Suomen ammattiosaamisen huiput kohtasivat 18.–21. toukokuuta Taitaja2026-finaalissa, jossa noin 400 finalistia mittelöi mestaruuksista 48 lajissa. Loppukilpailussa kisannut lähihoitajaopiskelijamme Jenna Konnu ylsi hienosti SM-finaalin kuudennelle sijalle.

Lähihoitaja-lajissa piste-erot olivat niukat: kaikki kahdeksan finalistia sijoittuivat tuloksissa noin 10 pisteen sisälle. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry:n mukaan lähihoitajalaji on yksi Taitaja-kilpailun suosituimmista lajeista, joten Jenna voi olla ylpeä niin finaalipaikastaan kuin sijoituksestaan.

– Lähdin hakemaan Taitaja-kisasta sitä, että opin uutta työelämää varten ja sitä kyllä opin! Parasta olivat monipuoliset tehtävät ja se, että pääsin haastamaan itseäni. Erityisesti opin tekemään töitä paineen alla, Jenna iloitsee.

– Kisaviikko meni hyvillä fiiliksillä, ja olo oli rauhallinen. On ollut mukavaa tehdä tehtäviä lasten ja aikuisten asiakkaiden parissa. Finalistiporukalla on hyvä yhteishenki, ja muihin kilpailijoihin on ollut hauska tutustua. Oli myös mukava jutella sosiaali- ja terveysalan opinnoista heidän kanssaan, Jenna kuvailee.

Taitaja-kilpailuissa parrasvaloihin nousee ammattiosaaminen, joka näkyy konkreettisissa työtehtävissä, sujuvana yhteistyönä ja paineensietokykynä. Taitaja on hyvä muistutus siitä, että huipulle noustaan harjoittelemalla, oppimalla ja kannustavassa ohjauksessa.

– Kannustan muitakin lähtemään Taitaja-kisoihin, koska siinä oppii niin paljon uutta ja pääsee haastamaan itseään. On kiva kokeilla, miten itse pärjää tällaisessa kisassa. Kokemus on ihan huippu!

Hyväntuulinen Jenna loi hyvää ilmapiiriä ja pysyi rauhallisena työtä tehdessään

Finaaliviikon kisatunnelmassa jännittivät myös Jennaa valmentaneet sosiaali- ja terveysalan opettajat Heini Niinimäki ja Helena Savolainen sekä Samiedun Taitaja-koordinaattori Hanna Kurunsaari.

– Meillä oli kisassa huikea kilpailija, ja sen huomasivat täällä muutkin. Jenna pysyy rauhallisena ja luottamusta herättävänä työtä tehdessään. Hyväntuulinen Jenna tsemppasi myös muita kilpailijoita koko kisan ajan ja toi positiivista fiilistä kisapäiviin. Lajin päätuomarikin sanoi, että jo ensimmäisenä päivänä Jenna jäi hyvällä tavalla mieleen karismastaan, kertovat valmentajat.

Lähihoitaja-lajissa mitataan osaamista sosiaali- ja terveysalan hoito-, huolenpito-, kasvatus- ja kuntoutustehtävissä. Kilpailijoilta edellytetään taitoa kohdata eri-ikäisiä, eri taustoista ja erilaisista elämäntilanteista tulevia asiakkaita.

– Tänä vuonna kilpailijat ohjasivat sekä lapsia että aikuisia. Tehtävissä mitattiin monenlaisia taitoja käsijumpan ohjauksesta tukisukan laittoon ja tietenkin lääkelaskuihin. Tulevat lähihoitajat saivat myös näyttää työnhakutaitojaan, sillä yhtenä tehtävänä oli tehdä videohakemus hoivakotityöpaikkaan, Heini ja Helena kuvailevat.

Meidän muidenkin samiedulaisten on helppo yhtyä valmentajien sanoihin:

– Olemme tosi ylpeitä Jennasta, joka on näyttänyt miten hienosti hän osaa toimia paineenkin alla rauhallisesti ja ammatillisesti. Jenna ei luovuta, vaikka eteen tulisi yllättäviä tilanteita.

Lämpimät onnittelut Jennalle hienoista suorituksista Taitaja-kilpailun alkumetreiltä finaaliin saakka! Lähihoitajan on helppo hymyillä – varsinkin Jennan, joka kuuluu ammattiin opiskelevien Suomen parhaimmistoon.

The post Jennan Taitaja-taival huipentui ammattitaidon SM-finaaliin: ”Opin uutta työelämää varten” appeared first on Samiedu.

Kun koulutus innostaa uusiin projekteihin ja saa miettimään jopa uutta uraa, sitä voidaan pitää kaikin puolin onnistuneena. Näin kävi lahtelaiselle Antti Erolalle, jolle Samiedun dokumenttikertojan koulutus on ollut iso ahaa-elämys.

– Harrastan valokuvausta ja olen vuosien varrella tehnyt myös freelancerina kuvauskeikkoja. Videokuvaus sai alkunsa, kun aloin korona-aikana striimata jääurheilua harrastavan tyttäreni pelejä. Nämä opinnot ovat saaneet minut pohtimaan myös ammattimaisempaa sivutoimea.

Antti kertoo etsineensä jo tovin itselleen sopivaa media-alaan ja kuvalliseen ilmaisuun liittyvää koulutusta, kun hänen silmiinsä sattui Samiedu tarjoama koulutus.

– Olen opiskellut alaa omatoimisesti ja käynyt nettikursseja. Ajattelin, että jos haluan kehittyä, tarvitsen selkeää ammattimaista opetusta ja ohjausta. Samiedun koulutuksen sisältö vaikutti hyvältä, ja monimuotototeutus istui hyvin arkeeni työn ohessa.

Käsikirjoittamista opeteltiin vaihe vaiheelta

Videokuvaamisen tekniikka, kuvankäsittely ja leikkaaminen olivat Antille jo entuudestaan tuttuja. Koulutuksen aikana hän sanoo kuitenkin oppineensa tekemään jotkin asiat helpommin – ja huomanneensa, että joitakin asioita oli tullut tehtyä jopa väärin.

– Aina voi kehittää osaamistaan ja haastaa itseään tekemään asioita paremmin. Silloin ei tarvitse tehdä niin paljon kompromisseja.

Koulutuksen suurimmaksi anniksi omalla kohdallaan Antti nimeää käsikirjoittamiseen saamansa opit, sen, miten tarina rakennetaan ideasta toteutukseen. Tähän sparrausta opiskelijat saivat myös vierailevalta kouluttajalta, dokumenttituottaja Einari Paakkaselta.

– Pääsimme Einarin kanssa purkamaan hänen palkitun dokumenttielokuvansa tekoprosessia. Saimme häneltä myös teknisiä vinkkejä. Lisäksi esittelimme Einarille omat käsikirjoitusraakileemme, ja hän antoi niihin ehdotuksiaan. Tällaista mestari-kisälli-oppimisen kautta saatua osaamista en olisi mistään muualta voinut itselleni hankkia.

Antti kuvaakin koulutuskokonaisuutta tasokkaaksi ja antaa sen toteutuksesta kiitosta opettajille.

– Oli virkistävää keskittyä käytännön tekemiseen raporttien kirjoittamisen sijaan. Opettajilta tuli selkeä ohjeistus kulloinkin käsillä olevaan aihealueeseen.

Näyttötyönä syntyi minidokumentti Lahden Vesijärvestä

Haastatteluhetkellä Antilla on jäljellä enää yksi lähiopetusjakso, jonka aikana opiskelijat esittelevät näyttötyönä tekemänsä lyhytdokumentit. Lopuksi dokumentit saavat ensi-iltansa.

– Järven ääni -niminen dokumenttini kertoo Lahden Vesijärvestä – miten aikanaan Suomen kirkkaimpiin järviin kuulunut järvi saastuu ja miten se puhdistetaan. Tekoprosessi oli erittäin mielenkiintoinen ja opettavainen.

Antti sanoo, että dokumenttielokuvissa häntä kiinnostaa niiden käytännönläheisyys ja juurevuus: ne ovat tarinoita elävästä elämästä.

– Dokumenttielokuva ei ole kuitenkaan tutkimuksellista uutisdokumentointia, joten tekijä voi nostaa aineistosta esille haluamansa näkökulman. Se on tarinankerrontaa, jossa tärkeintä on tarina. Lyhytdokumenttiprojektissa oli hyvä harjoitella, miten visuaalisuuden saa tukemaan tarinaa.

Antti harkitsee opintojen jatkamista

Antti sanoo, että koulutus on antanut hänelle henkisiä hartioita lähteä kokeilemaan asioita, joihin hän ei ole aiemmin uskaltanut heittäytyä.

– En kuvittele, että olisin vuoden opiskelun jälkeen valmis professionaali. Koulutus on kuitenkin rohkaissut minua kehittämään itseäni lisää, ja harkitsen opintojen täydentämistä tutkinnoksi. Lisäksi haaveilen siitä, että jossakin vaiheessa hakisin rahoitusta minidokumentin tekemiseen. Nyt tiedän, että se on mahdollista ja että pystyn siihen.

Muille dokumenttikertojan koulutusta harkitseville Antti sanoo, että opiskelu vaatii motivaatiota ja sitoutumista käytännön tekemiseen.

– Eniten koulutuksesta saa irti, jos on jo jotain kokemusta kuvaamisesta. Se ei kuitenkaan ole välttämätöntä, sillä opetus alkaa perusteista. Meidänkin ryhmässämme oli henkilöitä, joilla ei ollut aiempaa kokemusta mutta joiden perusosaaminen lisääntyi huimasti.

Kiehtooko sinua tarinoiden kertominen todellisesta elämästä videoiden avulla?

Dokumenttikertojan koulutus alkaa seuraavan kerran 12.8.2026. Hakuaika koulutukseen on 29.5.2026 saakka.

The post Dokumenttikertojan koulutus oli Antille askel kohti ammattimaista tekemistä appeared first on Samiedu.

Samiedun alumni Tuukka Suomalainen on saanut elantonsa metsästä siitä lähtien, kun hän valmistui metsäkoneenkuljettajaksi vuonna 2008.

Kerimäellä asuva Tuukka kertoo, että peruskoulun jälkeisen jatko-opiskelupaikan valinta oli hänelle erittäin helppoa. Nuori mies halusi ammatilliseen koulutukseen, koska hänellä oli omien sanojensa mukaan kiire töihin.

– Selvää oli, että tuleva ammattini liittyisi tavalla tai toisella metsään. Loppujen lopuksi metsäkoneenkuljettajan työ kiinnosti minua eniten, vaikka mietin myös metsuriksi ja metsäluonnonhoitajaksi opiskelua.

Tuukka muistelee lämmöllä opiskeluaikaansa ja kiittelee erityisesti opetuksen käytännönläheisyyttä.

– Jo ensimmäinen opiskeluvuosi Savonlinnassa kului pitkälti metsässä, jossa harjoittelimme puunkaatoa ja metsän harventamista. Myös metsänmittaus ja havainnointi opittiin käytännössä. Opinnot jatkuivat Mikkelissä, missä puolestaan opettelimme muun muassa erilaisten koneiden korjausta ja hitsaamista.

Opiskelua työelämää varten

Alan koulutusta tiiviisti seuraava Tuukka tietää, että metsäkoneenkuljettajan koulutus on vuosien varrella muuttunut. Opiskelun painopiste on kuitenkin edelleen käytännössä.

– Nykyisin tehdään enemmän työelämäyhteistyötä, mikä on hyvä asia. Lisäksi opetuksessa hyödynnetään simulaattoreita, jotka omana aikanani tekivät vasta tuloaan.

Tuukka pitääkin erittäin tärkeänä, että ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkauksista huolimatta Samiedussa on turvattu koulutuksen jatkuvuus tekemällä yhteistyötä Etelä-Savon ammattiopisto Esedun kanssa.

– Jo minun aikanani koulutus järjestettiin yhdessä Esedun kanssa heidän järjestämisluvallaan. Opiskelin ensin perusosaamisia Samiedussa ja sitten olin vuoden koneopissa Mikkelissä. Mielestäni järjestely on edelleen käytännöllinen, koska myös kalustoinvestointeja voidaan jakaa. Näin opetuskäytössä voidaan pitää laadukasta kalustoa.

Hyvä pohja yrittäjyydelle ja jatko-opinnoille

Tuukalle oli selvää, että hän haluaa perustaa valmistumisensa jälkeen oman yrityksen.

– Täysi-ikäistyttyäni olen ollut vain kolme kuukautta palkkatöissä, sillä perustin yritykseni vuonna 2009. Päätyönäni teen energiapuukauppaa ja ohjaan sekä suunnittelen puunkorjuuta.

Kipinän yrittäjyyteen Tuukka kertoo saaneensa aikanaan yrittäjinä toimineilta vanhemmiltaan. Hän muistuttaa, että yrittäjyys edellyttää myös vahvaa osaamista.

– Laadukas ammatillinen koulutus on hyvä pohja yrittäjyydelle, jossa tarvitaan ammattitaitoa, riskinottokykyä, luovuutta ja rohkeutta.

Osaamistaan Tuukka on täydentänyt opiskelemalla metsätalousinsinööriksi. Insinöörin paperit hän sai käteensä vuonna 2021.

– Insinööriopinnoissa ammatillisesta koulutuksesta oli etua, sillä moni asia oli jo entuudestaan tuttua. Ajattelen, että koulutus on monipuolistanut osaamistani, ja sen myötä toimintani on muuttunut entistäkin ammattimaisemmaksi.

Metsänhoidolle on kysyntää – paikallinen koulutus turvaa osaajien riittävyyden

Yrittäjätyönsä ohella Savonlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimiva Tuukka toivoo, että mahdollisimman moni metsäkoneenkuljettajan ammatista kiinnostunut tarttuu rohkeasti tuumasta toimeen.

– Minusta on hienoa, että luonto- ja metsäalaa voi laajasti opiskella Samiedussa. Metsä tarjoaa tällä seudulla työtä hamaan tulevaisuuteen. Työ on vaativaa mutta palkitsevaa, sillä siinä näkee, mitä on saanut aikaiseksi.

The post Metsäkoneenkuljettajan koulutus avasi Samiedun alumni Tuukka Suomalaiselle uran metsäalalla appeared first on Samiedu.

Sanonta ”kun sen tietää, niin sen tietää” pitää paikkansa savonlinnalaisen Arttu Kostamoisen kohdalla kirjaimellisesti. Peruskoulun jälkeistä opiskelupaikkaa valitessaan Artulla oli nimittäin yksi ainoa vaihtoehto: liiketoiminta ja Samiedu.

– Liiketoiminnan koulutuksessa opiskellaan laajasti hyödyllisiä asioita, kuten yrittäjyyttä. Se oli minulle tärkeä kriteeri, koska olen pienestä pitäen halunnut yrittäjäksi, Arttu taustoittaa valintaansa.

Merkonomin tulevaan ammattiin vaikuttaa paljon se, mihin hän on koulutuksensa aikana erikoistunut. Kaikista merkonomeista ei siis tule vähittäiskaupan myyjiä.

– Koulutuksen monipuolisuus on ollut positiivinen yllätys. Itse olen opiskellut yrittäjyyden ohella markkinointiviestintää sekä kirjanpitoa, jonka en edes tiennyt kuuluvan valinnaisiin tutkinnon osiin.
Yrittäjyyttä Arttu on päässyt kokeilemaan käytännössä osana yrittäjyysopintoja perustamissaan NYT-yrityksissä. Toisen yrityksen päätuote on Artun oma vaatebrändi, ja toinen toimii digimarkkinoinnin alalla.

– Molempien yritysten toiminta on loppumassa opintojeni päättymisen myötä, mutta kokemus vahvisti yrittäjyystoiveitani, tänä keväänä merkonomiksi valmistuva Arttu kertoo.

Harjoittelupaikka löytyi muodin parista

Arttu on ollut kevättalven työelämässä oppimisen jaksolla Muotitalo Pukissa, jossa hän kartuttaa erityisesti markkinointiviestinnän osaamistaan.

– Hain tänne, sillä tykkään vaatteista. Kävin katsomassa etukäteen myös Muotitalo Pukin Instagram-tiliä ja ilahduin, sillä se näytti ammattimaisesti tehdyltä.

Kauppias Jaana Kinnunen sanoo, että Artun motivaatio teki häneen vaikutuksen jo ensikohtaamisessa.

– En ollut paikalla, kun Arttu kävi täällä ensimmäistä kertaa. Kun hän tuli toistamiseen, ajattelin, että tätä nuorta haluan auttaa urapolulla eteenpäin. Oma-aloitteisuuden lisäksi arvostamme opiskelijan halua kehittyä, tiimitaitoja, visuaalisuutta ja asiakaspalveluhenkisyyttä sekä kiinnostusta someen ja verkkokauppaan.

Jaana kertoo tekevänsä mielellään yhteistyötä Samiedun kanssa ja toteaa, että parhaassa tapauksessa kaikki oppivat jotain.

– Opiskelija saa aidon kokemuksen työelämästä, ja hänen itseluottamuksensa kasvaa. Vastavuoroisesti yrittäjä saa tuoreita näkökulmia. Työmarkkinoille tulee puolestaan työntekijöitä, joiden osaaminen vastaa työelämän tarpeita, Jaana listaa yhteistyön hyötyjä eri osapuolille.

Taidot syventyvät aidoissa työtehtävissä

Myös Arttu pitää tärkeänä, että koulutuksessa opittuja asioita harjoitellaan oikeassa työelämässä. Arttu kiittelee Jaanaa, joka on tarjonnut hänelle erilaisia työtehtäviä, joissa hän on päässyt syventämään taitojaan.

– Myyntityön ohella olen saanut harjoitella videokampanjoiden ja stailausten tekemistä sekä kokeilla työskentelyä kameran edessä ja takana. Lisäksi olen tehnyt näyteikkunaesillepanoja.

Jaana pitää nykypäivänä tärkeänä, että opiskelija oppii ymmärtämään sekä kivijalka- että verkkokaupan toimintaa sekä asiakaspolkua inspiraatiosta ostokseen ja jälkipalveluun asti.

– Tällaisessa pienessä hybridikaupassa opiskelija saa laajan katsauksen liiketoiminnan eri osa-alueisiin, kuten myyntityön perusteisiin, esillepanoon, sesongin rakentamiseen, somemarkkinointiin sekä verkkokaupan toimintaan tilausten käsittelyineen.

Toukokuun puoleenväliin kestävä työelämässä oppimisen jakso Muotitalo Pukissa on ollut Artulle myös oiva tilaisuus tutustua pienyrittäjän arkeen, ja sellaiset käsitteet, kuten hinnoittelu, kate, varastonhallinta, kassavirta ja vastuullisuus ovat konkretisoituneet. Artun mukaan jo jakson alkupuoli on ollut erittäin antoisa.

– Olen oppinut paljon uutta markkinoinnista, ja yrittäjyyden perusasiatkin ovat selkiytyneet.

Vahvuudet pääsivät esiin

Opintojensa loppusuoralla olevan Artun kevääseen on kuulunut myös kaksi kansainvälistä opintomatkaa. Tartossa hän pääsi kuuntelemaan muun muassa inspiroivia yrittäjyystarinoita. Amsterdamissa puolestaan aiheena oli markkinointiviestintä. Arttu toteaakin olevansa tyytyväinen paitsi valitsemaansa alaan myös Samieduun.

– Olen kiitollinen opettajien minulle antamasta tuesta ja kaikista saamistani kokemuksista. Olen saanut täällä esiin omat vahvuuteni. Sekin on varmistunut, että yrittäjyys on uravaihtoehdoistani ykkönen.

The post Merkonomi on liiketoiminnan moniottelija – Artun uralistalla ykkösenä on yrittäjyys appeared first on Samiedu.

Kun tittelinä on perheen leipuri, ei oman koulutusalan valinta ole kovin vaikeaa. Samiedussa leipuri-kondiittoriksi opiskeleva Sanni Olasvuori kertoo tykänneensä leipomisesta niin kauan kuin muistaa.

– Jo tosi pienenä sanoin, että haluan leipuriksi. Myöhemmin yläkoulussa minua kiinnostivat lukuaineiden sijaan kotitalous, kuvaamataito ja käsityö, joten peruskoulun yhteishaussa tuntui luontevalta hakea opiskelemaan leipuri-kondiittoriksi.

Heti kiinni oikeisiin töihin

Sanni sanoo yllättyneensä positiivisesti siitä, miten käytännönläheistä opiskelu on ollut alusta lähtien.

– En odottanut, että pääsen heti tekemään. Suurimman osan ajasta harjoittelemme Paviljongin kampuksen leipomo-konditoriassa. Teoriaa opiskellaan pitkälti työskentelyn lomassa, ja se sopii minulle hyvin.

Leipuri-kondiittoriopiskelijat valmistavat tuotteita muun muassa opetusravintolan jälkiruokapöytään sekä Samiedun järjestämiin myyjäisiin. Lisäksi opiskelijat tekevät paljon erilaisia asiakastilauksia.

– Tilaustyöt ovat erityisen mukavia, koska niistä tulee aito työelämäfiilis. Siinä pääsee myös harjoittelemaan pakkaamista ja kirjoittamaan tuoteselosteita, Sanni sanoo.

Lisää käytännön kokemusta opiskelijat saavat työelämässä oppimisen jaksoilla. Ensimmäisen työharjoittelunsa Sanni suoritti viime kesänä kotikylässään Oravissa sijaitsevassa ravintolassa.

– Minun vastuulleni kuuluivat ravintolan leipomotuotteet. Kesä oli erittäin opettavainen, sillä sain suunnitella tuotteet itse. Leivoin muun muassa pullia, muffinsseja ja erilaisia suolaisia piiraita.

Luovuus ja kädentaidot pääsevät oikeuksiinsa

Kiitos opintojen käytännönläheisyyden Sannilla on jo hyvin hallussa leipomo- ja konditoriatuotteiden valmistuksen perustaidot.

– Olen oppinut paljon uutta eri raaka-aineista ja muista leipomiseen liittyvistä asioista, kuten leivontalämpötiloista. Myös kädentaitoni ja visuaalinen silmäni ovat parantuneet. Taitojeni karttumisen myötä olen tullut itsevarmemmaksi sekä oma-aloitteisemmaksi, Sanni arvioi.

Leipomisessa Sannin mielestä parasta on se, että siinä voi käyttää omaa luovuuttaan. Hän sanookin pitävänsä erityisesti kakkujen tekemisestä ja koristelusta.

– Koristelussa suosin pursotuksia ja vuodenajasta riippuen hyödynnän luonnosta saatavia raaka-aineita, kuten kesällä marjoja. Olen harjoitellut myös koristeiden, esimerkiksi kukkien, tekemistä sokerimassasta. Se vie aikaa, mutta lopputulos palkitsee.

Suosikkileivonnaisekseen Sanni nimeää porkkana- ja britakakun. Mutta mikä on leipuri-kondiittorin tärkeimpiä työvälineitä?

– Kakkupalettiveitsi on monikäyttöinen. Toisaalta tässä työssä tarvitaan usein kynää, koska kaikki pitää kirjoittaa ylös, Sanni nauraa.

Toiveena työ kahvila-konditoriassa

Sanni kertoo olevansa tyytyväinen, että teki yhteishakuvalintansa omien vahvuuksiensa ja kiinnostuksensa perusteella. Hän toivoo, että muutkin leipomisesta tykkäävät hakevat rohkeasti opiskelemaan alaa, joka tarjoaa monipuolisia työllistymismahdollisuuksia.

– Ainakin tällä hetkellä minua kiinnostaa enemmän konditoriapuoli, joten valmistumiseni jälkeen toivetyöpaikkani voisi olla kahvila.

The post Perheen harrasteleipurista tulee ammattilainen – Sanni opiskelee leipuri-kondiittoriksi appeared first on Samiedu.

Kiinnostus isoihin ajoneuvoihin, liikkuva työpaikka ja hyvä työllisyystilanne. Siinä kolme tärkeintä syytä, miksi punkaharjulainen Eetu Leppänen haki opiskelemaan Samieduun logistiikka-alaa.

– Mietin peruskoulun yhteishaussa muitakin vaihtoehtoja. Aloitin ensin lukiossa, mutta vajaan vuoden jälkeen vaihdoin logistiikka-alalle jatkuvan haun kautta.

Eetu sanoo, että päätös on osoittautunut erittäin hyväksi. Yhdistelmäajoneuvonkuljettajaksi vuoden 2024 keväällä valmistunut nuori mies pätevöityi vielä armeijassa linja-autonkuljettajaksi ja työskentelee tällä hetkellä Linja-autoliike S. Kososella linja-autonkuljettajana.

– Kävin kysymässä töitä Kososelta päästyäni viime kesänä armeijasta ja aloitin yrityksessä kuljettajana jo elokuussa.

Käytännönläheistä opiskelua työelämässä

Eetu kuvaa logistiikka-alan opintoja hyvin käytännönläheisiksi. Matka yhdistelmäajoneuvon rattiin alkoi trukin puikoista.

– Ensimmäinen vuosi sisälsi enemmän teoriaa, mutta aika nopeasti aloitimme harjoittelemaan kampuksella pienempien koneiden, kuten trukin ja traktorin, käsittelyä. Toisena opiskeluvuotena taitojen ja iän karttuessa olivatkin sitten vuorossa jo isommat koneet.

Iso osa logistiikan opinnoista suoritetaan käytännön työharjoitteluissa alan yrityksissä. Eetu sanoo, että työelämässä tapahtuva oppiminen on tärkeää oman ammattitaidon kartuttamisen kannalta.

– Työharjoitteluissa tilanteet ovat aitoja, ja töitä tekemällä tulee riittävästi toistoja. Olen tyytyväinen, että löysin itselleni sopivan työharjoittelupaikan, jossa pääsin tekemään monipuolisesti alan töitä.

Eetulle merkittävä kokemus ammatillisesti oli myös osallistuminen vuosittain järjestettävään ammattitaidon suomenmestaruuskilpailuun, Taitaja2024-tapahtumaan, jossa hän sijoittui toiseksi.

– Taitaja antoi uutta näkemystä omalta alalta ja eväitä työelämään. Lisäksi sain kisasta itsevarmuutta – oivalsin, mitkä ovat omia vahvuuksiani, ja näin, että pärjään. Uskon, että hyvä sijoitus vaikutti positiivisesti myös nykyisen työni saantiin.

Töitä luvassa seuraavat viisikymmentä vuotta

Vahvuuksista kysyttäessä Eetu arvioi olevansa sopeutuva luonne, joka löytää ratkaisun yllättäviinkin pulmatilanteisiin. Myös asiakaspalvelutyö on hänelle luontaista.

– Ihmisläheisyyden lisäksi tykkään työni vaihtelevuudesta. Pääsen ajamaan erilaisia ajoja reitti- ja koulukyydeistä tilausajoihin. Uusilla linja-autoilla on hienoa ajaa, hän vinkkaa.

Tuore linja-autonkuljettaja kannustaa muitakin isommalla autolla ajamisesta kiinnostuneita logistiikka-alalle. Linja-autonkuljettajan työtä hän suosittelee sosiaaliselle tyypille, joka tulee toimeen ihmisten kanssa.

– Koko Suomessa on pulaa kuljetuspuolen ammattilaisista. Erityisesti kysyntää on linja-autonkuljettajille, joita eläköityy nyt kovaa vauhtia. Itse olen ajatellut ajaa linja-autoa seuraavat viisikymmentä vuotta, tänä vuonna 21 vuotta täyttänyt mies naurahtaa.

The post Kuljetusala avasi tien työelämään – Eetu tykkää linja-autonkuljettajan arjesta appeared first on Samiedu.

Rakennusalaa Samiedussa ensimmäistä syksyään opiskelevat Emma Vallius ja Jutta Saarinen sanovat, että ala on vienyt heidät kokonaan mukanaan. Kummankin alavalintaan vaikutti kiinnostus käsillä tekemiseen – erityisesti puutöihin.

– Minä rakennan kotonani jatkuvasti jotain. Olen myös työkseni korjannut ja entisöinyt huonekaluja, Emma taustoittaa päätöstään.

– Rakentaminen on kiinnostanut minua jo pienestä asti. Isäni otti minut mukaansa omiin töihinsä ja opetti samalla, Jutta puolestaan kertoo.

Molemmat sanovatkin pitävänsä siitä, että opiskelu on ollut alusta saakka käytännönläheistä.

– Käymme aamulla yhdessä läpi, mitä päivän aikana on tarkoitus tehdä ja miten. Sitten siirrymme kampuksella sijaitsevalle työmaalle. Syksyn mittaan olemme opetelleet muun muassa rakennuksen perustusten tekemistä, Emma ja Jutta kuvailevat.

Osaamispoluilta kohti työelämää

Rakentamisen perustaidot opittuaan opiskelija päättää oman kiinnostuksensa perusteella, mihin hän haluaa erikoistua. Samiedun rakennusalan opettaja Jarkko Kaartinen vakuuttaa, että jokaiselle löytyy varmasti mieluisa suunta: Samiedussa olemme räätälöineet valmiita osaamispolkuja, jotka koostuvat valinnaisista tutkinnon osista.

– Kullakin polulla painottuu erilainen osaaminen. Opiskelija voi erikoistua korjausrakentamiseen, rakennuspeltitöihin, sisustusrakentamiseen, rakennusalan asiakaspalveluun tai rakennusteollisuudessa toimimiseen.

Kaartinen korostaa myös opintojen työelämälähtöisyyttä. Osa tutkinnon osista on suunniteltu yhteistyössä seudun yritysten kanssa ja ne suoritetaan pitkälti työelämässä, yleensä oppisopimuksella.

– Meille on tärkeintä, että opiskelijat työllistyvät ja että yritykset saavat tarvitsemaansa osaamista.

Rakennusala on avoin kaikille kiinnostuneille

Myös Emma ja Jutta ovat tyytyväisiä opintojen monipuolisuuteen. Emma nimeää suosikeikseen asiakaspalvelun ja rakennusteollisuuden. Juttaa kiinnostaa viimeksi mainitun lisäksi korjaus- ja sisustamisrakentaminen. Heidän opiskeluintoaan on lisännyt ”raksalla” vallitseva hyvä ryhmähenki.

– Täällä jokainen saa olla oma itsensä. Myöskään virheiden tekemistä ei tarvitse pelätä, virheitä tulee joka tapauksessa. Monta kertaa on purettu ja aloitettu työt alusta. Siinä oppii parhaiten, he sanovat.

Sekin on tullut selväksi, että monenlaiset ihmiset voivat hakeutua rakennusalalle.

– Alalla pärjääminen ei edellytä vahvaa lihaskuntoa. Sitä paitsi rakentamisen parissa on paljon erilaisia töitä, Jutta painottaa.

– Myös töissä vaadittavan laskutaidon oppii ihan varmasti jokainen. Suosittelen hakemaan rakennusalalle, jos se vähänkin kiinnostaa, Emma vinkkaa.

Hyvä pohja jatko-opinnoille

Emman ja Jutan tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu työ rakentamisen parissa. Myös jatko-opinnot ovat jo käyneet molempien mielessä.

– Olen miettinyt arkkitehdiksi opiskelua, mutta juuri nyt nautin siitä, että saan tehdä töitä käsilläni, Jutta sanoo.

– Melko varmuudella pyrin jossakin vaiheessa Xamkiin opiskelemaan rakennusinsinööriksi, Emma avaa omaa pitkän tähtäimen tavoitettaan.

Opiskelijoidensa suunnitelmista ilahtunut Kaartinen sanoo, että Samiedun rakennusalan koulutus antaa hyvät edellytykset jatkaa opintoja, muun muassa Xamkin rakennusinsinöörikoulutuksessa.

– Se, että alan perustiedot ja -taidot ovat jo hallussa, helpottaa huomattavan paljon asioiden omaksumista, hän arvioi.

The post ”Raksa” on vienyt Emman ja Jutan mukanaan: tarjolla on erilaisia urapolkuja appeared first on Samiedu.

Lähihoitajaksi syksyllä 2024 Samiedusta valmistunut savonlinnalainen Viola Lötjönen sanoo olevansa unelma-ammatissaan.

– Olen pienestä pitäen tykännyt olla vanhusten kanssa. Kerroin vanhemmilleni jo kuudennella luokalla ollessani, että minusta tulee isona lähihoitaja ja että haluan töihin vanhusten pariin.

Violan toive on toteutunut, sillä hän työskentelee tällä hetkellä vanhustyössä Savonlinnassa. Nuoren naisen tyytyväisyyttä lisää se, että hän päätti suorittaa lähihoitajan tutkinnon ohella yo-tutkinnon.

– Pärjäsin yläkoulussa hyvin, ja opo kannusti minua kokeilemaan peruskoulun jälkeen yhdistelmätutkinnon opiskelua. Ajattelin, että jos se tuntuu liian haastavalta, voin aina palata päätavoitteeseeni, Viola sanoo.

Opiskelu kahdessa oppilaitoksessa ei osoittautunut ylivoimaiseksi. Violan ”taskussa” on erittäin hyvät todistukset molemmista tutkinnoista. Hän painaa päähänsä valkolakin 5. joulukuuta yhdessä 11 muun Samiedussa yhdistelmätutkinnon suorittaneen kanssa.

– Upeaa, että ennätyksellisen suuri määrä meistä yhtä aikaa opinnot aloittaneesta pääsi tavoitteeseensa. Kumpikin tutkinto on yhtä arvokas. Minulle tässä projektissa suurin juttu on ollut kuitenkin se, että olen löytänyt oman intohimoni ja alan, josta tykkään.

Oppisopimus- ja verkko-opiskelu toivat joustoa ammattiopintoihin

Viola aloitti opintonsa vuoden 2022 syksyllä. Ensimmäisen vuoden hän opiskeli pääasiassa lähihoitajan tutkintoon kuuluvia opintoja: lukiopäiviä oli viikossa yksi.

– Opinnot lähtivät hyvin käyntiin. Pohjolankadun kampuksen hoitotyön opetustiloissa harjoittelimme muun muassa perushoitoa ja apuvälineiden käyttöä. Ensimmäinen työharjoittelukin alkoi jo vuoden lopussa.

Lähihoitajaopintojaan Viola edisti suorittamalla opintoihin kuuluvia työharjoitteluja kesäisin oppisopimuksella.

– Tein kaksi isoa näyttöä kesätöissä. Mahdollisuus opiskella oppisopimuksella on iso asia, koska työstä maksetaan palkkaa samalla kun opinnot etenevät ja opiskelija pääsee opettelemaan asioita oikeasti käytännössä.

Viola lisää, että myös verkko-opinnot toivat tervetullutta joustoa ammattiopintoihin.

– Kurssit olivat hyvin suunniteltuja, laadukkaita ja monipuolisia. Esseiden ohella tehtäviin sisältyi esimerkiksi videoiden tekemistä.

Opinnot saatiin sovitettua joustavasti yhteen

Viola antaa ison kiitoksen Samiedun opintokoordinaattori Matti Heinoselle, joka piti huolta siitä, että ammatti- ja lukio-opinnot saatiin sovitettua yhteen jouheasti.

– Samanaikaisopiskelun järjestäminen on välillä luovimista. Matin ja muiden opettajien tuella kaikki järjestyi ongelmitta.

Muille yhdistelmätutkintoa miettiville Viola sanoo, että urakka ei ole niin raskas kuin miltä se kuulostaa. Hän vakuuttaa, että opiskelijaa tuetaan opinnoissa eri tavoin.

– Mikään kympin oppilas ei tarvitse olla, vaan ihan perusarvosanoilla varmasti pärjää.

Tiedossa uusia kokemuksia

Violan lähitulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu kokemuksen kartuttaminen lähihoitajan työstä. Mielenkiintoisia kokemuksia on luvassa pian, sillä tammikuussa hän aloittaa uudessa työpaikassa Lapissa. Myös jatko-opinnot ammattikorkeakoulussa ovat käyneet jo hänen mielessään.

– Ainakin tällä hetkellä ajattelen, että haluan syventää osaamistani opiskelemalla sairaanhoitajaksi.

Lähihoitajien työllisyystilannetta Viola pitää hyvänä, vaikka vakituista paikkaa ei välttämättä heti ole saatavilla.

– Tarjolla on hyvin monipuolisia polkuja, sillä lähihoitaja voi työskennellä lapsi-, vanhus-, kehitysvamma- ja mielenterveystyön sektoreilla erilaisissa paikoissa. Suosittelen lämpimästi alaa kaikille auttamishaluisille ihmisille, jotka tykkäävät tehdä töitä ihmisten parissa.

The post Viola sai yhdistelmätutkinnosta unelma-ammatin ja yo-lakin appeared first on Samiedu.

Kiinnostus on hyvä, ellei jopa tärkein, lähtökohta opiskelualaa valittaessa. Tämän allekirjoittavat Samiedun alumnit Mea Ropponen ja Elina Lybeck. Elina sanoo olevansa enemmän kuin tyytyväinen, että teki yhteishakuvalintansa oman kiinnostuksensa pohjalta.

– Olen aina tykännyt matkailusta ja ilahduin huomatessani, että Samiedu järjestää alan koulutusta. Aika nopeasti tajusin, että matkailu on se minun juttuni.

Sana matkailu kiinnitti myös Varkaudesta kotoisin olevan Mean huomion, kun hän pohti tulevaa opiskelupaikkaansa. Päätös hakea Samieduun meni nappiin, vaikka alku olikin haastavaa. Kaikki oli uutta, ja opintojen alussa keskityttiin teoriaopintoihin. Mea taas oli kiinnostunut tekemisestä.

– Tilanne muuttui kokonaan, kun muutaman viikon pulpetissa istumisen jälkeen aloitimme tapahtumien suunnittelun ja järjestämisen. Siinä vaiheessa tiesin olevani oikealla alalla.

Monipuolista koulutusta arvostetaan

Elina ja Mea myöntävät, että koulutuksen laaja-alaisuus yllätti heidät täysin. Opinnot antavat hyvät valmiudet muun muassa tapahtumien järjestämiseen ja matkailumarkkinointiin sekä erilaisiin asiakaspalvelutehtäviin, vaikkapa vastaanotossa ja ravintolassa.

– Minua kiinnostaa tapahtumien järjestäminen, mutta lisäksi pidän ravintolapuolen tehtävistä, jotka ovat minulle sopivan liikkuvia, parhaillaan Savonlinnassa Spahotel Casinolla tarjoilijana työskentelevä Mea sanoo.

Elina on Mean kanssa samoilla linjoilla, mutta sanoo viihtyvänsä myös vastaanottotiskillä. Parhaillaan Elina tekee töitä tarjoilijana ”hieman” kauempana – hänen työpaikkansa Brasserie Astoria sijaitsee Espanjan Marbellassa. Elina sanoo, että hän ei olisi saanut nykyistä työtään ilman Samiedussa opiskelua ja työharjoitteluista saamaansa työkokemusta. Mutta miten hän päätyi Espanjaan?

– Idea tuli mieleeni, kun interreilasin valmistuttuani Etelä-Euroopassa syksyllä 2024. Marbella teki vaikutuksen, ja heti kotiin palattuani hain sieltä töitä. Prosessiin meni muutama kuukausi, mutta odottaminen kannatti.

Käytännönläheinen opiskeluaika sai Mean puhkeamaan kukkaan

Mea ja Elina kiittelevät sitä, että Samiedussa huomioidaan opiskelijan omat vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet.

– Jokainen valitsee oman polkunsa ja päättää, mihin erikoistuu ja miten opinnot suorittaa. Me molemmat teimme paljon tutkinnon osia kesätöissä oppisopimuksella, he kertovat.

Samiedun nuoret alumnit muistuttavat, että opiskeluaika on kasvattavaa muutoinkin kuin ammatillisessa mielessä.

– Minä puhkesin kirjaimellisesti kukkaan, kun pääsin käyttämään luovuuttani ja muita vahvuuksiani. Samoin itsevarmuus kasvoi nopeasti käytännön harjoitteluja ja erilaisia projekteja tehdessä, Mea toteaa.

– Kaiken lisäksi opettajat olivat ihan huippuja ja kannustivat meitä kokeilemaan rohkeasti siipiämme, Elina tiivistää.

Tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia

Puheen siirtyminen tulevaisuuteen saa Mean ja Elinan innostumaan. Elinan suunnitelmissa on kartuttaa kansainvälistä työkokemustaan. Hän muistuttaa, että EU:n alueella työskentelyyn voi Samiedussa käydä tutustumassa jo opintojen aikana Erasmus+-jaksolla.

– Rohkeasti vain kokeilemaan. Itsekin stressasin, riittääkö kielitaitoni ulkomailla työskentelyyn. Nyt työkieleni on englanti, hän nauraa.

Mea lisää, että matkailualan koulutus antaa valmiuksia toimia muillakin ammattialoilla. Hän itse sanoo viihtyvänsä nykyisessä työssään, mutta uskoo jatkavansa jossakin vaiheessa opiskelua.

– Minua kiinnostavat muun muassa matkailualan opettajan työt, savonlinnalaistunut Mea sanoo.

The post Matkailualan koulutus avasi Mealle ja Elinalle ovia työelämään – myös ulkomaille appeared first on Samiedu.

Kun Marina Pozern, 21, aloitti taideteollisuusalan perustutkinnon opinnot Samiedussa, ei hän arvannut, että vuoden 2025 elokuussa hän on valmistunut teatteritekniikan artesaaniksi ja aloittelee muodin ja muotoilun opintoja Aalto-yliopistossa.

Ylioppilaaksi Kiteen lukiosta keväällä 2023 kirjoittanut Marina sanoo tienneensä aina, että hän pyrkii yliopistoon. Piirtämistä ja maalaamista pienestä pitäen harrastanut nuori nainen halusi kuitenkin ensin selvittää, onko luova ala hänelle oikea.

– Teatteritekniikka vaikutti mielenkiintoiselta, ja etsin paikkoja, joissa sitä voi opiskella. Päätin hakea Samieduun, koska siellä opiskelijoilla on mahdollisuus lähteä Erasmus-vaihtojaksolle Eurooppaan. Päätökseeni vaikutti myös se, että Samiedu tekee yhteistyötä Savonlinnan Oopperajuhlien kanssa.

Marinan valinta sekä alan että oppilaitoksen suhteen osoittautui oikeaksi. Hän sanoo, ettei mikään preppauskurssi myöskään olisi valmistanut häntä niin hyvin Aalto-yliopiston hakuprosessiin kuin Samiedun opinnot. Yhtenä ennakkotehtävänä Marina esimerkiksi valmisti paperista käyttökelpoiset kengät. Hän sanoo, että ilman teatteritekniikan opintoja idea ei olisi tullut hänelle edes mieleen.

– Huomasin, että pääsykokeessakin tein tehtävät muista hakijoista poikkeavasti. Uskon, että Samiedussa oppimillani taidoilla oli iso merkitys siinä, että pääsin Aalto-yliopistoon – osasin ja uskalsin tehdä tehtävät omalla tavallani.

Opinnoissa tehdään alusta alkaen oikeita työprojekteja

Samiedussa teatteritekniikan artesaaniopiskelijat opiskelevat tuotteen valmistuksen osaamisalaa. Marina pitää tärkeänä sitä, että opiskelijat pääsevät heti alusta alkaen oikeisiin töihin – opintoihin sisältyy paljon asiakastöiden valmistusta.

– Tein asiakastyönä muun muassa styroxista rinkeleitä Lahden museoon. Pääkirjasto Joeliin puolestaan suunnittelin ja tein avaruustaustan. Maalasin sitä varten ison kangaspalan, jonka sitten ompelin lopulliseen muotoonsa. Se oli opettavainen projekti, koska sain tehdä itsenäisiä päätöksiä.

Myös Savonlinnan Oopperajuhlien puvustamo tuli Marinalle opintojen aikana tutuksi, sillä hän suoritti puvustamossa kolmen kuukauden mittaisen harjoittelujakson.

– Harjoittelujakso oli erittäin monipuolinen. Sain muun muassa värjätä kankaita ja ommella vaatteita. Pidän erityisesti ompelemisesta.

Opintojen kuluessa Marinalle selvisi sekin, että hän haluaa tehdä töitä siistissä ympäristössä.

– Täällä sain hyvän käsityksen siitä, missä kaikkialla teatteritekniikan artesaani voi työskennellä. Alun perin harkitsin lavastajan jatko-opintoja, mutta ompeluluokka muotilehtineen ja mallinukkeineen muutti mieleni, hän naurahtaa.

Opinnot olivat askel kohti toiveuraa

Teatteritekniikan opintojen antiin tyytyväinen Marina kehuu myös Samiedun opettajien ammattitaitoa sekä sitoutuneisuutta työhönsä: opetuksessa näkyy opiskelijalähtöinen ajattelutapa.

– Minua rohkaistiin hakemaan Aalto-yliopistoon, vaikka opintoni olivat vielä kesken. Lisäksi opettajat auttoivat minua tulkitsemaan ennakkotehtävien vaatimuksia ja valmistautumaan pääsykokeeseen.

Tuore yliopisto-opiskelija kannustaa muitakin uravalintojaan miettiviä tutkimaan avoimin mielin ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksia.

– Olen sanonut lukiossa opiskelevalle pikkusiskollenikin, että paras tapa varmistaa kiinnostus tiettyyn alaan on opiskella sitä ensin ammattioppilaitoksessa. Aika ei mene hukkaan, vaan opinnot voivat olla askel kohti toiveuraa.

Marinan haaveena on päästä pääsuunnittelijaksi johonkin kansainväliseen muotitaloon. Hänen tulevaisuudenvisioihinsa kuuluu myös muotiin liittyvä vaikuttamistyö.

– Oman brändin rakentamisestakin minulla on jo osaamista, kiitos Samiedun yrittäjyysopintojen, Marina iloitsee.

The post Teatteritekniikan perustutkinto siivitti Marinan tien Aalto-yliopistoon – unelmana ura muodin parissa appeared first on Samiedu.

Kansainvälinen vaihto-ohjelma Erasmus+ lupaa, että vaihto-opiskelu avartaa maailmaa ja muuttaa elämää. Tämän allekirjoittavat myös Samiedussa huhtikuun ajan teatteritekniikkaa opiskelleet Anna Wilmes ja Ranya Mokdad Belgiasta.

Kotimaassaan Belgiassa Anna ja Ranya opiskelevat Robert Schuman Institutessa, jonka kanssa Samiedu on tehnyt kv-yhteistyötä noin 30 vuotta.

– Käymme nelivuotista taidelinjaa, jonka opinnoissa syvennytään akateemisten aineiden lisäksi 18 viikkotunnin ajan taiteen perustekniikoihin, kuten akryylimaalaukseen, akvarelleihin ja muotokuvapiirustukseen. Koulutus sisältää myös valokuvausta sekä graafista suunnittelua, kuten julisteiden ja logojen sommittelua. Opinnot päättyvät ylioppilaskirjoituksiin ja taideopintojen loppukokeeseen, Anna ja Ranya kuvailevat.

Samiedussa vaihdossa erinomaisesti viihtynyt Anna kertoo oppineensa monenlaisia kädentaitoja. Täällä paneudutaan monin osin syvemmälle eri tekniikoihin kuin hänen omissa opinnoissaan.

– Samiedussa on ison oppilaitoksen hyvät puolet ja runsaasti eri koulutusaloja. Teatteritekniikassa olen oppinut sellaisia taitoja ja käsityötekniikoita, joita en ole tullut edes ajatelleeksi. Monipuolinen käsillä tekeminen on ollut ihan parasta.

– Pidän täällä myös ilmapiiristä ja luovuuden hyödyntämisestä opinnoissa. Belgiassa kaikki on tiiviisti aikataulutettua ja tiukkoja suunnitelmia noudatetaan hyvin tarkasti. Täällä opiskelija pääsee osallistumaan suunnitteluun. Olen huomannut, että erilaisilla oppimistavoilla oppii ihan yhtä paljon, Anna jatkaa.

Ranya päätyi Suomeen ja Savonlinnaan, jotta kuulisi aivan uutta kieltä ja saisi kohennettua englannin taitojaan. Ranyan mukaan opiskelijan työviikko sisältää täällä enemmän käytännön työtä kuin Belgiassa. Annan tavoin hänkin nostaa esille opittujen työskentelytekniikoiden kirjon.

– Minäkin rakensin fantasianaamion ja huovutustyönäni toteutin Baby-Yodan. Samiedussa on ollut todella mukavaa. Opettajat ovat olleet hyvin avuliaita ja tukeneet meitä paljon. Ilmapiiri on tosi hyvä, ja olen saanut täältä uusia ystäviä.

Vasemmalla Ranya harjoittelee huovuttamista, ja etualalla on hänen sommittelemansa hedelmäinen fantasianaamio suunnitelmineen (kuva: Anna Wilmes). Oikealla Anna opettelee virkkausta, joka on kätevä tekniikka esimerkiksi teatteritekniikan lavasteiden valmistuksessa (kuva: Ranya Mokdad).

Tulevaisuuden haaveissa mökkijuhannus

Savonlinna ja Suomi ovat saaneet paikan molempien nuorten sydämessä. Nuorten paluulennon aikaan Suomen kevät vasta heräili ensimmäisine leskenlehtineen. Kesäiset maisemat houkuttelevat kumpaakin takaisin.

– Suomalaiset ovat rauhallisia ja ystävällisiä. Ja Savonlinnan kauneus on valloittanut minut. Belgiassakin on kaunista, mutta täällä luonto on aivan omaa luokkaansa. Meillä kävi hieno tuuri, sillä näimme Savonlinnassa myös revontulet. Ne ovat olleet jo kauan ”bucket listallani”, hymyilee Anna.

– Haluaisin palata tänne kesäaikaan ja juhannuksena. Meillä Belgiassa haaveillaan usein ”mökistä Ruotsissa”, mutta minä haluaisin päästä kokemaan suomalaista kesämökkielämää.

Ranya nyökkäilee olevansa yhtä mieltä Annan kanssa Suomesta ja Savonlinnasta.

– Pääsen Suomeen onneksi uudestaan jo kesällä, sillä minut valittiin mukaan kestävän kehityksen taideprojektiin. Pidän varmasti yhteyttä uuteen ystävääni, johon tutustuin Samiedussa lukioiden projektiviikolla fantasianaamioiden kurssilla, Ranya toteaa iloisena.

Opiskelijavaihto on vastavuoroista

Anna ja Ranya kannustavat opiskelijoita lähtemään vaihtoon tai työharjoitteluun.

– Ulkomailla kerää uusia kokemuksia elämää varten. Erasmus+ -vaihto on hyvä lisä myös CV:hen, sillä se kertoo rohkeudesta ja sisusta. Täältäkin kannattaa lähteä opiskelijavaihtoon vaikka meille Robert Schuman Instituteen. Samiedu ja RSI ovat aika samantyyppisiä ammatillisia oppilaitoksia – molemmissa on paljon valinnanvaraa.

Kansainvälisyyden asiantuntijamme Anne-Mari Behmin mukaan Samiedulla oli huhtikuussa Annan ja Ranyan lisäksi kaksi muuta vaihto-opiskelijaa Belgiasta. Yksi opiskelija tutustui sähkö- ja automaatiotekniikan alaan, ja toinen heistä suoritti työelämäjaksonsa Ykköskaide Oy:ssä.

– Erasmus+ on antoisa, vastavuoroinen ohjelma opiskelijoiden ja henkilöstön vaihtojaksojen järjestämiseen. Kun otamme vastaan vaihto-opiskelijoita muista maista, meiltäkin pääsee vaihtoon ulkomaille.

The post Belgialaiset Anna ja Ranya pakkasivat Samiedusta mukaansa uusia kädentaitoja appeared first on Samiedu.

Samiedun ensimmäisessä englanninkielisessä lähihoitajakoulutuksessa opinnot marraskuussa 2024 aloittanut Judith Onwusuruaka on selvästi innoissaan kertoessaan, miten hän löysi unelmiensa opiskelupaikan.

– Hoitoala on kiehtonut minua aina, ja selasin välillä nettiä, jos jostain löytyisi sopiva koulutus. Kun näin ilmoituksen Samiedussa alkavasta englanninkielisestä lähihoitajakoulutuksesta, päätin heti laittaa hakemuksen, maaliskuussa 2024 Suomeen tullut Judith kertoo.

Hakuprosessi oli Judithin mielestä helppo, sillä hän oli jo suorittanut koulutukseen pääsyyn vaaditut Duolingon englannin kielen testin ja suomen kielen perusteet.

– Todistusten lisäksi minun oli liitettävä hakemukseen video, jossa kerroin itsestäni ja motivaatiostani kouluttautua lähihoitajaksi, hän kertaa hakuprosessiaan.

Kotimaassaan Nigeriassa englannin kieltä ja kirjallisuutta opiskellut Judith kiittelee tapaa, jolla kansainvälinen opiskelijaryhmä on otettu Samiedussa vastaan.

– Kertaakaan minusta ei ole tuntunut ulkopuoliselta. Kaikki kohtelevat meitä hyvin tasavertaisesti.

Orientaatiojakso loi pohjan varsinaiselle opiskelulle

Koulutus alkoi kahden kuukauden orientaatiojaksolla. Jakson aikana opiskelijoille muun muassa kerrottiin, miten suomalainen yhteiskunta toimii sekä neuvottiin yksityiskohtaisesti opiskeluun liittyvissä käytännön asioissa. Varsinaiset ammattiopinnot alkoivat tammikuussa.

– Olemme harjoitelleet esimerkiksi, miten asiakkaista pidetään huolta paitsi fyysisesti myös emotionaalisesti. Lisäksi meitä on opastettu huolehtimaan omasta jaksamisestamme, jotta voimme olla hyviä hoitajia.

Erityisen innolla Judith kertoo odottavansa elokuussa alkavaa työelämäjaksoa, sillä hän haluaa päästä oppimaan asioita käytännön työssä.

– Minulla ei ole aiempaa kokemusta vanhustyöstä, mutta tiedän, millaista apua ihminen voi tarvita vanhetessaan. Kun isoäitini ei enää pystynyt tekemään itse kaikkea haluamaansa, halusin ilahduttaa häntä kaikin tavoin ja helpottaa hänen arkeaan. Haluan toimia samoin työssäni ja tuottaa vanhuksille onnellisuutta, Judith kertoo.

Opintojen alussa opetuskielenä on englanti. Suomen kieltä opiskellaan kuitenkin koko ajan, ja opintoihin kuuluvat näytöt suoritetaan suomeksi. Kysymykseen opintoihin mahdollisesti liittyvistä haasteista ja positiivisista yllätyksistä Judith vastaakin seuraavasti:

– Opiskelu tapahtuu englanniksi ja suomeksi, ja suomen kieli on aika vaikea. Teen jatkuvasti töitä parantaakseni suomen kielen taitojani. Uutta minulle oli se, että koulupäivän aikana on taukoja. Tauot ovat hyviä, koska ne auttavat jaksamaan paremmin.

Opiskelijaa tuetaan kaikin mahdollisin tavoin

Maailman onnellisimman maan maineen innoittamana Suomeen opiskelemaan hakeutunut Judith valmistuu näillä näkymin vuonna 2027. Määrätietoinen nainen toivoo voivansa jäädä asumaan ja tekemään töitä Savonlinnaan, jonka rauhallista energiaa ja ihmisiä hän sanoo rakastavansa.

– Haluan tuoda tänne myös kolme lastani. Pitkän ajan haaveeni on perustaa oma hoivakoti, jossa voin tarjota vanhuksille onnellisen loppuelämän.

Selvästi oman alansa löytänyt Judith toivoo, että muutkin vanhustyöstä kiinnostuneet maahanmuuttajataustaiset rohkaistuisivat hakemaan englanninkieliseen lähihoitajakoulutukseen.

– Opiskelijoita tuetaan täällä kaikin mahdollisin tavoin. On ollut myös hienoa tutustua eri puolilta maailmaa tänne tulleisiin opiskelijoihin. Meillä on hyvä yhteishenki, ja kannustamme toisiamme!

The post Englanninkielinen lähihoitajakoulutus oli Judithille täydellinen ”mätsi” appeared first on Samiedu.

Judith Onwusuruaka, who began her studies in Samiedu’s first English-language practical nursing program in November 2024, is clearly excited as she shares how she found her dream study place.

– The healthcare field has always fascinated me, and I would occasionally browse the internet to find a suitable program. When I saw the announcement about the English-language practical nursing program at Samiedu, I immediately decided to apply, says Judith, who arrived in Finland in March 2024.

Judith found the application process easy, as she had already completed the required Duolingo English test and basic Finnish language skills.

– In addition to the certificates, I had to include a video in my application where I talked about myself and my motivation to become a practical nurse, she recalls.

Having studied English language and literature in her home country of Nigeria, Judith praises the way the international student group has been welcomed at Samiedu.

– I have never felt like an outsider. Everyone treats us very equally.

Orientation period established the basis for studies

The program began with a two-month orientation period, during which students were informed about how Finnish society works and given detailed guidance on practical matters related to their studies.
The actual professional studies started in January.

– We have practiced how to take care of clients not only physically but also emotionally. We have also been guided on how to take care of our own well-being so that we can be good caregivers, Judith explains.

Judith is particularly looking forward to the internship starting in August, as she wants to learn through practical work.

– I have no previous experience in elderly care, but I know what kind of help a person might need as they age. When my grandmother could no longer do everything she wanted, I wanted to cheer her up and make her life easier.

– I want to do the same in my work and bring happiness to the elderly, she says.

At the start of the studies, the instruction language is English. However, Finnish is continuously studied, and all competence demonstrations are conducted in Finnish. When asked about the challenges and positive surprises related to her studies, Judith responds:

– The studies are conducted in both English and Finnish, and Finnish is quite difficult. I am constantly working to improve my Finnish language skills. It was new to me that there are breaks during the school day. Breaks are good because they help you cope better.

Students are supported in every possible way

Inspired by Finland’s reputation as the happiest country in the world, Judith hopes to graduate in 2027.
The determined woman hopes to stay and work in Savonlinna, a place she loves for its peaceful energy and people.

– I also want to bring my three children here. My long-term dream is to establish my own care home where I can offer the elderly a happy end of life.

Clearly having found her calling, Judith hopes that other immigrants interested in elderly care will be encouraged to apply for the English-language practical nursing program at Samiedu.

– Students are supported here in every possible way. It has also been great to meet students from different parts of the world. We have a good team spirit and encourage each other!

The post Practical nursing program in English is a perfect match for Judith appeared first on Samiedu.

Osui ja upposi. Näin voisi todeta Jere Hyvönen, 21, päätöksestään lähteä opiskelemaan peruskoulun jälkeen Samieduun sähkö- ja automaatioasentajan perustutkintoa. Jere valmistui sähköasentajaksi vuoden 2022 keväällä ja on siitä saakka työskennellyt yhdessä Suomen suurimmassa infra-alan yrityksessä.

– Teen lähinnä pienjännite- ja keskijännitesähköasennuksia. Työ on matkatyötä ja vie eri puolille Suomea. Toimin työmailla niin sanottuna kärkimiehenä eli vastaan kohteen sähköturvallisuudesta ja siitä, että työt etenevät suunnitellusti.

Eikä siinä kaikki – nuori mies aloitti hiljattain sähkö- ja automaatiotekniikan insinööriopinnot ammattikorkeakoulussa. Hän iloitsee, että monimuotokoulutus mahdollistaa opiskelun työnteon ohessa.

– Monimuotototeutus sopii minulle hyvin, sillä suurimman osan opinnoista voin suorittaa verkossa työpäivän jälkeen.

Mutta mikä sai Jeren valitsemaan uran nimenomaan sähköalalta?

– Päätökseeni vaikutti paljon se, että olen ollut pienestä pojasta saakka kiinnostunut autoista sekä muista moottorivehkeistä ja tykännyt laitella niitä. Sitä paitsi kun katsoo ympärilleen, niin missäpä ei sähköä olisi, eli alan työllisyysnäkymät ovat hyvät.

Panostus opintoihin maksaa itsensä takaisin

Jeren puheesta paistaa läpi määrätietoisuus ja halu tehdä asiat hyvin. Siitä kertoo muun muassa se, että hän osallistui Samiedussa opiskellessaan peräti kahdesti ammattiin opiskelevien nuorten ammattitaitoa mittaavaan Taitaja-kisaan. Jere sanoo, että kisoihin osallistuminen vaati paljon lisätyötä, mutta se kannatti.

– Koen, että työurani alussa olisi sormi mennyt suuhun monta kertaa, jos en olisi osallistunut Taitaja-kisoihin ja saanut niiden myötä laajempaa osaamista.

Jere halusi haastaa itseään myös perustutkinto-opintoihinsa kuuluvilla työssäoppimisjaksoilla.

– Opintojeni loppuvaiheessa hain oppisopimustyöpaikkaa aina Turkua ja Oulua myöten. Lopulta sain paikan nykyiseltä työnantajaltani, Jere sanoo ja kiittelee esihenkilöään, joka kysyi heti työsuhteen alussa, onko hän ajatellut jatkavansa opintojaan jossakin vaiheessa.

– Vastasin, että todennäköisesti haluan ja sillä tiellä nyt olen.

Matkalla kohti uusia uramahdollisuuksia

Mitä sähköalan tulevaisuudennäkymiin tulee, Jere korostaa, että teknologia lisääntyy sekä kehittyy koko ajan, ja sen myötä alan osaajille riittää kysyntää jatkossakin.

– Insinööriksi valmistuminen tuo minulle lisää uramahdollisuuksia. Ylipäätään tämä ala tarjoaa monipuolisia työtehtäviä, ja rohkaisen ehdottomasti kokeilemaan, jos yhtään kiinnostaa.

Loppusanoiksi Jere antaa kiitokset kaikille niille, jotka ovat kannustaneet häntä pitämään kiinni omista unelmistaan.

– Arvostan opintojeni aikana opettajiltani sekä perheeltäni ja muilta läheisiltäni saamaani tukea, joka myötävaikutti siihen, että asiat lähtivät järjestymään oikeaan suuntaan.

The post Sähkö- ja automaatioasentajan koulutus antoi Jerelle hyvän pohjan jatko-opintoihin appeared first on Samiedu.

– Minulle alavalinta on ollut oikea, koska saan tehdä sitä mistä tykkään eli ajaa isoja ajoneuvoja. Lisäksi minusta on mukava olla osa kokonaisuutta, joka pitää huolen siitä, että Suomi pysyy pyörimässä.

Näin sanoo yhtä näyttöä vaille valmis yhdistelmäajoneuvonkuljettaja Saku Kautonen, 20. Kerimäellä asuva nuori mies kertoo innostuneensa rekkahommista jo juniori-ikäisenä päästyään silloin tällöin rekkakuskina työskentelevän enonsa mukaan.

– Isot ajoneuvot liittyvät myös palokuntaharrastukseeni. Tajusin tarvitsevani C-kortin, jotta voin ajaa paloautoa, 7-vuotiaana Kerimäen sopimuspalokunnan nuoriin liittynyt ja 16-vuotiaana hälytysosastoon siirtynyt Saku kertoo.

Jatkossa Sakulla on valinnanvaraa, minkäkokoisen ajoneuvon puikkoihin hän istuu, sillä hän on suorittanut osana opintojaan sekä C- että CE-luokan ajokortin. Molemmat ovat opiskelijalle maksuttomia. Luonnollisesti Sakulla on myös henkilöauton ajokortti eli B-luokan ajokortti, jonka hän ajoi ikäpoikkeusluvalla 17-vuotiaana.

– Käytännössä saan ajaa mitä tahansa ajoneuvoyhdistelmää, jolla ajaminen on Suomen maanteillä sallittua, Saku toteaa vaatimattomasti.

”Halusin nähdä kaikki logistiikan suoritealat”

Saku sanoo, että käytännönläheinen tutkinto on vastannut täysin hänen odotuksiaan.

– Opiskelu on ollut työntäyteistä, kuten etukäteen odotin ja toivoinkin. Kuorma-autolla ja yhdistelmäajoneuvolla ajamisen lisäksi opintoihin kuuluu trukilla, pyöräkoneella ja traktorilla sekä muilla kuormankäsittelylaitteilla ajamista ja kuorman käsittelyä mm. kappaletavaranosturilla. Mutta on täällä saanut istua myös koulunpenkissä, sillä ensin asiat on opeteltava teoriassa, ammattipätevyyskokeensa virheettömästi läpäissyt Saku toteaa.

Mitä käytännönläheisyyteen tulee, Saku pitää tärkeänä, että hän on päässyt työssäoppimisjaksoilla tutustumaan logistiikan eri suoritealoihin, esimerkiksi kappaletavarakuljetusten runkoajoon sekä rahdin ja yhdyskuntajätteen ajoon. Kuljetusalalla suoritealoja on paljon muitakin, kuten maansiirto-, raakapuu-, hake- ja vaihtolavakuljetukset.

– Halusin nähdä kaikki logistiikan suoritealat, jotta tiedän varmasti, mikä on se oma juttu. Nyt näyttäisi, että se on raakapuunajo, hän sanoo.

Saku lisää antavansa erinomaisen arvosanan Samiedun asiansa osaaville opettajille sekä nykyaikaiselle ja hyvin varustetulle logistiikkahallille, jossa taitoja voi harjoitella aidossa ympäristössä ennen työharjoitteluun siirtymistä. Taitoja voi kartuttaa lisäksi simulaattoreilla tehtävillä harjoitteilla vaikkapa kaivinkoneella.

– Koulun kalusto on monipuolista ja vastaa sitä, mitä käytetään oikeassakin työelämässä. Omasta asenteesta on kuitenkin kiinni, miten työharjoitteluissa pärjää.

Kuljettajille on kysyntää

Yhteishakuvalintaansa miettivää nuorta Saku kannustaa hakemaan opiskelemaan logistiikan perustutkintoa, jos isot ajoneuvot ja ajaminen kiinnostavat.

– Parasta tässä työssä on se, että yhtään samanlaista työpäivää ei ole. Myös työtilanne on hyvä, sillä kuljettajia tarvitaan eri alojen yrityksissä.

Kuljettajilla on hyvät mahdollisuudet työllistyä myös ulkomaan liikenteeseen tai sijoittua vaikkapa yritykseen Euroopassa.

Työorientoituneeksi itseään luonnehtivan Sakun tulevaisuuden suunnitelmat ovat selvät.

– Valmistuttuani teen hetken kuljetusalan töitä – kesällä on sitten vuorossa asepalvelukseen astuminen.

The post Logistiikan perustutkinto oli oikea valinta Sakulle – toive isoilla ajoneuvoilla ajamisesta toteutui appeared first on Samiedu.

Olavinlinnan pienellä linnanpihalla nähdään Tuomaan markkinoilla lauantaina 14.12. kaksiosainen valoteos, jonka ovat toteuttaneet esitys- ja teatteritekniikan opiskelijamme Miikka Ristolainen, Milla Pasanen, Iida Saariniva ja Eini Uimonen. Suurikokoinen tilaustyö kuvaa jääkuningatarta valtavien valokukkien keskellä.

– Jääkuningattaren tekoon on kulunut paljon aikaa, mutta työ on ollut mielenkiintoista. Keho on muotoiltu metalliverkosta, ja asussa on paljon maanrakennuskangasta ja harsoa. Jääpuikot ja suurin osa päästä on valmistettu uretaanista. Päässä olevat kukat ovat kovetettua kangasta, valottaa Iida.

Lumikukkia toteuttanut Miikka kertoo, että kukista haluttiin mahdollisimman näyttävän näköisiä.

– Teimme jääkuningattaren ympärille tulevat lumikukat opettajien suunnitteleman mallikappaleen avulla, mutta kasausvaiheessa kokeilimme erilaisia sommittelutapoja. Metalliverkosta taiteltujen kukkien päälle ompelimme maanrakennuskangasta ja elävän pinnan toteutimme hallaharsolla. Kukkien sisällä on LED-valot.

– Tilaustöissä on iso vastuu, joten niiden tekeminen tietysti aina vähän jännittää. Mutta on hieno tunne, kun omien kättensä jäljen näkee valmiina, iloitsee Miikka muun työryhmän kanssa.

Lumikukkien keskeltä ylväästi nousevaa Jääkuningatarta voi ihastella lauantaista 14.12. alkaen Olavinlinnan pienellä linnanpihalla joulukuussa. Linna on suljettu 16.–26.12. ja 31.12.

The post Lumoava Jääkuningatar tuo talven valoa Tuomaan markkinoille Olavinlinnaan appeared first on Samiedu.

– Tykkään, että elämässäni on meneillään erilaisia kiinnostavia asioita, sanoo punkaharjulainen Sari Kotivirta esitellessään itse tekemiään upeita villalankoja, joita hän aikoo myydä kevytyrittäjänä.

Idean yrittäjänä toimimiseen Sari sai opiskellessaan Ammattiopisto Samiedussa, jossa hän perusti Vuosi yrittäjänä -yrittäjyysohjelmassa harjoitusyrityksen nimeltä Villi Wool NYT.

– Alun perin ajatukseni oli suunnitella yrittäjyysohjelmassa jokin myytäväksi sopiva hyvinvointituote tai elintarvike. Sitten päätin, että en lähde rönsyilemään vaan lähden viemään eteenpäin pitkäaikaista harrastustani, käsinkehräämistä. Minua houkutteli myös ajatus saada jotain tuloa harrastukseni tiimoilta.

Sari pyöritti NYT-yritystään vuoden 2024 keväästä syksyyn. Lankojaan hän sai myyntiin Punkaharjun Aseman Taidelaiturille sekä Särkisalmen Hobitti-kahvilaan, jossa hän testasi myös villalangasta tekemiensä korujen menekkiä. Oheistuotteena Sari valmisti jalkakylpysuoloja ja jalkakylpypommeja, joita hän myi lähinnä toritapahtumissa.

– NYT-yrittäjyys oli hyvä tilaisuus kokeilla riskittä, miten lampaanvillasta alusta saakka käsintehty ja käsinvärjätty lanka kannattaa hinnoitella ja millaisessa myynnissä se toimisi. Kokemus oli todella positiivinen ja opettava. Kevytyrittäjyys jäisi toteuttamatta, jos en olisi saanut siihen sysäystä opintojen tiimoilta.

Keskiössä ekologisuus

Lankojen valmistamisessa Sarille tärkeää on ekologisuus. Lankojen raaka-aine, kainuunharmaksen villa, on peräisin lähellä sijaitsevalta juvalaiselta lammastilalta. Värjäyksessä hän käyttää mieluiten luonnosta keräämiään kasveja.

– Puutarhasta otan lähinnä raparperinjuurta ja omenapuun kuorta. Värjäyksen teen purkkivärjäyksenä, joka ei kuluta energiaa.

Sarin sanookin, että lankojen kasviväräys on vienyt hänet kokonaan mukaansa. Hänen haaveenaan on kehittää värjäykseen oma väripaletti.

– Luonnonväreillä leikkiminen on hauskaa ja kiehtovaa, sillä värejä voi yhdistellä rajattomasti. Lopputulos ei ole samoillakaan raaka-aineilla koskaan samanlainen.

Sari lisää, että lankojen käsityönä valmistamisen taustalla on myös yhä suositummaksi tullut slow-ajattelu.

– Käsinkehrääminen on hidasta. Ajattelen, että ollakseen arvokas tuotteen ei tarvitse aina olla tehokkaasti ja nopeasti tuotettu.

Kevytyrittäjyys sopii elämäntilanteeseen

Sari on päättänyt myydä tuotteittaan nimenomaan kevytyrittäjänä, koska hän haluaa pitää villalankojen tekemisen harrastusluonteisena.

– Olkapäänikään eivät kestäisi jatkuvaa villan karstaamista ja kehräämistä. Sitä paitsi tykkään palkkatyöstäni Kylävire-hankkeen ohjaajana, hän nauraa.

Toimeliaalla naisella ei ole myöskään suunnitelmissa laajentaa yrityksensä tuotevalikoimaa: Villi Woolissa keskiössä ovat yksilölliset villalangat.

– Vaikka jalkakylpytuotteita on helppo valmistaa ja niille on kesäisin kysyntää, keskityn jatkossa lankoihin. Käsintehdyt ja -värjätyt villalangat eivät sovi ihan joka paikkaan myytäviksi, mutta ne kiinnostavat tiettyjä ryhmiä, erityisesti taidekäsityötä arvostavia.

Selvää kuitenkin on, että tulevana talvena Sarin hollantilainen pystyrukki sekä karstat tulevat olemaan kovassa käytössä.

–Toiveeni on saada ensi kesäksi lankoja myyntiin useisiin paikkoihin.

The post Sarin harrastus jalostui liiketoiminnaksi – NYT-yritys antoi hyvät eväät kevytyrittäjyyteen appeared first on Samiedu.