Valtakunnalliset opetusalan tekoälysuositukset laaditaan yhteistyössä
Generatiivinen tekoäly tuli suuren yleisön tietoisuuteen loppuvuonna 2022. Ei mennyt kauaa, kun uuden teknologian vaikutukset alkoivat heijastua opetukseen ja oppimiseen. Tähän asti oppilaitokset ovat laatineet omia suosituksiaan ja linjauksiaan tekoälyn käytöstä opiskelussa ja työtehtävissä, mutta valtakunnallinen tai EU-tasoinen ohjeistus on puuttunut.
Opetushallitus on yhdessä Opetusministeriön kanssa kutsunut tekoälyteknologioista kiinnostuneita opetus- ja kasvatusalan toimijoita sekä yhteiskunnallisia ajattelijoita visioimaan yhdessä kansallisia tekoälysuosituksia. Ilokseni sain kutsun ensimmäiseen keskustelutilaisuuteen, jossa teemana olivat tekoälyn yhteiskunnalliset vaikutukset. Opetushallituksen Päivi Leppäsen ja Minna Taivatsalon kutsumana Helsingin Paasitornin tiloihin kokoontui kauniina toukokuisena päivänä 25 osallistujaa, joihin lukeutui lukiokoulutuksen, ammatillisten oppilaitosten, kirjastolaitoksen ja Sitran edustajia.
Tekoälyteknologian käytön laajat yhteiskunnalliset vaikutukset
Tekoälyn yhteiskunnalliset vaikutukset herättivät kanssakeskustelijoissa paljon ajatuksia ja runsasta puheensorinaa. Pienryhmissä ensimmäinen tehtävämme oli visioida tekoälyn vaikutusta 14-vuotiaan nuoren elämään kymmenen vuoden aikajänteellä. Pohdimme nuoren vuorovaikutusta häntä ympäröivän sosiaalisen todellisuuden kanssa, tekoälyteknologian käytön laatua ja määrää opetuksessa ja nuoren identiteetin kehittymistä uudistuvassa vuorovaikutusympäristössä. Myös nuoren työmahdollisuudet yhä laajemmin automatisoituvassa maailmassa puhututtivat, samoin nuoren omistajuus omaan dataansa sekä osallisuuden kokeminen digitalisoituvassa ympäristössä.
Toisena tehtävänämme oli visioida tekoälyn vaikutusta työhön ja eri ammattialoihin. Keskustelimme myös siitä, mitkä ammatit tai työtehtävät ovat täysin tekoälyn ulottumattomissa. Emme tällaisia keksineet, tosin kädentaitoja edellyttäviä työtehtäviä ei koneelle kovin helposti tai edullisesti voi siirtää. Rakentajarobottia tai LVI-asentajabottia emme siis tule aivan lähitulevaisuudessa tapaamaan.
Pohdimme myös sitä, mitkä taidot ja osaaminen korostuvat tekoälyaikakaudella. Lukutaidon ja erityisesti kirjoitustaidon merkitys on tällä hetkellä keskeinen tekoälyteknologioiden käytössä. Sovelluksia ohjataan kirjallisilla kehotteilla, joissain tapauksissa myös puheella. Käytössä korostuu hyvä ilmaisutaito, asioiden looginen esittämisjärjestys ja rikas sanavarasto. Ilman näitä taitoja tekoälysovelluksilta on vaikeaa saada hyvälaatuisia tuotoksia aikaiseksi. Puhuimme myös siitä, miten ihmisen luovuuden ja omaperäisen ajattelun merkitys korostuu tekoälyllä tuotetun bulkkiaineiston määrän kasvaessa. Luovuutta kannattaa kehittää tutustumalla uusiin ilmiöihin, oppimalla uutta, lukemalla, ratkomalla ongelmia, tutkimalla luontoa, taidetta ja tekemällä käsin asioita.
Tekoälyn opetusta ammattitutkintoihin
Keskustelutilaisuuden lopuksi tutustuimme suunnitteilla olevaan tekoälyn perusteita käsittelevään tutkinnon osan luonnokseen, jonka tarkoituksena on perehdyttää opiskelija tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksiin ja generatiivisen tekoälyn käyttöön.
Tutkinnon osan on tarkoitus sisältyä uudistuviin ammattitutkintojen tutkintovaatimuksiin. Yhteisymmärryksessä totesimme tutkinnon osan olevan hyödyllinen kaikille toisen asteen opiskelijoille, joten jäämme mielenkiinnolla odottamaan Opetushallituksen vastausta tähän toiveeseen.
Tekoälysuositusten jatkokehittely
Tekoälysuositusten valmistelu jatkuu seuraavissa keskustelutilaisuuksissa, joissa käsitellään tekoälyilmiötä eri näkökulmista. Seuraavat tilaisuudet ovat jo kesäkuussa. Minä palaan Opetushallitukseen seuraavan kerran elokuussa, jolloin pääsemme kuulemaan linjausten sen hetkisestä tilanteesta.
Tekoälysuositusten on tarkoituksena valmistua vuoden 2024 aikana. Työn etenemistä voi seurata Opetushallituksen verkkosivuilta, joilla on sekä interaktiivinen esitys että tekstimuotoinen selvitys suositusten sisällöistä.
Kirjoittaja: Sanna Laukkarinen, verkkopedagogiikan asiantuntija
