistaa, että nuorilla, aikuisilla ja työnantajilla on jatkossakin käytössään monipuoliset ja laadukkaat koulutuspalvelut omalla alueellaan. Yhteistyö antaa meille paremmat mahdollisuudet säilyttää myös pienet, mutta alueen työelämälle tärkeät koulutusalat, sanoo Itä-Savon koulutuskuntayhtymän yhtymähallituksen puheenjohtaja Thomas Svensk.

– Vastuullinen päätöksenteko edellyttää tulevaisuuteen katsomista. Yhteistyön kehittämisellä haluamme varmistaa, että ammatillinen koulutus pystyy palvelemaan alueiden asukkaita ja yrityksiä vahvasti myös rahoituksen ja väestörakenteen muuttuessa, lisääYlä-Savon koulutuskuntayhtymän yhtymähallituksen puheenjohtaja Kyösti Kauppinen.

Yhteistyön valmistelu jatkuu. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka tukevat opiskelijoiden mahdollisuuksia kouluttautua omalla alueellaan, turvaavat myös pienten koulutusalojen jatkuvuutta, vahvistavat henkilöstön osaamista ja työmahdollisuuksia sekä parantavat työelämän osaajatarjontaa molemmilla seuduilla.

The post Samiedu ja YSAO vahvistavat yhteistyöllä ammatillisen koulutuksen tulevaisuutta Itä- ja Ylä-Savossa appeared first on Samiedu.

Vocational education holds a strong and increasingly strategic position in the Finnish education system. In 2025, 324,000 students were studying in vocational education and training (VET) institutions, compared with 360,000 students in higher education institutions (Statistics Finland, 2026a; 2026b; 2026c). Finnish VET serves learners of different ages and life situations, and its importance is growing in a context marked by demographic change and skills shortages.

VET institutions are not only responsible for developing skills and supporting employment. They also have an important role in regional development, policymaking, networks and public discussion. Through cooperation with policymakers, employers, educational partners and other stakeholders, they bring practical knowledge into discussions about education and skills policy. At the same time, they help ensure that education responds to the needs of learners, working life and society.

This role is particularly important in Finland, where perceptions of vocational education are still influenced by long-standing differences in status between educational pathways. VET has often been associated mainly with young people who are not interested in academic studies. VET providers, together with organisations such as AMKE, the Finnish Association for the Development of Vocational Education and Training, have therefore worked to broaden this understanding and highlight vocational education as an important pathway for individuals, working life and society.

Regional influence and workforce development

At the national level, VET institutions can contribute to policymaking by bringing practical experience into dialogue with decision-makers. This is particularly important when legislation, funding or other major reforms are being prepared. The impact of policy decisions can look very different at national level than it does in the everyday work of an education provider.

Meetings with Members of Parliament, ministers and other government representatives provide opportunities to discuss the realities of vocational education and bring regional perspectives into national discussions. Study visits to Parliament and visits by policymakers to VET institutions are also useful ways to create dialogue. Education providers can explain current developments and challenges, while policymakers can get a better understanding of how national decisions are experienced in practice. Samiedu has participated in this dialogue in several ways. Over the years, Samiedu’s Principal has met ministers in Parliament together with other regional representatives. Samiedu has also welcomed Members of Parliament to Savonlinna to discuss education, labour market issues and regional development in Eastern Finland. These meetings provide an opportunity to bring the perspective of a smaller region into national discussions and to explain how national decisions affect education providers, students and employers locally.

This kind of dialogue helps connect policy design with implementation and brings regional and practical perspectives into national decision-making. It can also help policymakers understand that the effects of the same decision may vary between regions and education providers. VET institutions are therefore not only affected by education policy; they can also contribute to its development. This is particularly important at a time when the funding and operating environment of vocational education is changing rapidly.

Collective influence through networks

VET institutions also influence policy and practice through national and cross-sectoral networks. Working together gives the sector a stronger voice when discussing common issues such as funding, workforce needs, educational pathways and the future of vocational education. AMKE has an important role in this work. It represents Finnish VET providers and supports their development and advocacy. Through stakeholder cooperation, development work and shared policy positions, AMKE helps bring the views and experiences of VET providers into national decision-making and public discussion.

Network cooperation is not only about advocacy. It is also an important way of learning from each other. VET providers face many of the same challenges, even though their regional circumstances may differ. Sharing experiences and good practices makes it possible to spread effective solutions and avoid developing everything separately. Cooperation with organisations outside the VET sector is equally important. Links with higher education, employers and other organisations bring different perspectives to discussions about skills, employment and regional development. The VET sector is stronger when these perspectives are brought together rather than considered separately.

Shaping the public understanding of vocational education

VET institutions also have an important role in public discussion. This matters because public perceptions influence how vocational education is valued and how its contribution to working life and society is understood. VET providers participate in public discussion through expert contributions, media, social media, seminars, events and direct engagement with different stakeholders. They can bring practical examples from students, teaching and cooperation with employers into wider discussions. This makes vocational education more visible and helps show what it looks like today.

Events such as Finland’s annual Vocational Skills Day are one example of this. They provide an opportunity to showcase skills, learning environments and career pathways and to bring vocational education into the public space. Public discussion is also an opportunity to challenge outdated assumptions. Finnish vocational education is not only a route for young people who do not choose general upper secondary education. It serves people at different stages of their lives, supports continuous learning and responds directly to changing needs in working life. Making this visible is an important part of the work of VET institutions.

Vocational education as a strategic societal actor

These four areas show that Finnish VET institutions have a role that goes beyond providing education. They contribute to regional development, bring practical experience into national policymaking, strengthen the sector through networks and help shape the way vocational education is understood in society. At the regional level, they help secure skilled labour and support the vitality of local communities. At the national level, they bring the realities of education and working life into discussions about legislation and funding. Through networks, they share knowledge and strengthen the sector’s ability to respond to change. Through public discussion, they help make the value of vocational education visible.

This role is becoming more important as Finland faces demographic change, skills shortages and increasing pressure on public resources. VET institutions are close to everyday educational practice, but at the same time they are connected to regional, national and international networks. This gives them a useful position between policy and practice. For me, this is one of the strengths of Finnish vocational education. A VET institution can see very concretely what is happening in the lives of students, in local companies and in working life. At the same time, it can bring these observations into wider discussions about the future of education and society. This connection between everyday practice and broader decision-making is something that should be recognised and used more systematically.

Vocational education is therefore much more than a way of providing skills for the labour market. It is an important part of Finland’s social, economic and regional development. Its contribution is strongest when education providers work together with students, employers, municipalities, policymakers and other partners to build solutions that respond to both today’s needs and the challenges ahead.

Milla Laisi-Wessman

References:

Statistics Finland (2026a). Number of students in vocational education and training decreased in 2025, available at: https://stat.fi/en/publication/cmf53wztmiewp07uopcxy4l4i. Checked 25.6.2026.

Statistics Finland (2026b). Number of students at universities of applied sciences increased further in 2025, available at: https://stat.fi/fi/julkaisu/cmg4okh8kg6f607w7ogonlpxm. Checked 15.8.2026.

Statistics Finland (2026c). Number of degrees completed at universities grew in 2025, available at: https://stat.fi/fi/julkaisu/cmg4opwr0g2br07w0evsjcfcy. Checked 15.8.2026.

The post Finnish Vocational Education Institutions as Strategic Shapers of Skills, Policy and Society appeared first on Samiedu.

Ammatillisen koulutuksen alumnitoiminta tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia oppilaitosten, opiskelijoiden ja työelämän yhteistyön vahvistamiseen. Erasmus+ -ohjelman rahoittamassa hankkeessa Effective alumni policies and practices in Finland and the Netherlands: developing guidelines for VET schools kehitettiin käytännönläheisiä suuntaviivoja alumnitoiminnan käynnistämiseen ja vahvistamiseen ammatillisissa oppilaitoksissa.  

Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa alumnitoiminnan nykytilaa Suomessa ja Alankomaissa, tunnistaa toimivia käytäntöjä sekä laatia oppilaitoksille selkeitä suosituksia alumnitoiminnan kehittämiseksi. Samalla haluttiin vahvistaa oppilaitosten ja työelämän välistä vuoropuhelua, tukea elinikäistä oppimista sekä edistää opiskelijoiden sujuvaa siirtymistä työelämään. 

Taustatutkimus ja kansainväliset opintovierailut ohjeistuksen pohjalla 

Hankkeen tuloksena laadittiin Creating Effective Alumni Engagement in VET -opas ammatillisen koulutuksen alumnitoiminnan kehittämiseen. Julkaisu kokoaa yhteen Suomessa ja Alankomaissa tunnistetut hyvät käytännöt, yleisimmät haasteet sekä konkreettiset suositukset alumnitoiminnan käynnistämiseen, organisointiin ja kehittämiseen. 

Julkaisu perustuu tehtyyn taustatutkimukseen sekä kansainvälisiin vierailuihin Suomeen ja Alankomaihin.. Vierailuiden aikana tutustuttiin eri oppilaitosten alumnitoimintaan ja haastateltiin useita alan asiantuntijoita. 

Opas ja hankkeen tulokset julkaistiin hankkeen järjestämässä kansainvälisessä webinaarissa 15.9.2026. ja se oli avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Osallistujat olivat pääasiassa Suomesta ja Alankomaista, mutta mukana oli osallistujia myös muista Keski-Euroopan maista.

Alumnitiimi toivottaa innostavia lukuhetkiä oppaan parissa!

Sanna Muhonen

The post Ammatillisen koulutuksen alumnitoiminnan kehittäminen Suomessa ja Alankomaissa appeared first on Samiedu.

Nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä!

Millainen työelämä nuoria odottaa ja miten työnantajat löytävät tulevaisuuden osaajat?

Savonlinnan seudun Työllisyysfoorumi kokoaa yhteen työnantajat, oppilaitokset, työllisyyspalvelut ja muut alueen toimijat keskustelemaan nuorten työllistymisestä, tulevaisuuden osaamistarpeista ja työelämän muutoksista.

Päivän pääpuhujana kuullaan Ronny Erikssonia, joka tarjoaa ajatuksia herättävän näkökulman työelämään ja tulevaisuuden työelämän mahdollisuuksiin. Ohjelmassa kuullaan lisäksi yritystarina, paneelikeskustelu sekä ajankohtaista tietoa nuorten työllistymistä tukevista palveluista ja työllistymissetelistä.

Aika ja paikka:

• 15.10.2026 klo 7.30–11
• Maksuton aamiaisbuffet tarjolla osallistujille klo 7.30 alkaen
• Samiedun Paviljongin kampus, Rajalahdenkatu 4 (auditorio), 57200 Savonlinna

Tapahtuma on maksuton ja suunnattu työnantajille ja yrittäjille, oppilaitosten edustajille sekä kaikille nuorten työllisyyden edistämisestä kiinnostuneille toimijoille. Järjestämme tapahtuman yhdessä Savonlinnan seudun työllisyyspalveluiden kanssa.

Ilmoittaudu mukaan 11.10.2026 mennessä tällä lomakkeella (avautuu uuteen välilehteen).

Lämpimästi tervetuloa kuulemaan, keskustelemaan ja rakentamaan yhdessä tulevaisuuden työelämää!

Ohjelma

7.30–8.15
Aamupala, verkostoituminen ja tutustuminen aulapisteisiin

8.15–8.30
Tilaisuuden avaus
Anna Astikainen, Savonlinnan seudun työllisyyspalvelut
Paula Muhonen, Samiedu

8.30–8.50
Yritystarina: Restaurant Solitary

8.50–9.00

Tauko

9.00–9.45
Paneelikeskustelu: Nuoret, työelämä ja työllistyminen

Millaisia polkuja nuorilla on työelämään ja miten varmistamme osaavan työvoiman saatavuuden tulevaisuudessa?

Keskustelemassa:

• Olli Malinen, Norelco Oy
• Anne Taiponen, Samiedu
• Jaana Karhu, Eväskellari
• Jukka Lindgren, Savonlinnan seudun Ohjaamo
• Mirva Turtiainen, Lagom Beauty

9.45–10.45

Ronny Eriksson: Luovuuden, kulttuurin ja yrittäjyyden tulevaisuuden nuori voima

Miten luovuus, yrittäjyys ja rohkea ajattelu auttavat rakentamaan menestystä muuttuvassa työelämässä?

10.45–11.00
Tilaisuuden päätös
Ding Ma, Savonlinnan kaupunki

11.00 alkaen
Mahdollisuus jäädä omakustanteiselle lounaalle Paviljongille.

The post Nuoret ja tulevaisuuden työelämä – tervetuloa Savonlinnan seudun Työllisyysfoorumiin 15.10.! appeared first on Samiedu.

Miten nopeasti omaksuisit esimerkiksi japanin kirjoitusmerkit tai jonkin muun itsellesi vieraan kirjoitusjärjestelmän? Entä miten nopeasti omaksuisit uuden kielen ja osaisit käyttää sitä sujuvasti arjessasi?

Näin suomen kielen S2-opettaja Jaana Viljakainen haastaa meidät jokaisen pieneen ajatusleikkiin ja johdattaa kotoutumiskoulutukseen.

Olemme järjestäneet aikuisten maahanmuuttaneiden kotoutumis- ja kielikoulutusta Savonlinnassa loppuvuodesta 2023 alkaen. Nyt ensimmäistä kertaa on käynnissä koulutuksen suomen kieleen orientoiva moduuli. Opiskelijat ovat Savonlinnan seudun työllisyyspalvelujen työnhakijoita, joilla on voimassa oleva kotoutumissuunnitelma.

– Koulutus on tarkoitettu maahanmuuttajille, jotka eivät osaa lukea ja kirjoittaa latinalaisin kirjaimin. Heidän äidinkieliään kirjoitetaan erilaisin aakkosin. Kaikki opiskelijat ovat asuneet yli vuoden Suomessa. Siksi he ymmärtävät jo jonkin verran suomea. He tarvitsevat kuitenkin tukea latinalaisen kirjaimiston oppimisessa ja kielitaidon alkuvaiheissa, kertoo Jaana.

Jaanan mukaan tavoitteena on, että tämän 10 viikon koulutuksen jälkeen mahdollisimman moni pystyy jatkamaan eteenpäin joko opiskelemaan tai töihin.

– Sitä kautta heistä tulee aktiivisia suomalaisen yhteiskunnan jäseniä, jotka pystyvät osallistumaan, elämään ja työskentelemään Suomessa kaikkine vapauksineen ja vastuineen, Jaana lisää.

Suomen kielen ääntämistä ja sanastoa tutuksi

Koulutuksessa harjoitellaan lukemista, kirjoittamista ja suomen kielen kirjaimien ääntämistä.  

– Opiskelija oppii ymmärtämään puhetta ja tunnistamaan tekstin joukosta sanoja. Opettelemme paljon perussanastoa ja arkifraaseja, ja sen kautta myös lukemista ja kirjoittamista. Arkeen liittyvien aiheiden kautta on helppo tutustua myös suomalaisuuteen.  

Haastattelupäivänä ryhmä kertaa perhesanoja ja harjoittelee kotisanastoa. Opettaja kiertää tarkistamassa kotitehtävän. Opiskelijat ovat kirjoittaneet huonekalujen nimiä muistilapuille ja ottaneet kotoaan kuvan lapusta oikean huonekalun päällä. 

Jaanan mukaan toiminnalliset tehtävät auttavat kielen oppimisessa. Tavutuksen idea avautuu, kun kukin opiskelija leikkaa tehtäväpaperille tulostetut huonekalusanat tavuiksi. Tavut sekoitetaan, ja jokainen yhdistää sanat uudelleen, ensin mallista ja lopulta itse hahmottamalla.  

– Hyvä! Kirjahylly. Montako tavua? Jaana kysyy ja kuulee liudan oikeita vastauksia. 

Yhteinen tavoite motivoi ja yhdistää 

Neljän ensimmäisen opiskeluviikon jälkeen ryhmä kertoo myönteistä palautetta yhteen ääneen.  

– Kurssilla oppii suomea! Hyvä ryhmä. Opettaja hyvä, kiitos! 

– Opettajallekin on tosi motivoivaa huomata, että asia, joka ei vielä eilen onnistunut, sujuukin tänään paremmin, ja huomenna se onnistuu jo hienosti.  

– Opiskelijat ovat myös ryhmäytyneet nopeasti. Heille on muodostunut oma huumorikin, vaikka heillä ei ole muuta yhteistä kieltä kuin harjoitteluvaiheen suomi. Olen kuullut heiltä jo omia pikkuvitsejä suomeksi, Jaana hymyilee.  

Kielitaito kasvaa arjen kohtaamisissa 

Jaanan mukaan koulutus on hyvä pohja kielitaidon kehittymiselle. Hän kertoo innostuneena, että ryhmäläisten kielitaito on aktivoitunut lyhyessä ajassa.  

– Kävimme läpi perusverbejä ja juttelimme, mitä kukin teki viikonloppuna. Yhtäkkiä yksi opiskelija lausui täydellisesti kuusitavuisen sanan: ”mustikkapiirakka”. On kiva päästä kannustamaan, että osaat jo!  

Jaana muistuttaa, että kielitaito karttuu etenkin kaikissa arjen kohtaamisissa ja vapaa-ajan tapahtumissa.  

– Kannustankin kaikkia suomalaisia siihen, että jokainen malttaisi rauhoittua juttuhetkeen ja antaa kieltä oppivan harjoitella suomea. Kun hän huomaa pystyneensä hoitamaan asian suomeksi, hän kokee onnistuneensa ja motivoituu edelleen. Ja jos englanti on yhteinen kieli, asian voi sanoa sekä englanniksi että suomeksi. Sekin vahvistaa kielen opiskelijan luottamusta taitoihinsa.

The post Aikuisten kotoutumiskoulutuksesta ensiaskeleet suomen kieleen ja eväitä suomalaiseen arkeen appeared first on Samiedu.

Ammattiopistojen ensimmäisenä valtakunnallisena lempiruokapäivänä 29.9. meillä ja opiskelijaravintoloissa eri puolilla Suomea haukataan hampurilaista. Samalla muistutetaan, että ruoka on tärkeä osa hyvinvointia.

– Keväällä järjestettiin kansallinen äänestys, johon oli valittu mukaan kymmenen ammattiin opiskelevien suosikkiruokaa. Niistä suosikiksi valikoitui hampurilainen, taustoittaa ruokahuoltopäällikkömme Katri Tynkkynen.

Lounas on kiva tauko kavereiden kanssa ja rahanarvoinen etu opiskelijalle

Lempiruokapäivä on osa Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto Saku ry:n viikolla 40 järjestämää Hyvinvointivirtaa-viikkoa. Viikon teemoja ovat terveys, turvallisuus ja viihtyvyys. Tämän vuoden erityisteemaksi nousevat ruokailu ja ravitsemus sosiaalisena tapahtumana.

– Ruokailu on pieni tauko, jolloin ollaan yhdessä kavereiden kanssa. Täysipainoinen ateria täyttää vatsan, ja ilmainen lounas on samalla tuntuva taloudellinen etu, kannustaa Katri.

Teemaviikolla muistutetaan, että koululounas on lähes ainutlaatuinen etu maailmassa. Saku ry:n materiaaleista käy ilmi, että opiskelijaa kohti lounaisiin on varattu 538 euroa lukuvuotta kohti. Jos lounaan korvaa vaikkapa viiden euron välipalalla, se kurittaa kukkaroa 1 000 euron edestä vuodessa.

– Meillä ruokalassa käy yleensä kova kuhina lounasaikaan. Silti lounaan eduista kannattaa kertoa, sillä vuonna 2025 toteutetun THL:n valtakunnallisen kouluterveyskyselyn mukaan neljä ammattikoululaista kymmenestä jättää koululounaan väliin, Katri toteaa.

 – Opiskelu sujuu paremmin täydellä tankilla. Toivotamme opiskelijamme lämpimästi tervetulleiksi hamppareille lempiruokapäivänä ja lounaalle arkisin!

The post Opiskelijoiden lempiruokapäivänä viihdytään yhdessä hampurilaisilla appeared first on Samiedu.

Järjestämme Xamkin kanssa yhteistyössä Rekrymessut tiistaina 19.1.2027 klo 10–15 Samiedun Pohjolankadun kampuksen liikuntasalissa. Tapahtuma tuo saman katon alle eri alojen työnantajat, palvelut, opiskelijat ja työnhakijat.

Tapahtuma on avoin kaikille. Samiedun opiskelijat osallistuvat siihen osana opintojaan, ja myös Xamkin opiskelijoilla on mahdollisuus tutustua yrityksiin ja työmahdollisuuksiin. Messuja markkinoidaan lisäksi yläkoulujen ja lukioiden opiskelijoille sekä työnhakijoille eri kanavissa.

Ilmoittaudu mukaan 14.12. mennessä

Eri alojen työnantajat, yhdistykset ja palvelut ovat tervetulleita esittelemään tarjontaansa Rekrymessuilla. Tarjoamme jokaiselle halukkaalle oman maksuttoman esittelypisteen sähköistyksellä sekä yhteisnäkyvyyttä tapahtuman markkinoinnissa ja viestinnässä.

Tervetuloa mukaan löytämään yrityksellesi uusia tekijöitä niin kesäsesonkiin kuin vakituisiin tehtäviin! Rekrymessuilla kasvatat myös yrityksesi tunnettuutta. Mukaan kannattaa siis tulla myös, vaikka rekrytointitarvetta ei juuri nyt olisi.

Varaa maksuton esittelypiste tällä Forms-lomakkeella viimeistään 14.12.2026 (avautuu uuteen välilehteen).

The post Tavoita työnhakijat – varmista yrityksellesi paikka Rekrymessuilla! appeared first on Samiedu.

Kone- ja tuotantotekniikan opiskelijamme Veikko Luostarinen on työssäoppimassa ANDRITZ Savonlinnan Worksin konepajalla. 

– Olen saanut tehdä vaihtelevia töitä kokeneessa työporukassa ja oppinut todella paljon uutta. Täällä saa kysyä hyvin avoimesti mitä vain, ja aina olen saanut vastaukset. Opinnoistani olen saanut hyvän pohjan näihin töihin. Samiedussa olen oppinut esimerkiksi konepiirustusta ja levytyön perusteita, ja niistä tiedoista on ollut paljon hyötyä täällä, Veikko tuumii. 

Veikon työnohjaajana toimivan työnjohtaja Timo Seppäsen mukaan Veikko saa kattavan kuvan ASW:n konepajan töistä.  

– Pitkän linjan levyseppähitsaajat opastavat Veikkoa konepajan töihin. Työssäoppimisjakson aikana opiskelija on helppo ajaa sisälle työtehtäviin. Veikko sai jo kevään työssäoppimisjaksolla hyvän taustan meidän töihin ja tapoihin, ja nyt ne syventyvät tällä syksyn jaksolla.  

– Yhteistyö Samiedun kanssa on todella tärkeää, sillä ammattilaisia eläköityy meiltä jatkuvasti. Uusille työntekijöille on koko ajan tarvetta. Olemme saaneet tänne motivoituneita opiskelijoita. Veikkokin on todella aktiivinen. Hän haluaa oppia ja kehittyä ja tietenkin saada töitä jatkossa, Timo jatkaa. 

– Olisi kyllä kiva työllistyä tänne. Hyviä hommia ja olen oppinut jo paljon. Kotiseudulle olisi mukava päästä töihin, ja nimenomaan näihin levyseppähitsaajan tehtäviin. Myös kansainvälinen työkokemus kiinnostaa, Kerimäeltä kotoisin oleva Veikko hymyilee.

The post Veikko oppii konepajan töitä ANDRITZ Savonlinna Worksin kokeneilta levyseppähitsaajilta appeared first on Samiedu.

Yhteistyöllä työvoimaa-hankkeessa kehitettiin työelämälähtöisen koulutuksen laatua ja tarjontaa, parannettiin yritysten valmiuksia ottaa vastaan työelämään valmistuvia sekä vahvistettiin opiskelijoiden työelämävalmiuksia yritysten toivomalle tasolle.

Hankkeen aikana syntyi uusia toimintamalleja ja oppimateriaalia, joiden vaikutukset tulevat näkymään Samiedun opiskelijoiden arjessa pitkällä tähtäimellä.

Uutta lisäoppimateriaalia opiskelijoiden työelämän tueksi

Yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista oli lisätä opiskelijoiden työelämävalmiuksia rakentamalla uusia tukitoimia työelämään siirtymisen eri vaiheisiin.

Tätä varten hankkeessa kehitettiin kaksi verkkokurssia, joista toinen, Työelämätaitojen ajokortti, on tarkoitettu opiskelijoiden suoritettavaksi ennen heidän siirtymistään ensimmäiselle työelämäharjoittelujaksolle. Kurssilla käydään läpi mm. työelämätaitoja. Kurssi sisältää myös maahanmuuttajataustaisille suunnatun Suomalainen työelämä -osion, jossa käsitellään suomalaisen työelämän käytäntöjä, toimintatapoja ja kulttuuria.

Työelämävalmiuksia valmistuville- kurssi puolestaan on suunnattu valmistuvien opiskelijoiden suoritettavaksi ennen heidän opintojen päättymistä. Kurssin sisältö on osittain kertausta koulussa jo opituista asioista, mutta se sisältää myös paljon uutta tietoa esimerkiksi työelämän pelisäännöistä, työlaista, työehtosopimuksista sekä työntekijän ja työnantajan velvollisuuksista. Lisäksi kurssilla tutustutaan yrittäjyyteen yhtenä uravaihtoehtona ja saadaan valmiuksia oman talouden hallintaan.

Ohjausmallia kehitettiin opiskelijoiden tarpeista

Toinen hankkeen tavoitteista oli selvittää, millainen tuki auttaa opiskelijoita parhaiten heidän siirtyessään työelämässä oppimisjaksoille sekä tukea yrityksiä.

Samiedun sisäistä ohjausmallia rooleineen, vastuineen ja oikea-aikaisuuteen perustuen on tarkasteltu. Lisäksi tietoa kerättiin haastattelemalla opiskelijoita, työpaikkaohjaajia ja yritysten edustajia sekä havainnoimalla työpaikkojen perehdyttämiskäytäntöjä. Keskusteluissa tarkasteltiin muun muassa sitä, kuinka perehdytys toteutetaan, miten opiskelijan ymmärrys varmistetaan ja mitä taitoja työelämässä kaivattaisiin nykyistä enemmän jo ennen työelämässä oppimisen alkua.

Hankkeen aikana havaittiin, että opiskelijoiden henkilökohtaiselle tuelle on selkeä tarve. Käytännössä ohjausta päästiin toteuttamaan useimmiten vasta opiskelijan siirryttyä työpaikalle, mutta kokemukset vahvistivat käsitystä siitä, että tuen tarve tulisi tunnistaa jo ennen työelämässä oppimisen alkua.

Nuoret itse toivovat työelämältä ja koulutukselta, että heitä aidosti kuunnellaan ja kerrotaan säännöt ja ohjeet selkeästi. Lisäksi nuorilta tuli huomiona, että työpaikoilla on eri tapoja tehdä työtä, nuori ei aina tiedä kenen ohjeistus on loppu pelissä oikein; oman työn tarkasteluun on kiinnitettävä aika-ajoin huomiota. Perehdytyksestä on myös hyvä kysyä nuorelta palautetta.

Yrityksille puolestaan järjestettiin eri teemoilla olevia työpajoja ja foorumeita, missä lisättiin heidän tietämystään nuorten kohtaamisesta, perehdyttämisestä ja sukupolvien välisistä eroista. Tämän lisäksi yrityksiin tehtiin vierailuja ja tavattiin työpaikkojen edustajia yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä

Hankkeen aikana kehitetyt työelämäosaamisen toimintamallit tukevat opiskelijoiden valmiuksia siirtyä työpaikoille entistä paremmin valmistautuneina. Samalla ne tarjoavat yrityksille konkreettisia välineitä opiskelijoiden perehdyttämiseen ja työyhteisöön kiinnittämiseen.

Onko hankkeen vaikutuksesta yrityksissä nyt valmiimpia opiskelijoita kuin ennen? Osittain kyllä. Osa muutoksista näkyy jo opiskelijoiden parempana valmistautumisena työelämään ja yritysten vahvempana ymmärryksenä nuorten tarpeista. Merkittävimmät vaikutukset syntyvät kuitenkin pitkällä aikavälillä, kun hankkeessa luodut toimintamallit juurtuvat osaksi arjen toimintaa.

Opiskelijoiden onnistunut siirtyminen työelämään on yhteinen tehtävä, joka onnistuu parhaiten oppilaitosten, opiskelijoiden ja työelämän tiiviissä yhteistyössä.

The post Työelämätaidot vahvistuivat yhteistyöllä appeared first on Samiedu.

Millaisia osaajia yrityksesi tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa? Miten Savonlinnan alueen palvelut voisivat tukea liiketoimintaasi entistä paremmin? Entä miten alueen yhteistyömahdollisuuksia voitaisiin kehittää? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Savonlinnan seudun kumppanuusverkoston yhteisessä yritysten tilannekuvakyselyssä.

Kyselyyn voi vastata tästä Webropol-linkistä 18.10.2026 mennessä (linkki avautuu uuteen välilehteen). Vastaaminen vie vain noin viisi minuuttia. Vastaamalla vaikutat siihen, että alueen kunnat, oppilaitokset, tutkimusorganisaatiot ja muut kehittäjät voivat suunnata palveluitaan yritysten todellisiin tarpeisiin.

Ensimmäiset 150 kyselyyn vastannutta saavat kahden hengen lippupaketin Savonlinnan teatterin Yhtenä iltana -musiikkikomedian esitykseen.

Mikä on Savonlinnan alueen kumppanuusverkosto?

Savonlinnan alueen kumppanuusverkosto kokoaa yhteen yrityksiä, kuntia, oppilaitoksia, tutkimusorganisaatioita ja muita kehittämistoimijoita. Verkoston tavoitteena on auttaa yrityksiä löytämään osaamista, työvoimaa, kehittämispalveluja ja yhteistyökumppaneita yhdestä verkostosta. Toimilla pyritään vahvistamaan seudun elinvoimaa. Kumppanuusverkosto ei ole uusi luukku, vaan tapa saada olemassa oleva osaaminen, palvelut ja asiantuntijat toimimaan yrityksen kannalta selkeämmin ja vaikuttavammin.

Samiedu on mukana kumppanuusverkostossa.

The post Savonlinnan seudun yritysten ääni kuuluviin – vastaa kyselyyn 18.10. mennessä appeared first on Samiedu.

Keskiviikkona 9.9. järjestämämme kotiväenilta kiinnosti elokuussa opintonsa aloittaneiden nuorten opiskelijoidemme huoltajia. Osallistujia oli kahdella kampuksellamme yhteensä lähes 90. Tilaisuudessa tutustuttiin toisiimme ja opiskeluun Samiedussa.

Muffinssikahvien äärellä kotiväki toivoi samiedulaisilta säännöllistä viestintää opintojen etenemisestä sekä tukea nuorten itsenäistymiseen.

– Meidän nuorella opinnot ovat lähteneet sujumaan ihan hyvin. Kysyin pojalta, millaisia asioita kotiväenillassa kannattaisi kysyä. Kaikki on kuulemma selvää, ja hän tietää mistä lisätietoja voi kysyä. Toivoisin, että opinnoista kotiin tulisi joka tapauksessa tilannetiedotusta, mietti eräs huoltaja.

– Tärkeintä on se, että nuoresta tulee viestiä kotiin – ja huolitilanteissa hyvissä ajoin. Olisi mukava tietää, miten nuori etenee opinnoissaan, toiset toivoivat.

– Huoltajat ovat hoitaneet aika monen nuoren asioita tähän asti, eikä nuori kasva hetkessä itsenäisemmäksi, muistutti eräs huoltaja.

Vanhemmat toivoivat myös toimintaa, joka tukee nuorten ryhmäytymistä ja itsenäistymistä elämää varten.

Opiskeluarki käynnistyy ilmaisella aamupuurolla

– Lähiopetusta on arkisin klo 8–14 muutamin poikkeuksin, jolloin opiskelijoilla on itsenäisen opiskelun päivä. Järjestämme opetusta juhannukseen saakka, ja kesän ajaksi pyrimme järjestämään opiskelijoille opintoja työelämään, valaisi teknisten alojen tiimipäällikkömme Soile Rautsiala.

– Meillä on täällä myös hyvä ja terveellinen ruoka. Ja joka arkiaamu opiskelijoille on tarjolla ilmainen aamupuuro, jolla päivä lähtee mukavasti käyntiin, Soile jatkoi.

Tukea opintoihin on tarjolla

Samiedussa oppimisen tukea on tarjolla kaikissa opintojen vaiheissa tarpeen mukaan. Jokaisella alalla on ohjaajia ja erityisopetuksesta vastaava opettaja. Sosiaali- ja terveysalan erityisopetuksesta vastaava opettaja Sari Sirén kertoo, että kodin ja koulun yhteistyö on nuoren hyvinvoinnista huolehtimista.

– Samiedussa opiskelijan haasteet pyritään tunnistamaan ajoissa. Esimerkiksi poissaolojen ja opintojen etenemisen seuraamista on tehostettu.

– Haluamme tukea opiskelijaa viiveettä. Nuori kaipaa tukea, jos opinnot eivät etene tai hänellä on vastassaan muita haasteita. Vain osa nuorten elämään kuuluvista monenlaisista haasteista liittyy oppimiseen, mutta lähes kaikki vaikuttavat opintojen etenemiseen, Sari korostaa.

Kun kyseessä on alaikäinen opiskelija, Sarin mukaan tilanteita lähdetään purkamaan yhdessä huoltajien kanssa.

– Kun ymmärrämme yhdessä opiskelijan tilanteen, löydämme mahdollisia tukikeinoja ja pystymme vahvistamaan opiskelijan sitoutumista ja motivoitumista opintoihin.

– Tukena toimivat tarvittaessa myös opiskelijahuollon ammattilaiset, psykologi, kuraattorit ja terveydenhoitajat. Kun yhteistyö toimii, nuori saa enemmän ymmärrystä osakseen ja kokee, että Samiedu ja huoltajat tukevat opintojen etenemistä yhteistyössä, Sari kertoo.

Sarin mukaan kotiväenilta on antoisa yhteinen hetki huoltajien kanssa.

– Kotiväenillan parasta antia on mielestäni se, että tapaamme huoltajat ja hekin pääsevät keskustelemaan keskenään. Samalla kotiväki voi tutustua oman nuorensa oppimisympäristöön opettajan tai opinto-ohjaajan kanssa.

The post Nuorten opiskelijoiden kotiväki kokoontui kahvikupposen ääreen appeared first on Samiedu.

How can vocational education become more visible, better understood and more attractive to different stakeholder groups? 

This question has been at the centre of the VET2Sustain project. During the project, partners analysed research findings, interviewed stakeholders, tested communication campaigns and organised promotion events across Europe. The results have now been compiled into the VET2Sustain Online Handbook of Best Practices.  

The handbook is based on a simple idea: improving the attractiveness of vocational education requires both good communication and meaningful interaction with society. 

The project identified six success factors that support attractive vocational education systems. These include strong cooperation with working life, positive societal attitudes towards VET, flexible study pathways, high-quality teaching and practice-oriented learning.  

One clear finding was the importance of communication. Institutions that communicate actively through several channels tend to reach their target groups more effectively and create stronger awareness of vocational opportunities. At the same time, communication alone is not enough. Open days, career events, parent evenings and cooperation with employers help make vocational education visible and tangible.  

The handbook offers practical recommendations that can be adapted to different national and regional contexts. Rather than providing a single model, it presents examples and experiences that VET providers can use when planning their own communication activities and events. 

The overall message is clear. The attractiveness of vocational education is strengthened when people have opportunities to see it, experience it and discuss it with those who are part of it. 

That is why communication, cooperation and stakeholder engagement remain important tools for increasing the awareness and attractiveness of VET across Europe 

The post From Research to Practice: The VET2Sustain Handbook Is Now Available appeared first on Samiedu.

Lämpimät onnittelut valmistuneille!

Listassa ovat ne opiskelijat, jotka ovat antaneet luvan julkaista nimensä tiedotusvälineissä.

Elintarvikealan perustutkinto, leipuri-kondiittori
Niiranen Alisa, Savonlinna
Taskinen Emilia, Sulkava

Isännöinnin ammattitutkinto
Välikangas Juulia, Nurmijärvi

Liiketoiminnan perustutkinto, merkonomi
Heiskanen Eerika, Enonkoski
Kiiskinen Helena, Imatra
Kärki Susanna, Lahti
Nurmi-Vesala Aleksi, Espoo
Ruottinen Henna, Savonlinna

Luontoalan ammattitutkinto, erä- ja luonto-opas
Piik Elmeri, Rautjärvi

Ravintola- ja catering-alan perustutkinto, tarjoilija
Rask Aava, Savonlinna

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja
Arista Janice, Savonlinna
Ventura Sylvia, Sulkava

Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto, sähköasentaja
Gustavsson Jan, Savonlinna
Pöllänen Jere, Savonlinna

Taideteollisuusalan ammattitutkinto, sisustaja
Heikkinen Heidi, Turku
Railo Saana, Helsinki

Talotekniikan perustutkinto, putkiasentaja
Nenonen Joona, Parikkala
Rantanen Santeri, Savonlinna

Lisäksi tutkinnon osan tai osia tutkinnoista ovat suorittaneet seuraavat opiskelijat:

Laulajainen Timo, Enonkoski
Nummelin Jenna, Mikkeli
Rentola Roosa, Savonlinna

Haluamme pitää yhteyttä opiskelijoihimme myös opintojen jälkeen!

Alumniverkostoomme ovat tervetulleita kaikki Samiedussa opiskelleet eri aloilta, opiskelipa meillä tutkinnon tai lyhyempiä koulutuksia.

Liittymällä mukaan alumniverkostoon voit:

• Saada tietoa tulevista tapahtumista ja koulutuksistamme 
• Jakaa osaamistasi ja kertoa omaa tarinaasi tuleville opiskelijoille ja muille sidosryhmille 
• Pysyä ajan tasalla Samiedun kuulumisista 

Alumniverkostoomme liittyminen ei sido tai velvoita sinua mihinkään. 

The post Samiedusta valmistuneita appeared first on Samiedu.

Savonlinnan perinteinen syksyn avaus järjestetään syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Tänä vuonna suurtapahtumassa on ohjelmaa perjantaista sunnuntaihin. Meidät löydät Syystulilta lauantaina 5.9., kun suuntaat askeleesi toriksi muuttuneelle Riihisaaren pysäköintialueelle.

Tule teltallemme yrittäjyyden projektiasiantuntijamme Minna Karvisen juttusille klo 10–14, jos sinulla on liikeidea, jota haluaisit kehittää eteenpäin. Ehdit vielä hakea mukaan Savonlinnan Draft-yrittäjyysohjelmaan, johon mukaan päässeille uusille liikeideoille on tarjolla 1 000 euron kehittämisraha sekä asiantuntevaa sparrausta ideasta yritystoiminnaksi.

Ravintola- ja cateringalan opiskelijoidemme grilli on kuumana klo 14 alkaen iltaan saakka. Myynnissä on 10 euron herkkuannoksia, joihin kuuluu talon mustaherukkasima sekä suoraan grillistä tarjoiltu chorizohodari. Hodarimakkara on Putkisalon karitsaa, joka sujautetaan punajuurisämpylän sisälle mehevin lisukkein. Makean nälkään saatavilla on myös leipuriopiskelijoiden pumpernikkeleitä. Tule herkuttelemaan – ja jos alan opinnot kiinnostavat, kerromme mielellämme lisää!

Savonlinnan Syystulet järjestää Savonlinnan Seudun Kolomonen ry ja tapahtumaviikonlopun voimamieskisoista vastaa Team Bronx ry.

The post Kuumaa grillistä, kipinää yritysideoihin – tavataan Savonlinnan Syystulet-tapahtumassa 5.9. appeared first on Samiedu.

”Miten monella nisäkkäällä on paksumpi turkki kuin merisaukolla?”

– Tällainenkin kysymys voi näköjään tulla vastaan opiskeluarjessa, naurahtaa kuraattori Inka Mustasilta kesken tietovisan opiskelijoiden pohtiessa yksissä tuumin oikeaa vastausta. Inka ohjaa vuorollaan ryhmää, joka kokoontuu Pohjolankadun kampuksen Chillaamossa torstaisin klo 14–15.15.

Ryhmä on tarkoitettu kaikille opiskelijoillemme.

– Mukaan voi tulla milloin vain, ilmoittautua ei tarvitse. Tarjoamme kahvit ja välipalaa, ja juttelemme esimerkiksi harrastusmahdollisuuksista, käyntikohteista ja palveluista. Olemme kartoittaneet yhdessä vaikkapa kirpputoreja ja tutustuneet paikallisliikenteen reitteihin sekä opiskelijalippujen hankintaan, Inka kertoo.

Inkan mukaan toiminta aloitettiin vuosi sitten, ja ryhmälle toivottiin keväällä jatkoa. Paikalla on ollut sopiva määrä opiskelijoita, jotka ovat kokeneet ryhmän tarpeelliseksi. Opettajat ovat ohjanneet ryhmään muualta muuttaneita opiskelijoita.

– Savonlinnaan ja Samiedun asuntolaan muuttaa paljon opiskelijoita muilta paikkakunnilta ja lähikunnista. Kaikilla ei välttämättä ole tuttuja opinnoissa, tai omat kaverit saattavat olla lukiossa tai muilla aloilla. Olimme miettineet, miten paikkakunnalle muualta muuttavat, etenkin alaikäiset, opiskelijat saataisiin tutustumaan toisiinsa ja miten Savonlinnan seutu ja palvelut tulisivat tutuiksi. Ryhmään ovat toki tervetulleita myös ne, jotka ovat kotoisin täältä.

– Toimintamalli on peräisin Tampereen ilmaisutaidon lukiosta. Toivomme, että ryhmästä saa ainakin muutaman tutun, jonka jälkeen on helpompi olla mukana opinnoissa ja itsenäisessä arjessa. Ryhmää ohjaavat myös kuraattori Sari Rantanen ja palveluohjaaja Riitta Turtiainen, Inka kuvailee.

Opiskelija, tule mukaan vaihtamaan ajatuksia juuri sellaisena kuin olet

Ryhmässä jutellaan nuorten toiveaiheista, kuten itsenäisestä asumisesta. Juttuaiheina voivat olla vaikkapa ruoanlaitto ja rahankäyttö.

– Meillä on myös ollut askartelupäiviä ja pelipäiviä, joissa ei ole välttämättä ollut erityistä teemaa. Etsivä nuorisotyö on ollut kertomassa toiminnastaan. Viime keväänä ryhmälle pidettiin tosi kiva nepsyluento opiskelijoiden toiveesta. Ja voisimme käydä joskus vaikkapa keilaamassa, Inka ehdottaa.

Torstairyhmässä on muutamia yhteisiä sääntöjä.

– Osallistua voi juuri sen verran kuin haluaa ja itsestään voi kertoa sen verran kuin haluaa. Aina ei tarvitse puhuakaan, jos siltä tuntuu. Tässä ryhmässä jutellut asiat jäävät Chillaamon seinien sisälle, Inka kertoo.

Tietovisaan osallistuva opiskelija kertoo olleensa mukana jo viime keväänä ja tulleensa mielellään takaisin. Mikä hänen mielestään on ryhmässä parasta?

– Se, että tänne ovat kaikki tervetulleita, opiskelija huikkaa.

Entä miten monella nisäkkäällä on paksumpi turkki kuin merisaukolla?

– Ei yhdelläkään, hän naurahtaa tietovisakortin vastauksen luettuaan.

The post Torstaisin Chillaamossa kokoontuvasta ryhmästä saa uusia kavereita ja vastauksia opiskeluarjen kysymyksiin appeared first on Samiedu.