Vierailin Seinäjoen ammattikorkeakoulun analyysilaboratoriossa ja Frami Food Lab -tiloissa syksyllä 2024. Analyysilaboratoriossa minulla oli mahdollisuus yhdessä kollegojen kanssa tutkia kuivattujen luonnonvaraisten tuotteiden sisäistä laatua. Tämä tehtiin määrittämällä raaka-aineesta aktiivinen vesi ja kosteus. Teimme analyysilaboratoriossa myös mikrobiologisen laadun määritystä. 

Testattavina raaka-aineina oli kuivattua lillukan lehteä, kuivattua ja siivutettua herkkutattia sekä kuivattua mesiangervon kukkaa. Raaka-aine-erät oli kerätty kerääjien omaan käyttöön edellisen kesän aikana. Kerrataan kuitenkin ensin, miten saamme laadukasta raaka-ainetta metsästä varastoon. 

Luonnontuotteiden laadukas keruu

Tuore kerätty raaka-aine pilaantuu nopeasti. Siksi jatkokäsittely tulisi tehdä mahdollisimman pian keräämisen jälkeen. Keruun ja käsittelyn välisenä aikana kasvi pilaantuu lehtien pinnalla elävien mikrobien sekä kasvin sisällä alkavan hajoamisprosessin myötä. Tätä nopeuttavat merkittävästi myös keruupäivän sääolosuhteet ja ilman mahdollinen korkea lämpötila.  

Tuoreen raaka-aineen entsyymitoiminnasta johtuvaa lämpenemistä voidaan ehkäistä huolehtimalla kerätyn raaka-aine-erän nopeasta jäähdytyksestä heti keräämisen jälkeen. Suositeltavaa on, että raaka-aine on kuivauksessa kahden tunnin sisään korjuusta. 

Kuusenkerkkä on hyvä esimerkki nopeasti itsestään lämpenevästä raaka-aineesta. Lämpenemisen seurauksena mikrobitoiminta kasvimateriaalissa kiihtyy nopeasti, kun kerätyn massan sisälämpötila nousee keräyksen jälkeisessä varastoinnissa. 

Kerättävän raaka-aineen jäähdytyksen tuleekin tapahtua siis jo maastossa. Käsittelyaikaa keruusta kuivatukseen voidaan pidentää useampaan tuntiin keräämisestä, mikäli kerätty kasviaines säilytetään viileässä 2–6 °C:n lämpötilassa heti keräämisestä lähtien.  

KANTO-hankkeessa laadittiin malli laadukkaan vastaanottopisteen toiminnasta kuusenkerkän keruussa. Raaka-aine jäähdytettiin pakastimessa jo maastossa. Tästä voit lukea tarkemmin aiemmasta blogistamme Kuusenkerkkää kerättiin laadukkaasti ja vastuullisesti.

Luonnontuotteiden laadukas esikäsittely kuivaamalla

Luonnontuotteiden kuivausaika vaihtelee paljon riippuen raaka-aineesta ja käytettävästä kuivurista. Yleisin lämpötilasuositus on hieman alle 40 °C:n kuivauslämpötila. Jos raaka-aine sisältää arvoaineita tai eteerisiä öljyjä, kuivauslämpötila asetetaan alemmaksi tai korkeammaksi näiden maksimaalisen bioaktiivisten ainesosien säilymisen mukaan. Ehdoton edellytys laadukkaan raaka-aineen saamiseksi on kuitenkin kuivurin käyttö koko kuivausprosessin ajan.

Olisi yksinkertaista, jos kullekin raaka-aineelle voitaisiin määrittää selkeä kuivausaika. Tämä kuitenkin vaihtelee suuresti muun muassa raaka-aineen, massan määrän, käytettävän kuivurityypin, kuivauslämpötilan, ilmanvirtauksen, ympäröivän ilmankosteuden sekä kasvin sisältämän vesimäärän mukaan. Kun raaka-ainetta tarkastellaan aistinvaraisesti, hyvä merkki tarpeeksi kuivuneesta tuotteesta on aina se, että kasvinosa menee rikki kuuluvasti napsahtaen.

Kuivattujen luonnontuotteiden varastointi

Kuivattujen raaka-aineiden varastointiolosuhteet ovat merkittävä tekijä, joita laiminlyödessä tuotteen laatu voi heiketä nopeasti kylmä- tai kuivavarastossa. Kuivattujen luonnontuotteiden paras varastointilämpötila on +5 °C, jossa arvoaineet säilyvät parhaiten. Varaston kosteuspitoisuuden tulisi olla alle 60 %, mutta mieluiten alle 45 %. Raaka-aineita varastoitaessa +15–20 °C:n lämpötilassa on varastointiaika enintään 12 kuukautta, jotta raaka-aineessa säilyisi vielä jatkojalostuksessa usein toivottuja arvoaineita.   

Ammattimaisessa toiminnassa suositaan kuivattujen tuotteiden pakkaamista isoihin paperisäkkeihin. Jos raaka-aineessa on voimakas aromaattinen tuoksu, esimerkiksi mesiangervon kukan tapaan, ohjeistus on pakata paperisäkit vielä muovisäkkiin. Näin yhden varastoitavan raaka-aineen tuoksu ei tartu varastossa muihin raaka-aineisiin ja pääse pilaamaan niiden kasvikohtaista aistinvaraista laatua. Toisaalta paperisäkkeihin varastoidessa tulee varastointiolosuhteiden olla erinomaiset. Onkin suositeltavaa tarkkailla varastoitujen tuotteiden laatua tilan olosuhteiden ja raaka-aineen ominaisuuksien osalta.

Ammattimaisessa jalostuksessa kuivattuja raaka-aineita säilötään usein muovisiin varastolaatikoihin. Kun kuivatuotteita varastoidaan muovi- tai lasipakkauksiin, tulee olla varma kuivatun tuotteen kuivaustuloksesta ennen varastointia. Näin varmistetaan, ettei koko raaka-aine-erä pilaannu varastoitaessa pakkausmateriaalin hengittämättömyyden vuoksi erässä mahdollisesti olevan laadun heikkenemän, yleensä liiallisen kosteuden, vuoksi. 

Keruutuotteiden laadun, kuten kosteuden ja lämpötilan seuranta, sekä varaston varastopakkauksien seuranta, on digiaikana suhteellisen helppoa. Tähän tarkoitukseen on saatavilla koneita ja laitteita. Olosuhteita voidaan seurata esimerkiksi erillisillä pakkaukseen asetettavilla digitaalisilla seurantalaitteilla. Nämä ovat edullisia vaihtoehtoja laadukkaan raaka-aineen säilymisen seuraamiseen.

Mikä oli siis kerättyjen ja kuivattujen luonnontuotteiden laatu, jota lähdimme testaamaan?

Ennen mittauksia teimme aistinvaraista arviota kuivatuille raaka-aineille. Mesiangervo, joka oli varastoitu muovirasiassa, oli taipuisaa, kun taas paperipussissa varastoitu kuivattu lillukan lehti oli rapsahtavasti katkeavaa. Isossa lasipurkissa varastoitu herkkutattisiivu oli myös aistinvaraisesti arvioituna taipuisaa. Testasimme raaka-aineiden kosteutta sekä aktiivisen veden määrää.

Yleisenä johtopäätöksenä analysoinnista kokonaisuutena voidaan todeta, että aistinvaraisen ja muun laadun mittauksen hyvät tulokset heijastuivat selvästi myös mikrobimittaukseen. Keruun ja esikäsittelyvaiheen aikainen käsittely on erittäin merkittävää raaka-aineen sisäisen laadun kannalta, eikä aistinvaraista laadun arviointia kannata sivuuttaa. Voidaan vahvasti todeta, että laadukas raaka-aine koostuu oikein tekemisen pienistä yksityiskohdista. Mittaustuloksista ja menetelmistä pääset lukemaan tarkemmin laboratoriotulosten raportistamme (avautuu uuteen välilehteen).

Blogin on kirjoittanut luonnontuotealan opettaja Stina Ikonen.

The post Kokemuksia luonnontuotteiden sisäisen laadun testauksesta appeared first on Samiedu.

Kolmen hankkeen – KIITO, KANTO ja MAMIKSA – taustalla on yhteinen päämäärä: edistää vihreää siirtymää, vahvistaa työllistymismahdollisuuksia ja kehittää osaamista muuttuvassa toimintaympäristössä.

Hankkeet ovat toteutettu Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) rahoituksella

• KIITO – Innovaatioita, Osaamista ja Työllistymistä Kymenlaaksoon -hanke keskittyy nuorten koulutuspolkujen vahvistamiseen sekä yritysten osaamistarpeiden tukemiseen Kymenlaaksossa. Lisäksi hanke tukee ja edistää turveyrittäjien ja muiden turvesektorin toimijoiden tai sen liitännäisalojen uudelleen työllistymistä tai uuden liiketoiminnan käynnistämistä.
• KANTO – Kannattavat ilmastoviisaat metsä- ja luontotoimijat -hanke kehittää ilmastoviisaita metsän- ja luonnonhoidon käytäntöjä sekä uusia koulutus- ja yritysmalleja luonnonvara-alalle Etelä-Savossa. Erityistä huomiota kiinnitetään turvemaiden ennallistamiseen ja kosteikkoviljelyyn.
• MAMIKSA – Maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina -hanke tukee Etelä-Karjalan maaseudun mikroyrittäjiä ja nuoria, joiden työllistymiseen turpeen energiakäytön väheneminen on vaikuttanut. Hanke edistää uuden liiketoiminnan syntymistä ja varmistaa, että kestävyyssiirtymän hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisesti.

Yhteistyön tuloksena on syntynyt alla oleva mikrokurssi Kestävä muutos – Turvemaat, liiketoiminta ja tulevaisuus, joka tarjoaa konkreettista tietoa ja työkaluja vihreän siirtymän tueksi ja liiketoiminnan kehittämiseksi.

Tehtävä

Kun olet katsonut kaikki kolme miniluentoa, avaa lomakkeet ja tutustu niihin videoista saamiesi tietojen pohjalta. Miten lähtisit toteuttamaan tai kehittämään liiketoimintaa taloudellisesti kannattavasti ja kestävyyssiirtymä huomioon ottaen entisellä turvetuotantoalueella?

• Lataa tästä toimintasuunnitelma-lomake
• Lataa tästä liiketoimintasuunnitelma-lomake
• Lataa tästä swot-lomake

The post Kestävä muutos – turvemaat, liiketoiminta ja tulevaisuus appeared first on Samiedu.

Sekametsän perustaminen

Sekametsän perustaminen -koulutus koostui yhdestä verkkoluennosta ja yhdestä käytännönpäivästä Samiedun havaintometsässä. Koulutukseen osallistui kuusi innostunutta metsänomistajaa. Osallistujille tarjoiltiin Samiedun metsäopettajien Eero Knaapin ja Eveliina Tiilolan sekä hankkeen vastuuhenkilö Annika Kontkasen johdolla maisteluannos sekametsän perustamisen oppia.

Istutuspaikkojen valmistelu koulutuspäivää varten

Istutuspaikat valmisteltiin muokkaamalla laikkuja metsäalueelle raivaussahaan asennettavalla muokkausterällä. Istutuslaikut merkattiin huomiovärisellä kepillä, joka jatkossa toimii myös taimisuojan tukikeppinä. Raivaussahaan asennettava muokkausterä yllätti tehokkuudellaan ja käyttömukavuudellaan. Omatoiminen metsänomistaja voi hyvin muokata pienialaiset kohteet tai täydennysistutuspaikat käyttämällä muokkausterää.

Osa kannattavaa ja ilmastoviisasta metsänhoitoa on välttää isojen koneiden käyttöä pienissä kohteissa, jos muita muokkauskohteita ei ole tarpeen muokata samalla kerralla. Omatoiminen istutuspaikkojen muokkaaminen säästää myös olemassa olevaa taimikkoa paremmin.

Sekametsän perustaminen -koulutuksessa osallistujat pääsivät istuttamaan jaloja lehtipuita ja rauduskoivua Samiedun havaintometsään. Istutettu alue jää pysyväksi havainto- ja oppimiskohteeksi nykyisille ja tuleville opiskelijoille. Metsäalueelle istutettiin tammen, jalavan ja rauduskoivun taimia.

Istuttaminen tehtiin taimen juuripaakun koon mukaan joko kuokalla tai pottiputkella. Tässä kuvassa opiskelijat istuttavat tammen taimen istutuskuokkaa apuna käyttäen. Käytännön työn lomassa vaihdettiin kokemuksia istutustyöstä ja mahdollisuuksista tehdä luonnon monimuotoisuuden lisäämistä metsäalueille. Metsäalue, jonne pysyvä havaintokohde perustettiin, oli mahdollisesti metsätuhon vuoksi jäänyt liian harvaksi. Kohde sopii hyvin metsänluonnon monimuotoisuuden lisäämiseen, koska se on pienialainen ja lehtipuut täydentävät sopivasti kuusentaimikkoa.

Taimet suojattiin hirvi- ja jänistuhoja vastaan taimisuojilla. Suoja toimii myös kasvatuksen alkuvaiheessa kasvihuoneen tavoin. Se tarjoaa taimelle paremmat olosuhteet kasvuun lähdölle. Värillinen suoja ja merkkimaalilla maalattu tukikeppi helpottavat jatkossa paikan löytämistä ja erottumista taimikonhoidon aikana.

Koulutuksen lopuksi käytiin keskustelua opeista ja kopeista, joita opiskelijat lyhytkoulutuksesta saivat. Tärkeimpänä havaintona oli, että sekametsän perustaminen ei ole niin vaikeaa tai kallista kuin opiskelijat olivat arvelleet sen olevan. Sekametsäisyyttä voi lisätä myös monimuotoisuus mielessä, vaikka muutamia puuryhmiä istuttamalla.

Jalojen tai puolijalojen lehtipuiden, kuten tammen tai vaahteran lisääminen on helppoa myös omatoimisesti. Tammenterhojen ja vaahteransiementen itävyys on hyvä ja koulutuksessa neuvottiin perusteet myös omatoimiseen taimituotantoon.

The post Kestävän metsänhoidon koulutukset KANTO-hankkeessa appeared first on Samiedu.

Kuusenkerkän keruutapahtuma järjestettiin 4.6.2025 Enonkoskella. Tapahtuma onnistui hyvin, vaikka viileä alkukesä aiheutti jännitystä kerkkien kasvun hitauden vuoksi. Keruutapahtumaan osallistui 10 kerääjää, kaksi vastaanottopisteen hoitajaa ja kaksi henkilöä, jotka ohjasivat ja dokumentoivat tapahtuman.

Kuusenkerkkätapahtuma oli osa Luonnontuotteiden mahdollisuudet raaka-ainetuotantoon -toimenpidettä. Tavoitteena oli saada kuva- ja videomateriaalia luonnontuotealan koulutuksien kehittämistä varten. Tapahtumaan järjestettiin luonnontuotteiden ostopiste, jonka rakenne mietittiin logistisesti ja ergonomisesti toimivaksi. Maasto-olosuhteissa luonnontuotteiden vastaanoton pullonkaula on usein kerättyjen tuotteiden jäähdytys. Elintarvikelaatua jatkojalostukseen kerättäessä tulee huomioida luonnontuotteiden nopea laadun heikkeneminen, kun lämpötila voi vaihdella vastaanottopisteellä paljon.

Vastaanottopisteen eli ostopisteen rakenne

Luonnontuotteiden ostopiste rakennettiin pop-up-teltasta ja taittopöydistä. Teltta oli kooltaan 4×4 metriä, ja pöytiä laitettiin kolmelle sivulle.

Ostopistettä testattiin etukäteen. Varsinaisessa keruutapahtumassa huomattiin kuitenkin, että keruutuotteille pitäisi olla enemmän laskutilaa. Laskutilan riittävän määrän voi jatkossa laskea mittaamalla käytössä olevien keruuvakkojen tarvitseman tilan. Keruuvakkoja ei voi laskea maahan, koska niissä olevien luonnontuotteiden elintarvikelaatu voi heikentyä maakontaktista.

Ostopisteellä hyödynnettiin lajittelussa suurtalouskeittiön GN-astioita. Metalliset laakeat astiat saatiin pysymään hieman ulkoilmaa viileämpinä laittamalla kahden astian väliin jäisiä kylmäpakkauksia. Telttakatos suojasi suoralta auringonpaahteelta, ja teltan seinät pidettiin auki auringonpuoleiselta sivulta. Ostopisteellä oli käytössä myös digitaaliset lämpömittarit ja vaaka. Keruutuotteiden vastaanotossa kirjanpitoon kirjattiin kerättyjen tuotteiden paino, kerääjä ja tuotteiden luovutuksen kellonaika.

Keruutuotteiden pakkaaminen ja jäähdytys

Maasto-olosuhteissa keruutuotteiden pakkaaminen ja jäähdytys vaatii erityisjärjestelyjä, ellei verkkovirtaa ole saatavilla. Ostopiste saatiin tällä kertaa järjestymään verkkovirralla varustetun taukopaikan yhteyteen. Varajärjestelmäksi suunniteltiin aggregaattia tai jäähileasemalta noudettavaa, kalojen jäähdytykseen tarkoitettua jäämurskaa.

Ostopisteelle järjestettiin vakumointilaite, ja tuotteet jäähdytettiin pienessä arkkupakastimessa. Laitteet saatiin kytkettyä verkkovirtaan. Kerätyt kuusenkerkät pakattiin vakuumipakkauksiin ja punnittiin. Ilmatiiviissä pakkauksessa kerkät jäähtyvät nopeammin ja laatu säilyy tuoreen kaltaisena pitkään. Ostopisteeltä jatkojalostukseen pakatut kerkät kuljetettiin kylmälaukussa, jonka viileänä pysyminen varmistettiin kylmäpakkauksilla. Kylmäketju metsästä jatkojalostukseen saatiin pysymään katkeamattomana.

Ostopistetoiminnan kehittämisen lisäksi saimme kokemusta keruuvakkojen käytöstä sekä kerkkien puhdistamisesta marjasiivilällä. Keruuvakkoina käytettiin taimivakkoja, jotka suojattiin elintarvikekelpoisella muovisäkillä. Keruuvakkoihin merkittiin kerääjän nimi, jotta keruukirjanpito pysyi ajan tasalla vastaanottopisteellä. Kerätyt kerkät punnittiin ensimmäisen kerran puhdistamattomina. Määrä kirjattiin kerääjän saaliiksi kirjanpitoon. Kerkkien uusintapunnitus tehtiin puhdistettuna, ja näin saatiin tietoon keruutuloksen lopullinen määrä. Lopullinen paino erosi vain muutamia prosentteja luovutuspainosta, joten kerättyjen tuotteiden laatu saatiin jo kerätessä pysymään korkealla tasolla.

Yhteistyötä metsä- ja luonnonvara-aloilla

Hankkeen tavoitteena on tuottaa lisäarvoa metsänomistajille ja tuoda luonnontuotteiden hyödyntäminen osaksi metsätalouden tulovirtaa. Metsänomistajilla ei aina ole mahdollisuutta itse hyödyntää metsän tarjoamia luonnontuotteita. Kerkkätapahtumassa kehitettiin myös vastuullista toimintaa ulkopuolisen toimijan järjestämään ryhmäkeräämiseen. Kerkkien keruusta tehtiin sopimus metsänomistajan kanssa.

Vastuullisessa keruussa suositellaan, että kuusenkerkkiä kerätään 30 prosenttia puun kerkistä. Keruualueelta löydettiin ja merkattiin kaksi lumen vaurioittamaa kuusentainta, joista voi jatkossa kerätä kaikki kerkät. Näistä taimista muodostuu jatkossa tuuheita pallomaisia puita. Yksittäisinä puina ne lisäävät alueen monimuotoisuutta, eikä puuntuotto laske merkittävästi. Puut jäävät mataliksi, joten niistä on myös jatkossa helppo kerätä kerkkiä.

Kokemuksia aiotaan hyödyntää jatkossa

Organisoitu kuusenkerkkien keruu koettiin hyvänä tapana saada laadukasta tuotetta jatkojalostukseen. Tapahtuman kokemuksista ja aineistosta tehdään osa luonnontuotealan opintojen verkkomateriaalia. Yhdessä keräämisen lisäarvona on osaamisen jakaminen kerääjien kesken. Oivalluksia syntyi keruun aikana oman keräämisen kehittämiseen, ja niitä jaettiin avoimesti ryhmän kesken.

Kuusenkerkkien keruuta voidaan jatkossa tehdä ohjatusti esimerkiksi osana tutkintokoulutukseen valmistavaa TUVA-koulutusta. Ostopisteen järjestäminen ja kuusenkerkkien keruu on myös osa luonnontuotealan tutkintovaatimuksia. Kerkkätapahtuman oppeja pystytään hyödyntämään jatkossa myös näyttöjen vastaanottamisessa.

The post Kuusenkerkkää kerättiin laadukkaasti ja vastuullisesti appeared first on Samiedu.

Järjestämme Samiedun opiskelijoiden ja opettajien sekä KANTO-hankkeen yhteistyössä kuusenkerkän keruuprojektin. Etsimme mukaan noin kymmentä motivoitunutta kerääjää. Ilmoittaudu viimeistään 11.5.2025 mukaan kuusenkerkän keruukoulutukseen ja keruupäivään Savonlinnan lähistölle!

Kuusenkerkkä on arvostettu ja terveellinen luonnontuote. Kerkkiä voi hyödyntää itse ruoanlaitossa tai muuten hyvien ravintoaineiden vaikutuksien takia. Kerkkiä voi myös kerätä myyntiin toimijoille, jotka käyttävät niitä raaka-aineena erilaisissa tuotteissa.

Kokonaisuuteen kuuluvat etäkoulutus (Teams) sekä varsinainen keruupäivä

Koulutuksessa opit kaiken tarvittavan kuusenkerkän kestävään ja laadukkaaseen keräämiseen. Keruupäivänä pääsemme harjoittelemaan maastossa liikkumista ja keräämistä käytännössä. Koulutus ja keruupäivä ovat osallistujille maksuttomia. Kerätyt kerkät jäävät projektin toteuttajien käyttöön.

Keruukoulutuksen aikataulu

• Etäkoulutus Teamsissa: 26.5. klo 18–20
• Keruupäivä: 4.6. klo 9–16, kokoontuminen Samiedun Pohjolankadun kampuksen parkkipaikalle 4.6. klo 9

Keruupäivään lähdetään yhteiskyydein Samiedun osoitteesta Pohjolankatu 4. Risteyksessä on opastus kokoontumispaikalle. Päivän päätteeksi palaamme takaisin Samiedulle.

Keruutapahtumassa tarjotaan lämmin maastolounas ja iltapäiväkahvit. Ilmoita mahdolliset allergiat ja ruokavaliot ilmoittautumislomakkeella. Maastokohteessa on huussi.

Jos vietät mielelläsi päivän metsässä oppien kuusenkerkän keräämistä itselle tai myyntiä varten, ilmoittaudu täyttämällä lomake, joka aukeaa tästä linkistä.

Koulutuksen paikat (10) täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Kysely suljetaan, kun ryhmä on täynnä. Ilmoittautuneille lähetetään sähköposti lisätietoineen toukokuun puolivälissä. Tervetuloa mukaan!

Innokkaita kerääjiä odotellen

Nita ja Jessica, opiskelijat
Stina Ikonen, opettaja
Annika Kontkanen, KANTO-hankkeen vastuuhenkilö

The post Haluatko oppia keräämään kuusenkerkkää laadukkaasti ja kestävästi? appeared first on Samiedu.

Tervetuloa KANTO-hankkeen Luonnontuotealan keruuvakka -koulutuksen infowebinaariin 13.1.2025 klo 12–14. Teamsilla toteutettava info aloittaa pääasiassa verkossa toteutettavan luonnontuotealan lyhytkoulutuksen. Koulutuksessa pääset täydentämään keruuvakkaasi esimerkiksi raaka-aineen tuotannosta ja verkostomaisesta yrittäjyydestä.

Ilmoittaudu webinaariin 30.12.2024 mennessä tästä linkistä.

Lisätietoa KANTO-hankkeesta Kannattavat ilmastoviisaat metsä- ja luontotoimijat – Samiedu. Hanketta rahoittavat Etelä-Savon ELY-keskus Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto JTF (80 %) ja Itä-Savon koulutuskuntayhtymä (20 %).

The post Maksuton luonnontuotealan koulutus alkaa 13. tammikuuta – ilmoittaudu infowebinaariin appeared first on Samiedu.

KANTO-hanke järjesti 28.10.2024 webinaarin osuuskunnan perustamisesta ja pienosuuskunnan vastuullisuustyöstä. Webinaarista tehtiin tallenne. Pdf-muodossa olevan webinaarin tiivistelmän löydät tästä.

Vastuullisuus on kaiken kokoisten yritysten asia

Vastuullisuustyö voi lähitulevaisuudessa olla merkittävä pienyritysten kilpailuvaltti. Vastuullisuustyö on isommille yrityksille jo velvoittavaa, mutta vastuullisuutta tullaan edellyttämään myös pienemmiltä toimijoilta. Pienyritykset voivat toimia valmiiksi jo hyvinkin vastuullisesti, mutta teoista kannattaa viestiä ja kertoa julkisesti. Kun isommat yritykset tekevät hankintapäätöksiä ne pyrkivät ottavat vastuullisuuden huomioon. Mikäli pienen yrityksen arvoista ja toimista ei tiedetä, niitä ei voida myöskään ottaa hankinnoissa huomioon.

KANTO-hankkeen vastuullisuustekoja

KANTO kannattavat ilmastoviisaat metsä- ja luontotoimijat tekevät vastuullisuustekoja. Koulutuksia suunniteltaessa otetaan huomioon, että vastuulliset toimintatavat ovat jatkossa osa käytäntöä. Esimerkiksi tulevaisuudessa metsuri voi metsänhoitoa tehdessään huomioida luonnontuotteiden keräämisen mahdollistamisen. Metsänhoidon yhteydessä poistettavista puista voidaan ottaa puumateriaalin lisäksi talteen muitakin arvokkaita raaka-aineita. Kun puiden kaato suunnitellaan hyvin, luonnontuotteiden kerääjäverkosto voi saada jatkojalostukseen esimerkiksi tuohta, mahlaa tai pettua. Otsikkokuvassa olevat pettulevyt on kerätty pihapuun kaadon yhteydessä. Pihapuusta saatiin talteen polttopuun lisäksi arvokasta raaka-ainetta esimerkiksi mysliä rikastamaan. Kuvan on ottanut Samiedun luonnontuotealan opiskelija Niina Pekkanen.

KANTO-tiimin puolesta Annika

The post Pienosuuskunnan vastuullisuustyö appeared first on Samiedu.

Kannolta kerkkiin -yrittäjyysvalmennus on alkanut syyskuun alussa, ja vielä ehdit ilmoittautua mukaan. Ensimmäisellä intensiivikerralla paneudutaan teemaan ”minustako metsä- tai luontoalan yrittäjä”. Osallistujat pohtivat omaa taustaansa ja valmiuksiaan yrittäjämäiseen toimintaan. Yhteisöllinen yrittäjyys on mahdollisuus, joka tarjoaa yksinyrittäjille tai yrittäjyyttä miettivälle samanhenkisen verkoston toiminnan tueksi. Yhdessä olemme enemmän, ja yhteisillä toimilla saadaan enemmän tuloksia esimerkiksi markkinointiin sijoitetuista euroista.

KANTO-valmennuksessa saat henkilökohtaista sparrausta sekä ryhmän tuen polullasi kohti yrittäjyyttä. Kannolta kerkkiin -valmennuksessa keskitytään yhteisyrittäjyyden mahdollisuuksiin metsä- ja luontoaloilla. Voit olla jo valmiiksi yrittäjä, yrittäjyyttä suunnitteleva tai muutoin yrittäjämäisestä työskentelystä kiinnostunut. Yhteisyrittäjyysvalmennus räätälöidään omiin lähtökohtiisi sopivaksi.

Intensiiviä ja etävalmennusta

Yhteisöllisen yrittäjyysvalmennuksen ensimmäinen intensiivikerta järjestetään 26.–27.9. Mäntyharjulla Villa Aurorassa. Valmennuskiertue liikkuu Etelä-Savon alueella, ja samalla tehdään maaseutuyrityksiä tutuksi omaa paikkakuntaa laajemmalle yleisölle. Valmennukseen osallistuminen on maksutonta.

Kohti yhteisyrittäjyyttä -valmennuksessa on järjestetty jo yksi webinaari, jonka aineisto löytyy Kannattavat ilmastoviisaat metsä- ja luontotoimijat -hankkeen verkkosivulta. Sivulta löydät myös linkin blogiin, johon me hanketoimijat koostamme kuulumisia hankkeen aikana. 

Lisätietoa Kannolta kerkkiin -valmennukseen saat hankkeen vastuuhenkilöltä Annika Kontkaselta.

Kannattavat ilmastoviisaat metsä- ja luontotoimijat -hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

The post Kannolta kerkkiin -yrittäjyysvalmennus appeared first on Samiedu.

KANTO-hankkeen koulutuksiin voi nyt ilmoittautua. Kannolta Kerkkiin -yrittäjyysvalmennus alkaa 3.9.2024. Yrittäjävalmennukseen pääsee mukaan myös matkan varrella, ensimmäiseen intensiivikertaan ilmoittautuminen päättyy 23.9.2024. Luonnontuotealan ja kannattavan ilmastoviisaan metsänhoidon koulutuksiin ilmoittautuminen jatkuu vuoden 2024 loppuun asti. Luonnontuotealan ja metsänhoidon koulutukset alkavat tammikuussa 2025.

Kannolta kerkkiin -yrittäjyysvalmennus

KANTO Kannolta kerkkiin -yrittäjyysvalmennus alkaa 3.9.2024 yhteisöllisellä webinaarilla, johon ilmoittautuminen on auki 2.9 asti. Yrittäjyysvalmennuksessa on rajattu määrä aloituspaikkoja, joten varaa paikkasi nopeasti. Valmennuksessa painotetaan metsä- ja luontoalan tiimiyrittäjyyttä ja se sopii heille, jotka haluavat kehittää yritystoimintaansa yhdessä muiden kanssa. Valmennukseen osallistuminen on maksutonta, tarjoamme osallistujille lähipäivinä majoituksen ja ruokailut. Lähipäivät järjestetään Etelä-Savon alueella, matkustuskulut lähipäiviin ovat omakustanteisia.

Ilmoittaudu valmennukseen tästä linkistä.

Kannolta kerkkiin -luonnontuotekoulutus

Koulutuksen sisältönä ja tavoitteena on yrittäjyysosaamisen laajentaminen luonnontuotealalla. Koulutus toteutetaan itsenäisesti verkko-opintoina. Ohjausta on saatavilla tarvittaessa. Koulutuksessa järjestetään myös retkiä ja maastopäiviä luonnontuoteosaamisen vahvistamiseksi. Koulutus kestää noin kahdeksan kuukautta ja ensimmäinen tapaaminen on verkossa 13.1.2025. Haemme koulutusta varten käytöstä poistunutta turvetuotantoaluetta, sillä yhtenä aiheena on entisten turvetuotantoalueiden jatkokäyttö luonnontuoteraaka-aineiden tuottamiseksi. Vinkkaa, jos sinulla on tiedossasi sopiva kohde.

Ilmoittaudu koulutukseen tästä linkistä.

KANTO-tiimin puolesta Annika

The post Ilmoittaudu KANTO kannolta kerkkiin koulutuksiin appeared first on Samiedu.

Kannattavat ilmastoviisaat metsä- ja luontotoimijat -hanke on saanut kesän 2024 aikana suuhun sopivan nimen. Tästä eteenpäin puhumme KANTO-hankkeesta, joka tarjoaa osallistujille reitin metsä- ja luonnontuotealan verkostoitumiseen. KANTO on kaiken alku ja juuri, vastuunkantoa ympäristöstä ja ilmastoviisaasta metsänhoidosta.

KANTO-hanke järjestää infowebinaarin tulevista koulutuksista ti 20.8.2024 klo10-12. Webinaarissa esitellään tähän mennessä suunniteltuja koulutuksia ja muita hankkeen tulevia toimenpiteitä. Koulutuksissa pääset kehittämään osaamistasi yhdessä muiden metsä- ja luonnontuotealan ammattilaisten kanssa.

Kiinnostuitko itsesi kehittämisestä? Ilmoittaudu mukaan infowebinaariin oheisen lomakkeen kautta: https://forms.office.com/e/JFSnZGga3W

KANTO-tiimin puolesta,

Annika

The post KANTO-hankkeen infowebinaari appeared first on Samiedu.

Mitä kannattava ilmastoviisas toiminta on? Tule päivittämään osaamisesi. Sinulla on nyt mahdollisuus päästä kehittämään oman alasi tarpeisiin räätälöityjä koulutuksia. Ilmoittaudu mukaan https://forms.office.com/e/JFSnZGga3W

Kannattavat ilmastoviisaat metsä- ja luontotoimijat hankkeessa madalletaan kynnystä luonnonvara-alan yrityksen perustamiseen tai jo olemassa olevan toiminnan kehittämiseen. Tällä hetkellä etsimme metsä- ja luonnontuotealan toimijoita elokuussa 2024 alkaviin työpajoihin ja valmennuksiin.

Hanketta luotsaa projektipäällikkönä Annika Kontkanen. Metsäalan asiantuntemusta kantavat taimivakassaan metsäopettajat Mikko Harjunen ja Eveliina Tiilola. Luonnontuotealan rautaisannoksen antaa opettaja Stina Ikonen. Ota meihin yhteyttä, kun haluat osallistua hankkeen toimiin.

Tavoitteenamme on yhteistyön lisääminen luonnonvara-alan toimijoiden kesken. Osaamista on siis tarkoitus jakaa verkostoitumalla. Kannattavuus on perusasia, jotta uusi toimintatapa juurtuu osaksi arkea. Ilmastoviisas kannattavuus on tavoite, jonka ratkaisua haemme yhteiskehittämisen keinoin työpajoissa.

Vastuullista toimintaa luonnossa yli toimialojen ja turvemaille kestävää käyttöä. Siinä on kiteytettynä tehtävämme seuraaville kahdelle vuodelle.

Hanketta rahoittavat Etelä-Savon ELY-keskus Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto JTF (80 %) ja Itä-Savon koulutuskuntayhtymä (20 %).

The post Ilmastoviisaat metsä- ja luontotoimet haltuun appeared first on Samiedu.