Generatiivinen tekoäly tuli suuren yleisön tietoisuuteen loppuvuonna 2022. Ei mennyt kauaa, kun uuden teknologian vaikutukset alkoivat heijastua opetukseen ja oppimiseen. Tähän asti oppilaitokset ovat laatineet omia suosituksiaan ja linjauksiaan tekoälyn käytöstä opiskelussa ja työtehtävissä, mutta valtakunnallinen tai EU-tasoinen ohjeistus on puuttunut.  
 
Opetushallitus on yhdessä Opetusministeriön kanssa kutsunut tekoälyteknologioista kiinnostuneita opetus- ja kasvatusalan toimijoita sekä yhteiskunnallisia ajattelijoita visioimaan yhdessä kansallisia tekoälysuosituksia. Ilokseni sain kutsun ensimmäiseen keskustelutilaisuuteen, jossa teemana olivat tekoälyn yhteiskunnalliset vaikutukset. Opetushallituksen Päivi Leppäsen ja Minna Taivatsalon kutsumana Helsingin Paasitornin tiloihin kokoontui kauniina toukokuisena päivänä 25 osallistujaa, joihin lukeutui lukiokoulutuksen, ammatillisten oppilaitosten, kirjastolaitoksen ja Sitran edustajia.  

Tekoälyteknologian käytön laajat yhteiskunnalliset vaikutukset

Tekoälyn yhteiskunnalliset vaikutukset herättivät kanssakeskustelijoissa paljon ajatuksia ja runsasta puheensorinaa. Pienryhmissä ensimmäinen tehtävämme oli visioida tekoälyn vaikutusta 14-vuotiaan nuoren elämään kymmenen vuoden aikajänteellä. Pohdimme nuoren vuorovaikutusta häntä ympäröivän sosiaalisen todellisuuden kanssa, tekoälyteknologian käytön laatua ja määrää opetuksessa ja nuoren identiteetin kehittymistä uudistuvassa vuorovaikutusympäristössä. Myös nuoren työmahdollisuudet yhä laajemmin automatisoituvassa maailmassa puhututtivat, samoin nuoren omistajuus omaan dataansa sekä osallisuuden kokeminen digitalisoituvassa ympäristössä.  

Toisena tehtävänämme oli visioida tekoälyn vaikutusta työhön ja eri ammattialoihin. Keskustelimme myös siitä, mitkä ammatit tai työtehtävät ovat täysin tekoälyn ulottumattomissa. Emme tällaisia keksineet, tosin kädentaitoja edellyttäviä työtehtäviä ei koneelle kovin helposti tai edullisesti voi siirtää. Rakentajarobottia tai LVI-asentajabottia emme siis tule aivan lähitulevaisuudessa tapaamaan.

Pohdimme myös sitä, mitkä taidot ja osaaminen korostuvat tekoälyaikakaudella. Lukutaidon ja erityisesti kirjoitustaidon merkitys on tällä hetkellä keskeinen tekoälyteknologioiden käytössä. Sovelluksia ohjataan kirjallisilla kehotteilla, joissain tapauksissa myös puheella. Käytössä korostuu hyvä ilmaisutaito, asioiden looginen esittämisjärjestys ja rikas sanavarasto. Ilman näitä taitoja tekoälysovelluksilta on vaikeaa saada hyvälaatuisia tuotoksia aikaiseksi. Puhuimme myös siitä, miten ihmisen luovuuden ja omaperäisen ajattelun merkitys korostuu tekoälyllä tuotetun bulkkiaineiston määrän kasvaessa. Luovuutta kannattaa kehittää tutustumalla uusiin ilmiöihin, oppimalla uutta, lukemalla, ratkomalla ongelmia, tutkimalla luontoa, taidetta ja tekemällä käsin asioita.  

Tekoälyn opetusta ammattitutkintoihin

Keskustelutilaisuuden lopuksi tutustuimme suunnitteilla olevaan tekoälyn perusteita käsittelevään tutkinnon osan luonnokseen, jonka tarkoituksena on perehdyttää opiskelija tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksiin ja generatiivisen tekoälyn käyttöön.

Tutkinnon osan on tarkoitus sisältyä uudistuviin ammattitutkintojen tutkintovaatimuksiin. Yhteisymmärryksessä totesimme tutkinnon osan olevan hyödyllinen kaikille toisen asteen opiskelijoille, joten jäämme mielenkiinnolla odottamaan Opetushallituksen vastausta tähän toiveeseen.  

Tekoälysuositusten jatkokehittely 

Tekoälysuositusten valmistelu jatkuu seuraavissa keskustelutilaisuuksissa, joissa käsitellään tekoälyilmiötä eri näkökulmista. Seuraavat tilaisuudet ovat jo kesäkuussa. Minä palaan Opetushallitukseen seuraavan kerran elokuussa, jolloin pääsemme kuulemaan linjausten sen hetkisestä tilanteesta.  

Tekoälysuositusten on tarkoituksena valmistua vuoden 2024 aikana. Työn etenemistä voi seurata Opetushallituksen verkkosivuilta, joilla on sekä interaktiivinen esitys että tekstimuotoinen selvitys suositusten sisällöistä. 

Kirjoittaja: Sanna Laukkarinen, verkkopedagogiikan asiantuntija

The post Valtakunnalliset opetusalan tekoälysuositukset laaditaan yhteistyössä  appeared first on Samiedu.

Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -tapahtuma, tuttavallisemmin ITK, keräsi huhtikuussa 2024 Hämeenlinnan Aulangolle parituhatta opetuksen ja opetusteknologian asiantuntijaa tutustumaan alan uusimpiin digitaalisiin ratkaisuihin ja alalla tehtävään kehittämistyöhön. Ammattiopisto Samiedusta tapahtumaan osallistui nelihenkinen ryhmä, jossa osallistujat olivat verkkopedagogiikan ja verkko-oppimisen kehittäjiä sekä verkko-opettajia. Tässä kirjoituksessa verkkopedagogiikan asiantuntija Sanna Laukkarinen avaa Samiedun ryhmän kokemuksia ja näkemyksiä tapahtuman tarjoamista oivalluksista.

Tekoälyaika luo uusia oppimistarpeita

ITK:ssa esitykset ja keskustelu keskittyivät tänä vuonna vahvasti tekoälyyn, erityisesti generatiiviseen tekoälyyn. Teema oli läsnä lähes jokaisessa työpajassa, posterissa, paneeli- ja käytäväkeskustelussa. Tapahtuman osallistujissa vaikutti vallitsevan konsensus siitä, että tekoäly on jo saanut aikaan muutoksia oppimisessa ja opetuksessa, vaikka näkemykset muutoksen nopeudesta ja syvyydestä vaihtelivat.

Tekoälyteknologioiden yleistyminen lisää myös oppimistarpeita, sillä teknologia edellyttää uudenlaista näkökulmaa kriittisen lukutaidon ja digitaalisten ympäristöjen opetukseen. Yksi mielenkiintoisimmista esityksistä tapahtumassa oli GenAI-hankkeen Miten opetan tekoälyä oppilaille?. Esityksessä hanketoimijat esittelivät hankkeessa tuotettuja, tutkimukseen perustuvia ratkaisuja koneoppimisen ja sosiaalisen median algoritmien toiminnan opettamiseen lapsille ja nuorille. Hankkeen tuottamat Opetettava kone- ja Somekone -sovellukset ovat kaikkien saatavilla hankkeen verkkosivuilta ja niihin on tuotettu opettajan tueksi myös monipuolinen oppimateriaali.

Tekoälybotteja PowerPoint-ohjeista opiskelijan ohjaukseen

Monet koulut ja oppilaitokset ovat pilotoineet ja ottaneet käyttöön generatiiviseen tekoälyyn perustuvia tukibotteja, jotka auttavat opiskelijoita ja myös opettajia eri oppiaineisiin liittyvissä teemoissa. Osallistuin Lahden kaupungin lukiokoulutuksen AIHackED-hankkeen järjestämään työpajaan, jossa lukio-opettajat kertoivat kokemuksistaan tekoälybottien kehittämisestä ja hyödyntämisestä opiskelijoiden tukena. Hankkeessa on kehitetty botteja muun muassa fysiikan, matematiikan ja vieraiden kielten opiskelun avuksi. Hankkeessa myös kerätään opiskelijoiden bottikeskusteluista dataa opettajille arviointia varten, minkä lisäksi opiskelijoiden käymiä keskusteluja käytetään tutkimusluvalla aineistona bottien kehittämistä käsittelevässä tutkimuksessa. Hankkeen järjestämässä työpajassa osallistujat pääsivät itse rakentamaan botteja omien tarpeidensa ja toiveidensa mukaan. Oman botin rakentaminen voi kuulostaa monimutkaiselta, mutta omakohtainen kokeilu osoitti, että botin toteutus vaatii lähinnä hyvää kehotteiden kirjoittamistaitoa. Bottien käyttömaksut ovat niiden laajan hyödyntämisen este, sillä käyttökustannukset voivat kohota taivaisiin. Kustannusten rajoittamiseksi bottien käyttömahdollisuuksia on ainakin tässä vaiheessa rajoitettu tai niiden käyttö on mahdollistettu vain rajalliselle joukolle opiskelijoita.

Oppimisanalytiikan mahdollisuuksia ja opiskelijapalvelujen digitalisoitumista

OPH:n viimevuotinen Oppimisanalytiikka (OA) -verkostohanke oli ITK:ssa esillä monessa yhteydessä. Hankkeessa on kehitetty verkostomaisesti työkaluja oppimis- ja suoritusdatan visualisointiin, mikä tukee opettajia ja koulutusjohtoa resurssien kohdentamisessa. Tiedolla johtaminen ja erilaiset tietotyöpöytämallit olivat aiheena useammassakin konferenssiesityksessä. Satakunnan ammattikorkeakoulun posterissa esitettiin ohjauksen ja ohjauksen mittareiden kehittämistä data-analytiikan avulla. Tavoitteena on kehittää korkeakouluopiskelijoiden ohjausta entistä saavutettavammaksi ja yhdenvertaisemmaksi.

Oppimisanalytiikan hyödyntäminen opetuksen kehittämisessä ja oppimisen tehostamisessa oli yksi näkökulma Rauman normaalikoulun kielten lehtorin Maarit Rainion esityksessä Oppilaslähtöisten tekoälytaitojen opetus luokkahuoneessa: Opi, kehity ja menesty!. Maarit esitteli ITK:ssa erittäin edistynyttä tekoälypedagogiikkaansa ja opiskelijoiden suorituksista kertyvää dataa oman opetuksensa räätälöimisessä ja oppimateriaalien sekä opetusmenetelmien kehittämisessä.

Oppilaitosten uudet digitaaliset palvelut, kuten sähköiset todistukset ja opiskelijakortit sekä monipuoliset oppimisympäristöt olivat tapahtumassa myös monipuolisesti edustettuina. Erityisen mieleenpainuva oli Howspace-työpaja, jossa me osallistujat saimme kokeilla tekoälyllä tehostetun modernin yhteistyöalustan aktivointityökaluja, käännöstoimintoja sekä sisältöjen automaattista visualisointia ja tiivistämistä sanapilviksi ja yhteenvedoiksi.

Hypeä, pöhinää ja pohdintaa kotiinviemisinä

ITK 2024 tarjosi runsaan kattauksen monipuolisia näkökulmia ja kehitysideoita opetuksen, ohjauksen ja oppimisen kehittämiseksi. Ammattiopisto Samiedussa olemme jo pitkään panostaneet digipedagogiikan, digitaalisten oppimisympäristöjen ja opiskelijalähtöisten palveluiden kehittämiseen. Tekoäly tuo uuden lisämausteen kehittämistyöhömme ja suhtaudumme siihen uteliaasti ja ennakkoluulottomasti, mutta varmistaen palveluiden turvallisen ja eettisen käytön.

Tapahtuman parasta antia ovat kohtaamiset ja keskustelut muiden osallistujien kanssa. Lukuisat keskustelut sivusivat tekoälyä, sen mahdollisuuksia ja uhkia. Kotiinviemisinä tapahtumasta oli reppu täynnä ajatuksia, oivalluksia ja ihmettelyn aiheita, joissa riittää pohdittavaa vielä pitkäksi aikaa.

Aiheesta ja tapahtumasta kiinnostuneet voivat tutustua tarkemmin ITK:n antiin tämän erillisen julkaisun kautta.

Kirjoittaja: Sanna Laukkarinen, Ammattiopisto Samiedu

Kuva: Dall-e 3 (An illustrated scene at a technology conference focused on artificial intelligence in education, transforming the backdrop into a modern digital class.)

The post ITK 2024 -katsaus: Oppimisen ja opetuksen muutos tekoälyaikakaudella appeared first on Samiedu.