The VET2Sustain project has organised around 50 different events across Finland, Italy, the Netherlands and Germany to promote the attractiveness of vocational education and training (VET). The events targeted students, parents, teachers, study counsellors, companies and policymakers, reaching an estimated 15,000 participants.

At Samiedu Vocational College in Finland, the activities included the Ysiviikko (Vocational Education Introduction Week for 9th graders), information evenings for parents, further studies fairs, technology-themed events, working life forums and discussions with policymakers and regional stakeholders. These events created opportunities for direct dialogue between young people, families, education providers, companies and decision-makers.

The project showed that VET becomes more attractive when people can experience it directly. Hands-on workshops, open days, career fairs, company meetings and interactive discussions helped participants better understand vocational pathways, working life opportunities and further study options. Especially practical “learning by doing” activities and authentic encounters with students and employers were seen as highly effective.

One important learning point was that interactive and participatory events work better than traditional information sessions. Participants appreciated opportunities to ask questions, network and see vocational skills in practice. Hybrid events also improved accessibility, especially for parents, while onsite events created stronger engagement and interaction. Samiedu’s parent evenings showed that families value concrete information about study opportunities, employment prospects and progression pathways after VET.

The events also strengthened cooperation between VET providers and working life. Samiedu’s working life forums and employer cooperation events highlighted the importance of continuous dialogue between education and companies. Employers valued direct contact with students and teachers, while schools gained better understanding of labour market needs and future competence requirements. The project confirmed that strong cooperation with working life increases the credibility and visibility of VET.

The project also identified several lessons learned. Small and targeted events enabled deeper discussions and personalised guidance, while large-scale events were effective in increasing awareness and visibility. Better preparation of participants and stronger involvement of working life representatives were identified as important areas for future development. Meetings with policymakers also highlighted that decision-makers can be difficult to reach, but their involvement is essential for long-term support, visibility and development of vocational education.

Overall, VET2Sustain demonstrated that well-planned, interactive and practice-oriented events can play an important role in improving the image, visibility and attractiveness of vocational education across Europe

The post Building the Attractiveness of VET Through Interaction and Cooperation appeared first on Samiedu.

Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssi, eli tuttavallisesti ITK2026, kokosi jälleen Tampere-taloon useita tuhansia opetus- ja kasvatusalan toimijoita. Tapahtuman teemana tänä vuonna oli generatiivisen tekoälyn aikaansaama tarve ajattelutaitojen kehittämiseen, vastuullisten toimintatapojen omaksumiseen, kokeilukulttuuriin kannustamiseen sekä yhteistyöhön ja yhdessä oppimiseen.

Kolmen päivän aikana korostui erityisesti yhteistyön ja kokemusten jakaminen: oppiminen ei tapahdu yksin, vaan yhdessä. Tämä pätee oppimiseen sekä osana oppimisyhteisöä että yhteisajatteluun tekoälyn kanssa. Jakamisen ja yhdessä oppimisen merkitys korostuu erityisesti tekoälyn myötä, sillä teknologisen murroksen keskellä on vaikea pysyä kehityksessä mukana ilman verkostoilta ja työyhteisöltä saatavaa ideointisparria ja tukea osaamisen kehittämiseen.

Sisältöjen opetus opettajajohtoisesti ei enää toimi tekoälyajassa. Tarvitaan kokeilevaa, oppiainerajoja rikkovaa ja käytäntöön integroitua oppimista, jossa yhdistyvät sisältöosaamisen lisäksi kriittisen ajattelu ja digitaalinen lukutaito. Toimiminen ja oppiminen tekoälyajassa edellyttävät ymmärrystä teknologian mahdollisuuksista ja rajoista sekä taitoa luovia turvallisesti kehittyvien teknologioiden parissa.

ITK:ssa tekoälyaikakaudelle päivitettyä opetusta edusti mielestäni parhaiten Kulosaaren yhteiskoulun oppimiskokeilu, jossa yhdistyivät kuvataide, tietotekniikka ja vaikeat filosofiset kysymykset. Kokeilu osoitti konkreettisesti, mitä tapahtuu, kun opetuksessa yhdistetään ennakkoluulottomasti oppiaineita ja aihepiirejä, kokeillaan rohkeasti uusia teknologioita ja annetaan oppijoille vapaat kädet toteuttaa itseään ja luovuuttaan. Oppijoiden filosofisiin vaikeisiin kysymyksiin perustuneet ohjelmointikokeilut olivat monimuotoisuudessaan ja luovuudessaan mykistäviä, minkä lisäksi projektit vaikuttivat opettaneen nuorille monipuolisesti kriittistä ajattelua, digitaalista lukutaitoa ja teknologian käyttöä.

Tekoälyosaamisen ja -lukutaidon kehittämistä yhteistyössä viitekehyksiin peilaten

ITK2026:ssa tekoälyosaamisen kehittämistä tarkasteltiin sekä kansalaisen tekoälyosaamisen että organisaatioiden näkökulmasta. Keskiviikkoiltapäivänä järjestetyssä TIEKE:n työpajassa suunniteltiin generatiivisen tekoälyn käyttöön suuntautuvaa digitaalisen osaamismerkistön sisältöjä ja taitotasojen rakennetta. Työ jatkuu kesäkuun alussa järjestettävässä avoimessa työpajassa, johon kuka tahansa aiheesta kiinnostunut voi osallistua. Työpajatyöskentely tarjoaa mahdollisuuden keskustella tekoälyosaamisen kriteereistä ja arvioinnista muiden asiasta kiinnostuneiden kanssa yhteistyössä.

Myös Faktabaarin esityksissä katse suuntautui tekoälyosaamisen kehittämiseen ja tekoälylukutaidon opetukseen. Faktabaari julkaisee vielä tämän vuoden puolella suomennoksen OECD AI Literacy Framework -viitekehyksestä, joka tukee tekoälylukutaidon jäsentämistä ja systemaattista kehittämistä opetuksessa. Sitä odotellessa voi tutustua samaisen toimijan laatimaan tekoälylukutaidon osaamiskuvausjulisteeseen (PDF avautuu uuteen välilehteen).

Ajattelun metataidot ja kriittinen lukutaito kirkastuvat tekoälyajassa

ITK2026:n slogan ”Ajattele. Oivalla. Opi” korosti ajattelutaitojen, oppimisen metataitojen ja digitaalisen lukutaidon merkitystä tilanteessa, jossa tekoäly aiheuttaa disruptio-oppimista, -opetusta ja -työelämää. Opetus ja koulutus ovat suuren haasteen edessä tilanteessa, jossa ihmisellä ei ole enää yksinoikeus kieleen. Tekoälystä on lyhyessä ajassa muodostunut teknologia, joka tuottaa luonnollista kieltä jopa paremmin ja monikielisemmin kuin kukaan meistä (tämä oivallus on suora lainaus futuristi Perttu Pölöseltä ITK:n loppupuheenvuorosta).

Opetuksessa tekoäly on luonut uusia mahdollisuuksia toteuttaa oppimiskokeiluja, eriyttää opetusta, henkilökohtaistaa oppimistavoitteita ja -sisältöjä sekä opettaa digitaalista lukutaitoa uuden teknologisen innovaation näkökulmasta ja sen avustuksella. Toisaalta tekoäly haastaa opetuksen ja koulutuksen merkityksellisyyden: miksi nähdä vaivaa oppiakseen vieraiden kielten sanoja, matematiikan kaavojen ratkaisuja tai ohjelmointikoodin kirjoittamista, kun kone tekee kaiken loppujen lopuksi tehokkaammin? Tehokkaammin ei kuitenkaan tarkoita välttämättä paremmin. Tekoälyllä ryyditetty tehokkuus voi vähentää uuden oppimiseen välttämättömän henkilökohtaisen ponnistelun tuloksena saatavan palkinnon eli minäpystyvyyden tunteen ja onnistumisen kokemusta. Merkityksellisyys syntyy oppimisen ilosta, siitä onnistumisen tunteesta ja palkitsevuudesta, jota kokee oivaltaessaan oppineensa uuden tiedon tai taidon.

Perjantain esityksissä korostuivat ITK2026:n teemat: ajattelun taidot, oivallukset ja metataidot. Samalla palattiin koulutuksen kannalta keskeisiin kysymyksiin: miksi oppia, mitä oppia ja miten oppia. Nämä kysymykset nousevat uudella tavalla esiin ajassa, jossa tekoäly kykenee tuottamaan vastauksia perinteisiin tekstimuotoisiin oppimistehtäviin. Ammatillisessa koulutuksessa tämä haastaa kirkastamaan koulutuksen perustehtävää ja osaamisen osoittamista erityisesti yhteisissä aineissa, joissa opiskelijaryhmät ovat suuria ja ohjausresurssi on rajallinen. Step-koulutuksen esityksessä käsiteltiin tekoälyajan keskeistä pedagogista kysymystä: miten oppijan ajattelu voidaan tehdä näkyväksi tekoälyn aikakaudella? Kun vastauksia on oppimistehtäviin on mahdollista saada parilla chattiviestillä, korostuu oppijan oppimisprosessin, ajattelun ja oman näkökulman sanoittamisen tärkeys. Opettajan rooli painottuu yhä enemmän ajattelun ohjaamiseen, näkyväksi tekemiseen ja yhteiseen reflektointiin. Esitys tarjosi konkreettisia vinkkejä ja välineitä ajattelun ohjaamiseen Harvardin yliopiston Esitys tarjosi konkreettisia vinkkejä ja välineitä ajattelun ohjaamiseen Harvardin yliopiston Project Zero -tutkimusryhmän kehittämien ns. ajattelurutiinien avulla. (Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Perttu Pölösen loppupuheenvuorossa yleisölle esitetty kysymys ”Mitä sellaista sinulta saa, mitä ei saa tekoälyltä?” on ydinkysymys tekoälyaikana. Kysymyksen voi suunnata yhtä lailla opettajalle kuin koko koulutusjärjestelmälle. Sen äärelle pysähtyminen voi olla yksi tärkeimmistä oppimisen lähtökohdista juuri nyt.

The post ITK2026 tarjosi ajattelunaiheita, oivalluksia ja uutta oppia appeared first on Samiedu.

AutoCredify -hankkeen webinaarissa tutkitaan, miten pienten osaamiskokonaisuuksien osaamistodistuksista eli mikrokredentiaaleista saadaan kestäviä: kuka kredentiaaleja hallinnoi ja kehittää? Kuka vastaa kustannuksista? Mikä on pk-yritysten näkökulma kredentiaaleihin?

Webinaarissa kuullaan ajoneuvoalan kokemuksia mikrokredentiaaleista Sloveniasta ja Portugalista sekä Yhdysvaltojen Credential As You Go -aloitteesta.

Webinaarin keskustelussa etsitään ideoita, joilla siirtyä mikrokredentiaalien pilottihankkeista aitoihin, skaalautuviin ratkaisuihin koko EU:n ajoneuvoalalla.

Englanninkielinen webinaari on maksuton ja avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Ajankohta: ma 27. huhtikuuta klo 16–18.30

Aihe: Building Micro-Credentials Ecosystems: Governance, Sustainability and Scaling

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: AutoCredify-hankkeen webinaarit

The post Mitä tarvitaan, jotta mikrokredentiaaleista saadaan kestäviä ratkaisuja ajoneuvoalan uusiin osaamistarpeisiin? appeared first on Samiedu.

Tervetuloa maksuttomaan Aurinkovoimaloiden paloturvallisuus -webinaariin
 tiistaina 28.4.2026 klo 16–17
  Liity webinaariin tästä Teams-linkistä. Aukeaa uudelle välilehdelle.

Webinaarissa kuulet:
• Akustoista ja niiden turvallisesta mitoittamisesta ja sijoittamisesta kiinteistöihin
– asiantuntija Suomen Aurinkotekniikka Oy:stä
• Aurinkovoimaloiden paloturvallisuudesta käytännössä
– Jani Jämsä, Etelä-Savon pelastuslaitos

Tule kuulolle!

The post Päivitä tietosi aurinkovoimaloiden paloturvallisuudesta maksuttomassa webinaarissamme appeared first on Samiedu.

Uusi puhtaan energian testikampusympäristö tarjoaa yrityksille ja opiskelijoille monipuoliset mahdollisuudet hankkia uutta osaamista muun muassa asentamiseen, asennusturvallisuuteen, kiinteistön energiankäytön tehokkuuteen ja ympäristövaikutuksiin, mittausdatan ja ohjausjärjestelmien tulkintaan, energian taloudelliseen varastointiin jne.

TMI Mikan Piha ja Puutyö laajentaa liiketoimintaansa aurinkoenergiajärjestelmien huoltopalveluihin käytyään läpi yrittäjille suunnatun lyhytkoulutuskokonaisuuden. Koulutus antoi valmiudet huomioida alan kasvavaa kysyntää ja kehittää palveluvalikoimaa kohti puhtaan energian ratkaisuja.

Yrittäjä Mika Laitisen mukaan koulutus oli hyödyllinen ja helppokäyttöinen, kun alkuun pääsi sisään Moodle-järjestelmän toimintaan.

– Koulutusta oli sujuva tehdä ja materiaalia oli helppo käydä läpi, kunhan alkuun oppi, mitä tapahtuu mistäkin, yrittäjä kertoo.

Yrittäjä osallistui myös Samiedun uusien oppimisympäristöjen avoimien ovien päivään, jossa esiteltiin puhtaan energian testiympäristöä ja alan uusinta teknologiaa.

– Avoimien ovien päivänä näki jo pintaraapaisuna hyvin alan ja laitteistojen kehityksen ja sen, mihin suuntaan ollaan menossa, Mika kuvailee.

Liiketoiminnan laajentaminen aurinkoenergiajärjestelmien huoltoon vastaa kuluttajien kasvavaan tarpeeseen ja tukee siirtymää kohti kestävämpiä energiavalintoja.

Koulutuksista ovat olleet kiinnostuneita muutkin alueen yritykset ja liiketoimintaa on laajentanut jo useampikin yritys ottamalla joko uusia tuotteita tuotevalikoimiin tai uusia palveluita tarjottavaksi asiakkaille toteaa projektiasiantuntija Ilkka Silvennoinen.

Puhtaan energian testikampus -kehittämishankkeessa Samiedun kampukselle rakennetaan opiskelijoiden ja yritysten tarpeita vastaava osaamisen kehittämistä tukeva puhtaan energian sähkö- ja talotekniikan testiympäristö, jossa kokeillaan mahdollisimman kustannustehokasta energian tuottamista ja varastointia sekä eri laitteiden mahdollisimman hyvää yhteen toimivuutta. Lisäksi hankkeessa tuotetaan työelämän osaamista vahvistavia lyhytkoulutuksia ja uudistetaan koulutussisältöjä.

Lisätietoa Puhtaan energian testikampus -hankkeesta löydät verkkosivuiltamme. 

The post Koulutuksen kautta laajentamaan liiketoimintaa appeared first on Samiedu.

Mitä ovat mikrokredentiaalit ja miten ne voivat edistää uusien taitojen hankkimista ajoneuvoalalla? AutoCredify-hanke on selvittänyt asiaa ja järjestää nyt huhtikuussa kolmen maksuttoman verkkotyöpajan sarjan. Verkkotyöpajat kokoavat asiantuntijoita kaikkialta Euroopasta kertomaan oman näkökulmansa pieniin osaamiskokonaisuuksiin ja niiden mahdollisuuksiin ajoneuvoalalla. Keskiössä ovat vihreän siirtymän ja digitalisaation tuomat uudet osaamistarpeet.

Tervetuloa mukaan, päättäjä, kouluttaja, työnantaja tai muu ajoneuvoalan ammattilainen. Nämä työpajat ovat avoimia kaikille kiinnostuneille!

Verkkotyöpajat pidetään englanniksi.

Työpaja 1 — Laadunvarmistus, arviointi ja luottamus
14. huhtikuuta klo 11–13.30 Mikrokrendentiaalien uskottavuus ja luottamus: EU-politiikka, arvioinnin suunnittelu, laadunvarmistus. Mikrokredentiaalit Suomessa ja tapaustutkimuksia ajoneuvoalalta.

Työpaja 2 — Mikrokredentiaalit ja ajoneuvoteollisuuden osaamisekosysteemi
15. huhtikuuta klo 11–13.30 Mikrokredentiaalien integrointi ajoneuvokorjaukseen ja -huoltoon: työmarkkina-arvo, työnantajien näkökulma, tulevaisuuden osaamistarpeet. ASA Skills Hubin digitaalinen osaamismerkki.

Työpaja 3 — Hallinto, kestävyys ja skaalaus
27. huhtikuuta klo 16–18.30 Kestävien mikrokrendentiaali-ekosysteemien rakentaminen: hallinto- ja rahoitusmallit, pk-yritysten näkökulmat, esimerkkejä ratkaisuista Portugalissa. Yhdysvaltojen Credential As You Go -aloite.

Lue lisää ja ilmoittaudu yhteen, kahteen tai kolmeen työpajaan: AutoCredify-hankkeen webinaarit

The post Tervetuloa ajoneuvoalan osaamisen kehittämisen webinaareihin! appeared first on Samiedu.

Tervetuloa tutustumaan kone- ja tuotantotekniikan alan oppimisympäristöön ja opiskelijoihin! Kuulet kampuskehittämisen suunnitelmista sekä ajankohtaisia työelämää koskevia nostoja ja pääset kehittämään yhteistyötä kanssamme.

Aika: torstai 9.4.2026 klo 8.30–10.30
Paikka: Samiedun Pohjolankadun kampus. Pohjolankatu 4, Savonlinna

Ohjelma:
8.30 Aamupala tarjolla
9.00 Foorumin avaussanat
9.05 Oppimisympäristökierros, ajankohtaista asiaa työelämälle ja yhteiskehittämistä foorumirasteilla.
10.10 Loppukeskustelu
10.30 Tilaisuus päättyy

Tervetuloa kehittämään tekniikan tulevaisuutta seudullamme!

Ilmoittaudu mukaan tällä lomakkeella. (Linkki aukeaa uuteen välilehteen.)

Mukana foorumissa KaakkoACT – Ennakoiva tieto toiminnaksi -hanke.

The post Tervetuloa mukaan kone- ja tuotantotekniikan työelämäfoorumiin 9.4. klo 8.30–10.30 appeared first on Samiedu.

Savonlinnan seudulla on viime vuosina tehty määrätietoista työtä työnhakijoiden ja työnantajien kohtaannon parantamiseksi. Samiedu on ollut mukana Työpolut Savonlinnaan -hankkeessa, jonka kolmen työpaketin toimenpiteet rakentuivat sekä työnhakijoiden yksilöllisen tuen että yritysten rekrytointi- ja perehdytysosaamisen vahvistamisen ympärille. Vuoden 2025 lopussa päättyneen hankkeen tulokset kertovat, että yhteistyöllä voimme rakentaa sujuvampia polkuja työelämään ja lisätä alueen vetovoimaa.

Yksilöllisiä koulutuspolkuja työnhakijoille

Ensimmäisessä toimenpidekokonaisuudessa keskityimme haastavassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työnhaun tukemiseen. Tarjosimme työnhakijoille henkilökohtaista ohjausta, jossa suunnittelimme yksilöllisiä koulutuspolkuja ja ohjasimme työnhaussa. Lisäksi järjestimme opiskelumahdollisuuksien esittelytilaisuuksia.

Hankkeen aikana Samiedun opinto-ohjaaja siirtyi myös työskentelemään osa-aikaisesti Savonlinnan työllisyysalueelle. Tämä yhteistyö jatkuu myös hankkeen päätyttyä, mikä vahvistaa alueen asiantuntevaa ja pysyvää koulutuksellista ohjauspalvelujen tarjontaa.

Rekrytointi- ja perehdytysosaamista yrityksille

Toisessa työpaketissa keskityimme työnantajien osaamisen vahvistamiseen. Rakensimme verkko-oppimisympäristöön rekrytointi- ja perehdytysosaamista kehittävät koulutuspaketit, jotka tarjoavat yrittäjille joustavan tavan kehittää osaamista ajasta ja paikasta riippumatta. Näihin liittyen järjestimme lisäksi viisi työpajaa:

• Rekrytointiviestintä
• Tekoäly rekrytoinnin tukena
• Monikulttuurinen rekrytointi
• Maahanmuuttajataustaisen työntekijän perehdytys
• Nuoren työntekijän perehdytys

Työpajoissa syvennyttiin rekrytoinnin ja perehdytyksen käytännön haasteisiin ja parhaisiin toimintatapoihin.

Yritystilaisuuksilla lisää osaamista, näkyvyyttä ja vetovoimaa

Hankkeen aikana järjestimme useita yritystilaisuuksia, joiden tavoitteena oli kehittää työnantajien rekrytointi- ja perehdytysosaamista, tukea yritysten vetovoimaisuuden rakentamista työnantajina ja edistää osaavan työvoiman saatavuutta.

Tarjosimme yrityksille ajankohtaista tietoa palkkatuella työllistämisestä ja oppisopimuksen mahdollisuuksista. Pienyrittäjät saivat tietoa Uuden työntekijän rekrytointi -tilaisuudessa esim. ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kustannuksista ja muista työnantajavelvoitteista.

Työnantajamielikuvan edistämiseen keskittyneessä Työnantajamielikuva – yrityksen vetovoimainen käyntikortti -tapahtumassa asiantuntijamme avasivat mm. rekrytointiprosessin sujuvuuden tai sujumattomuuden vaikutusta yritysmielikuvaan ja houkuttelevuuteen.

Työhyvinvoinnilla tuloksellisuuteen -tapahtumassa käsittelimme työyhteisön hyvinvoinnin ja pitovoiman merkitystä liiketoimintaan ja kasvuun. Lisäksi Työllistävässä aamussa tarjosimme työnantajille tietoa TE24-uudistuksen mukanaan tuomista rekrytoinnin tuista ja palveluista.

Laki kohtaa käytännön -loppuseminaarissamme asiantuntijamme käsittelivät työnantajan oikeuksia ja velvollisuuksia rekrytoinnissa, perehdytyksessä ja työsuhdeasioissa.

Kohtaantoa ja monimuotoisia työyhteisöjä

Kolmannessa työpaketissa keskityimme maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden työllistymisen edistämiseksi ja työnantajien valmiuksien vahvistamiseen. Työnhakijoille tuotimme selkeäkielisiä materiaaleja suomalaisesta työelämästä ja työnhausta, ja annoimme ohjausta osaamisen sanoittamiseen, koulutuspolkujen suunnitteluun ja työhaastatteluihin valmistautumiseen. Osa ohjattavista eteni myös kohti omaa yritystoimintaa.

Työnantajille tarjosimme tukea työyhteisöjen monimuotoistumiseen työpajoissa ja työpaikkakäyntien yhteydessä. Painopisteinä olivat kielitietoinen työyhteisö, selkeä perehdytys ja toimivat käytännöt monimuotoisessa työyhteisössä. Yritykset kokivat hyödyllisiksi erityisesti konkreettiset vinkit arjen vuorovaikutukseen ja kulttuurisen ymmärryksen lisäämiseen.

Myönteistä palautetta sekä työnantajilta että työnhakijoilta

Hankkeen koulutuksiin ja varsinkin työpajoihin osallistuneet työnantajat olivat erittäin tyytyväisiä saamaansa tietosisältöön. Työnantajat kokivat hyödylliseksi erityisesti selkokielisen ja kulttuurisensitiivisen ohjauksen sekä mahdollisuuden keskustella maahanmuuttajien työllistämisen käytännön haasteista.

Työnhakijat puolestaan kokivat, että heidän työnhakuun ja kotoutumiseen liittyvät haasteensa otettiin aidosti huomioon. He saivat selkeää tietoa suomalaisesta työelämästä, työnhausta ja koulutusvaihtoehdoista. Yksilöllinen uraohjaus, osaamisen sanoittaminen ja työnhaun asiakirjojen sanoittamisen tuki saivat erityisen hyvää palautetta. Myös yrittäjyysneuvontaan osallistuneet kiittivät asiantuntevaa ohjausta ja konkreettista apua yritystoiminnan suunnittelussa.

Yhteistyö Savonlinnan seudulla vahvistui – konkreettiset vaikutukset

Hankkeen keskeinen anti kiteytyy siihen, että TE24-uudistuksen keskellä alkanut yhteistyö vahvistui selvästi. Samiedun ja työllisyyspalveluiden välinen kumppanuus tiivistyi ja luo nyt vahvan perustan tulevalle yhteiskehittämiselle. Hankkeen myötä Savonlinnan seudun työnhakijoiden työnhakutaidot ja niiden myötä työllistymismahdollisuudet paranivat. Työnantajien rekrytointi- ja perehdytysosaamisen kehittyminen ja tietoisuus niiden merkityksestä yritysmielikuvaan lisäävät yritysten houkuttelevuutta työnantajina, ja samalla koko Savonlinnan seutu profiloituu entistä vetovoimaisemmaksi alueeksi työllistyä ja rakentaa uraa.

Myös monikulttuurisen työyhteisön hyödyistä, selkokielisyydestä ja kielitietoisesta perehdytyksestä saatiin uutta ymmärrystä, mikä toivottavasti madaltaa jatkossa kynnystä palkata maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä alueellemme.

Vaikka työvoiman kysyntä on tällä hetkellä vähäistä, niin työnhakijoiden, myös maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden, työllistyminen, kotoutuminen ja pysyminen alueella ovat tulevaisuuden kannalta keskeisiä. Näihin teemoihin on tärkeää panostaa jo nyt ja vahvistaa seutukunnan pitovoimaa tiiviillä yhteistyöllä oppilaitosten, työnantajien ja muiden toimijoiden kesken.

The post Rakennamme yhteistyöllä uusia polkuja työllistymiseen Savonlinnan seudulle appeared first on Samiedu.

Viime syksynä kansainväliset kumppanimme CINOPista vierailivat Suomessa tutustumassa suomalaiseen alumnitoimintaan. Tammikuussa teimme vastavierailun Alankomaihin osana hanketta Effective alumni policies and practices in Finland and the Netherlands – Developing Guidelines for VET schools (Erasmus+ KA210-VET). Kolmipäiväisen vierailun aikana tutustuimme hollantilaisen ammatillisen koulutuksen alumnitoimintaan sekä haastattelimme useita alan asiantuntijoita.

Opiskelijat sitoutetaan alumnitoimintaan heti opintojen alkuvaiheessa

Vierailu alkoi hankkeen päätoteuttajan CINOPin toimistolla. Tämän jälkeen matkustimme junalla Leideniin tutustumaan MBO Rijnlandin ammatilliseen oppilaitokseen ja heidän alumnitoimintaansa. Oppilaitoksessa panostetaan vahvasti yhteisöllisyyteen, ja yhtenä strategisena tavoitteena on kiinnittää opiskelijat alumnitoimintaan heti opintojen alkuvaiheessa. Opintojen aikana opiskelijoille järjestetään erilaisia tapahtumia, kursseja ja verkostoitumismahdollisuuksia, joiden kautta he luontevasti kiinnittyvät alumniverkostoon.  

Alumnit toimivat motivaattoreina ja esikuvina  

Toinen vierailupäivä käynnistyi kahdella virtuaalihaastattelulla. Ensimmäisenä haastattelimme alumniasiantuntijaa Maastrichtin yliopistossa, jossa alumnitoiminta rakentuu vapaaehtoisvoimin toimivien globaalien alumniyhteisöjen ympärille.  

Toisessa virtuaalihaastattelussa keskustelimme ammatillisen oppilaitoksen ROC van Twenten alumnitoimijoiden kanssa. Oppilaitoksella on virallinen alumnistrategia ja oma verkkoyhteisöalusta, jossa jaetaan alumnitarinoita, työpaikkailmoituksia ja tapahtumatietoja. Alumnitoiminta pyritään tekemään tutuksi jo hakeutumisvaiheessa, minkä vuoksi alumnit osallistuvat esimerkiksi tutustumispäiviin ja kertovat koulutuksesta sekä opiskelusta hakijoille.  

Iltapäivällä matkustimme Rotterdamiin tutustumaan Albeda Zorgcollegen alumnitoimintaan. Tämä sosiaali- ja terveysalan oppilaitos painottaa alumnitoiminnassa koulutuksen kehittämistä, opiskelijoiden osallisuutta ja elinikäistä oppimista. Valmistuneiden kokemuksia hyödynnetään koulutussisältöjen päivittämisessä, ja alumnit toimivat motivaattoreina ja esikuvina. Päämääränä on vahvistaa opiskelijoiden osallisuuden tunnetta, tukea uravalintoja ja madaltaa kynnystä siirtyä työelämään. Lisäksi alumniverkostolle tarjotaan jatko- ja täydennyskoulutuksia. 

Alumnien klubi kutsuu yhteisöllisiin hetkiin vaikkapa jalkapallokatsomoon 

Kolmannen päivän aamuna tapasimme kansallisen ohjausalan osaamiskeskuksen Expertisepunt LOBin asiantuntijan, jonka kanssa keskustelimme erityisesti elinikäisen oppimisen, elinikäisen ohjauksen ja alumnitoiminnan yhteyksistä. Osaamiskeskus tarjoaa myös konkreettisia työkaluja alumnitoiminnan käynnistämiseen.  

Päivän päätteeksi vierailimme vielä ROC Midden Nederlandin Sport Collegessa. Myös tässä oppilaitoksessa alumnitoimintaa kehitetään vahvasti yhteisöllisyyden kautta. Kaikille valmistuneille tarjotaan mahdollisuus liittyä alumniverkostoon, klubiin, joka tarjoaa erilaisia etuja sekä ennen kaikkea alustan yhteydenpitoon entisten opiskelukavereiden kanssa. Yksi alumnitoiminnan suosituimmista muodoista on pelien katsominen oppilaitoksen tiloissa, sillä oppilaitos sijaitsee aivan jalkapallostadionin yhteydessä.

Sport Collegessa yhteydenpito alumneihin tapahtuu erillisellä verkkoalustalla, jonka kautta valmistuneet voivat tarkastella toistensa profiileja ja pitää yhteyttä toisiinsa, lukea tarinoita ja uutisia, vastata kyselyihin, löytää työpaikkoja sekä lähettää kysymyksiä tai tarjota toimeksiantoja.   

Tulossa käytännönläheinen julkaisu alumnitoiminnan vahvistamiseksi  

Kaikkien organisaatioiden haastatteluissa tuli ilmi yhteisiä toimintatapoja ja haasteita. On hyvä huomioida, että toimivan ja aktiivisen alumnitoiminnan aikaan saaminen vaatii paljon aikaa. Prosessi on pitkä ja alkuun pääsee, kun esittää kysymyksen ”Mitä me haluamme alumneilta ja mitä me voimme tarjota heille”. Lisäksi organisaatiossa on oltava selkeä vastuuhenkilö, ja henkilöstön tulee sitoutua viestimään alumnitoiminnasta opiskelijoille jo opintojen alkuvaiheessa.  

Tähän kirjoitukseen olemme koonneet muutamia havaintoja Alankomaissa tehtyihin haastatteluihin liittyen. Suomessa ja Alankomaissa tehtyjen haastattelujen pohjalta laadimme käytännönläheiset ohjeet ammatillisen koulutuksen alumnitoiminnan vahvistamiseksi. Nämä ohjeet julkaistaan kansainvälisessä webinaarissa alkusyksystä 2026. 

Sanna Lappalainen ja Sanna Muhonen

The post Tutustuimme ammatillisen koulutuksen alumnitoimintaan Hollannissa appeared first on Samiedu.

Samiedun uudistetut oppimisympäristöt sekä Puhtaan energian testikampus tarjoavat modernit ja aidot puitteet uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja älykkäiden järjestelmien opiskeluun. Tilat tukevat käytännön tekemistä ja erilaisten järjestelmien turvallista testaamista – juuri sitä, mitä tulevaisuuden osaaminen vaatii.

Työelämän edustaja, tervetuloa tutustumaan Samiedun sähkö-automaatio-, talotekniikka- ja kiinteistötekniikka-alojen uusiin oppimisympäristöihin ja opiskelijoihin! Foorumissa kuulet myös ajankohtaisia, työelämää koskevia nostoja ja pääset kehittämään yhteistyötä kanssamme.

Aika: keskiviikko 18.3.2026 klo 8.45–10.30
Paikka: Samiedun Pohjolankadun kampus, J-rakennus. Pohjolankatu 4, Savonlinna

Ohjelma

8.45 Aamukahvit tarjolla
9-9.05 Foorumin avaussanat
9.05-10.10 Oppimisympäristökierros, ajankohtaisnostoja työelämälle ja yhteiskehittämistä foorumirasteilla
10.10-10.30 Loppukeskustelu

Ilmoittaudu mukaan tästä. Lomakkeella voit jättää myös toiveesi ja ideasi koskien foorumin sisältöä. Huomioimme nämä mahdollisuuksien mukaan.

Tervetuloa!

The post Ilmoittaudu työelämäfoorumiin 18.3. ja tutustu uusiin oppimisympäristöihimme appeared first on Samiedu.

Syksy oli täynnä uusia kohtaamisia ja uuden rakentamista. Olemme järjestäneet teematyöpajoja yrityksille, rakentaneet verkkokursseja opiskelijoiden tueksi, tutustuneet kahdeksasluokkalaisiin Samiedun Teknologiatiistai-tapahtumassa sekä vierailleet yrityksissä kertomassa yhteistyön mahdollisuuksista opiskelijoiden ohjauksessa ja perehdytyksessä.

Kohti vahvempaa ohjausmallia

Opiskelijan ohjaus- ja valmennusmalli kehittyy hankkeen aikana yhdessä Samiedun henkilöstön ja työelämän kanssa. Tavoitteena on rakentaa yhtenäinen, opiskelijaa tukeva polku, joka huomioi tarpeet niin opintojen alkuvaiheessa kuin valmistumisen kynnykselläkin.

Syksyn aikana pilotoimme “Työelämätaitojen ajokortti” -verkkokurssin ensimmäisen vuoden opiskelijoilla, ja uutta, valmistuville suunnattua verkkokurssia päästään testaamaan kevään 2026 aikana.

Jatkoimme havainnointia opiskelijoiden harjoittelujaksoihin liittyen. Opiskelijoilla jännitys liittyy yleisesti sosiaalisiin tilanteisiin: tulenko toimeen muiden kanssa? Myös ennakko-oletukset jännittävät. Havainnointia tullaan jatkamaan ja jalkautuminen yrityksiin jatkuu läpi kevään, joten kattavampia tuloksia tullaan saamaan kesemmällä. Kyselyiden ja havainnointien perusteella toivomme löytävämme opiskelijoille ja työelämälle yhteisen ymmärryksen ja polun, mikä tukee nuoren työllistymistä.

Yritysyhteistyö syveni työpajojen kautta

Syksyn aikana olimme mukana järjestämässä yrityksille teematyöpajoja, aiheinaan erilaiset oppijat työelämässä, nuorten perehdyttäminen työpaikoilla ja tulevaisuuden työnantajamielikuva. 

Yhteistyössä Työpolut Savonlinnaan -hankkeen kanssa toteutimme työpajan, jossa keskityttiin nuorten perehdyttämisen kehittämiseen. Asiantuntijapuheenvuorossa hyödynnettiin opiskelijoille ja yrityksille aiemmin laadittuja kyselyitä. Opiskelijoilta on kysytty esimerkiksi sitä, mitä heille on perehdytyksissä kerrottu ja tuntevatko he esimerkiksi työpaikan säännöt – moneltako töihin tullaan ja milloin vuoro loppuu, saako puhelinta käyttää työaikana ja keneen opiskelija ottaa yhteyttä sairastuessaan. Vastaavasti työelämän edustajilta on kysytty, minkälaisia taitoja opiskelijoilla pitäisi olla jo siinä vaiheessa, kun he saapuvat harjoittelujaksolle.

Erilainen oppija työelämässä -työpajan teemana oli neuropsykiatrisia haasteita omaavien nepsy-nuorten tukeminen. Erityisopettajamme Satu Huttunen avasi konkreettisesti nepsy-opiskelijoiden työpaikkaperehdytyksen keskeisiä kohtia. Yritykset saivat työpajasta mukaansa kattavan oppaan, jonka avulla nepsy-nuoria voidaan jatkossa tukea entistä paremmin ja ymmärtäväisemmin.

Tulevaisuuden työelämä 2.0 – nuoret äänessä

Yhteistyössä Samiedun työelämäpalveluiden kanssa marraskuussa 2025 järjestetty Tulevaisuuden työelämä 2.0 -tapahtuma kokosi Paviljongin kampuksellemme yli sata eri alojen edustajaa.

Tapahtumassa nähtiin Samiedun media-alan opiskelijoiden tuottamia videoita, missä he haastattelivat koulumme eri alan opiskelijoita. Opiskelijoilta kysyttiin mm. mitä he odottavat työelämältä, minkälainen on hyvä esihenkilö, mikä heitä motivoi työssä ja mitä he arvostavat työssä. Paikalliset yrittäjien edustajat vastasivat nuorten kommentteihin paneelikeskustelussa. Opiskelijoiden vastausten perusteella nuorilla on hyvin realistiset odotukset työelämästä ja työstä. Tulevaisuuden työelämä nähtiin positiivisena ja eräs opiskelija mietti jopa oman työn tuloksen hyötyä lapsenlapsilleen. Tapahtumassa esiintynyt kouluttaja  Henrietta Karjalainen herätteli työelämän edustajia kertomalla nuoren sukupolven johtamisesta sekä tulevaisuuden työnantajamielikuvasta. 

The post Työelämätaitoja, tukea ja tulevaisuuden tekijöitä appeared first on Samiedu.

Saimaa lautasella -hankkeen kahden vuoden uurastus tuli päätökseen joulukuun lopussa. Hanke kokonaisuudessaan onnistui yli odotusten. Tärkeimmät syyt tähän olivat alueen yritysten sitoutuminen ja halu kehittää, aktiivinen osallistuminen toimenpiteisiin ja toteuttajaorganisaatioiden saumaton yhteistyö ja osaaminen usealla eri alueella. Toteutimme yhteisesti lukuisia työpajoja, verkostotapaamisia, tapahtumia ja pilotoimme uusia konsepteja, kaikki paikallisen ruoan, matkailun ja yritysten liiketoiminnan hyväksi. Seudun yrittäjille on tarjottu konkreettisia, jatkuvan osaamisen kehittämisen apuja.

Onnistuimme tavoitteessamme luoda pysyviä yhteistyömalleja, jotka jatkuvat hankkeen päätyttyä. Ryhmähankkeen vaikuttavimmat ja näkyvimmät tulokset ovat varmastikin Annoksia Oopperasta -konsepti ja Saimaan Satojuhlat. Molemmat pilotoidut konseptit jatkavat toimintaansa – Annoksia Oopperasta -kattauksesta vastaa tulevaisuudessa Savonlinnan Oopperajuhlat ja Saimaan Satojuhlat jatkaa toimintaansa yrittäjien toimesta.

Tiiviimpää työelämäyhteistyötä, uutta koulutustarjontaa ja osaamista alalle

Samiedun yhtenä tavoitteena oli saada ruoan alkutuottajat ja jatkojalostajat saman pöydän ääreen. Tehtävänämme oli aktivoida heidän yhteistyötään ja luoda kestävä B2B-verkosto, joka jatkaa toimintaansa hankkeen jälkeenkin. Yhteistyössä ProAgrian kanssa järjestimme Osta ja myy -treffejä ruoan alku- ja jatkojalostajille. Treffit toivat yrittäjille uusia liiketoiminnan kehittämisideoita ja kumppanuuksia sekä osaltaan liiketoiminnan kasvua, kun kauppaa tehtiin välillä kesken työpajojen. 

Tehtävänämme oli myös koota alueen ravintola- ja catering-alan ammattilaiset yhteen. Koulutimme, sparrasimme ja autoimme heitä kehittämään satokausiajatteluun perustuvia lähiruoka-annoksia ja -menuja. Maukkaita annoksia oli tarjolla mm. Paviljonki Pop up -konseptissa, mikä toteutettiin yhdessä opiskelijoidemme kanssa. Myös yrittäjien tapahtumatuotanto- ja markkinointiosaamisen vahvistaminen oli keskeinen osa toimenpiteitä.  

Hankkeen aikana loimme koulutusmateriaalia, jotka jäävät osaksi Samiedun koulutustarjontaa. Rakensimme laajan Ruokamatkailija Saimaalla -oppaan erä- ja luontomatkailuosaamisen kehittämiseen. Opas palvelee paikallisia asukkaita, matkailijoita ja alueen ammattikeittiöitä.  Oppaan Liekkikokki-osio sisältää retkireseptejä matkailijoille nuotioruokailuun ja vinkkejä ammattilaisille hävikkiruoan hyödyntämiseen. 

Lisäksi tuotimme Järvikalakurssin, josta muodostuu pysyvä osa koulutustarjontaamme.  

Samiedu liittyi hankkeen aikana Etelä-Savon ruokaklusterin jäseneksi. Tämä tukee vahvasti Saimaa lautasella -hankkeen tulosten jatkuvuutta. Verkostossa toimivat yhdessä yritykset, oppilaitokset ja TKI-toimijat. Yhdessä olemme vahvempia tukemaan alueen yritysten osaamista ja kasvua. 

Kiitos yhteisestä matkasta

Hankkeen aikana loimme hyvän pohjan Savonlinnan seudun ruokamatkailun kehittämiseksi, toimme paikalliset ja lähialueen puhtaat raaka-aineet kuluttajille paremmin näkyville ja saataville. Tietoisuus alueemme potentiaalista ruokamatkailukohteena on ottanut ison harppauksen eteenpäin.  

Kaiken ytimessä on osaamisen kasvu ja vahvistunut yhteistyö. Samiedun lautastiimi kiittää kaikkia hankkeessa mukana olleita tasapuolisesti.  

Maukasta kevään ja uuden satokauden odotusta. Nähdään taas!

The post Saimaa lautasella -hankkeesta pysyviä tuloksia appeared first on Samiedu.

Mitkä kehityskulut vaikuttavat Suomen nykyhetkeen ja tulevaisuuteen? Sitran trendikatsaus on odotettu tulkinta globaalien muutosilmiöiden suunnista.

Liity mukaan megatrendien kisastudioomme Paviljongin kampuksella! Tarjoamme Paviljongin maittavan aamiaisen, jonka äärellä pääset verkostoitumaan. Lanseeraamme tilaisuudessa myös Savonlinnan alueen kumppanuusverkostomallin.

Aika: 15.1.2026 klo 8–11
Paikka: Paviljongin kampus, Rajalahdenkatu 4, Savonlinna

Ohjelma:

8–8.30 Aamupala ja verkostoitumista

8.30–8.35 Tilaisuuden avaus, asiakkuuspäällikkö Paula Muhonen, Samiedu

8.35–9 Savonlinnan alueen kumppanuusverkostomallin lanseeraus, vs. kaupunginjohtaja Markus Hämäläinen yhdessä työryhmän kanssa

9–10.30 SITRA: Megatrendit 2026 -julkistustilaisuus ja näkökulmia megatrendeihin maailmalta: Cheryl Chung tuo terveisiä Aasiasta ja Leah Zaidi Pohjois-Amerikasta. Suomalaista tulkintaa tekevät Ylioppilaslehden päätoimittaja Roosa Welling, Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtaja Ville Voipio ja Taso research Oy:n tutkimusjohtaja Jaakko Kaartinen.

10.30–11 Kommentit ja loppukeskustelu

Ilmoittaudu mukaan tällä lomakkeella. Tervetuloa!

Samiedu järjestää megatrendien kisastudion osana KaakkoACT – Ennakoiva tieto toiminnaksi -hankkeen toimenpiteitä.

The post Tervetuloa Sitran megatrendien kisastudioon 15.1.2026! appeared first on Samiedu.

Samiedu oli mukana järjestämässä Kiertoisa-hankkeen inspiroivaa Sivu & Sauma -tapahtumaa Savonlinnan pääkirjastossa. Kuluttajille suunnatun tapahtuman tavoitteena oli edistää kiertotaloutta ja lisätä kuluttajien tietoisuutta kirjojen ja tekstiilien kierrätysmahdollisuuksista sekä kierrätyksen ympäristövaikutuksista.

– Tekstiilien ja kirjojen kierrätys on tärkeä osa kestävää kehitystä. Suomessa syntyy vuosittain valtava määrä tekstiilijätettä, ja kirjoja päätyy turhaan kaatopaikoille. Sivu & Sauma -tapahtumassa halusimme näyttää, että kierrätys voi olla sekä ekologista että luovaa – ja jokainen meistä voi osallistua, kertoo Samiedun yrittäjyyden projektiasiantuntija Minna Karvinen.

Tapahtumaan osallistujat saivat ohjeita kierrätykseen ja kuulivat tietoa kierrätyksen ympäristövaikutuksista. Tarjolla oli tekstiilien korjaustyöpaja, uusiopaperin valmistusta sekä vinkkejä kangasjätteiden hyödyntämiseen. Kirjasto oli koonnut esille teeman mukaista kirjallisuutta, ja eri pisteillä sai ammentaa vinkkejä siitä, mihin kaikkeen kirjojen sivut taipuvat ja tekstiilit muuntuvat.

– Askartelupisteellä kirjojen sivuista ja tekstiileistä syntyi upeita koristeita ja käyttöesineitä. Opiskelijat olivat valmistelleet malleja, joissa oli käytetty kierrätysmateriaaleja. Tekstiilimurskettakin pääsi hypistelemään, Minna kuvailee tyytyväisenä kierrätystietouden lisääntymisestä.

Tapahtuma keräsi kirjastoon kävijöitä vauvasta vaariin, ja tunnelma oli innostava ja yhteisöllinen. Samiedun liiketoiminnan opiskelijat olivat aktiivisesti mukana auttamassa askartelussa ja opastamassa kierrätysvinkeissä.

Kiertoisa hanke – Kirjat ja tekstiilit kiertoon Savonlinnassa

Samiedu ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ovat mukana Savonlinnan Toimintakeskuksen vetämässä Kiertoisa-hankkeessa.

– Samiedu luo hankkeessa uutta yritystoimintaa kierrätyksen ympärille ja kokoaa verkostoa paikallisten yritysten kanssa. Edistämme ja tuemme kiertotaloutta myös yrittäjäkoulutuksissamme, joita suunnataan esimerkiksi NYT-yrittäjille. Lisäämme kierrätystietoisuutta myös järjestämällä Sivu & Sauma -päivän kaltaisia tapahtumia, valottaa ympäristöalan opettajamme Jyrki Vauhkonen.

Samiedu laatii hankkeessa myös ympäristöaiheisia lyhytkoulutuksia, joita tarjotaan paikallisille yrityksille.

– Koulutuksissa käsitellään esimerkiksi kestävää kehitystä, ympäristöystävällisiä käytäntöjä ja ympäristöjohtamista. Seuraavat koulutukset näissä teemoissa toteutetaan vuoden 2026 alussa, vinkkaa Jyrki.

Savonlinnan Toimintakeskus ja Xamk kehittävät ja testaavat kirjojen ja tekstiilien uusia kierrätysratkaisuja tässä EU:n ja Etelä-Savon maakuntaliiton rahoittamassa hankkeessa.

The post Kirjat ja tekstiilit saivat uuden elämän Sivu & Sauma -tapahtumassa appeared first on Samiedu.

Vierailin Seinäjoen ammattikorkeakoulun analyysilaboratoriossa ja Frami Food Lab -tiloissa syksyllä 2024. Analyysilaboratoriossa minulla oli mahdollisuus yhdessä kollegojen kanssa tutkia kuivattujen luonnonvaraisten tuotteiden sisäistä laatua. Tämä tehtiin määrittämällä raaka-aineesta aktiivinen vesi ja kosteus. Teimme analyysilaboratoriossa myös mikrobiologisen laadun määritystä. 

Testattavina raaka-aineina oli kuivattua lillukan lehteä, kuivattua ja siivutettua herkkutattia sekä kuivattua mesiangervon kukkaa. Raaka-aine-erät oli kerätty kerääjien omaan käyttöön edellisen kesän aikana. Kerrataan kuitenkin ensin, miten saamme laadukasta raaka-ainetta metsästä varastoon. 

Luonnontuotteiden laadukas keruu

Tuore kerätty raaka-aine pilaantuu nopeasti. Siksi jatkokäsittely tulisi tehdä mahdollisimman pian keräämisen jälkeen. Keruun ja käsittelyn välisenä aikana kasvi pilaantuu lehtien pinnalla elävien mikrobien sekä kasvin sisällä alkavan hajoamisprosessin myötä. Tätä nopeuttavat merkittävästi myös keruupäivän sääolosuhteet ja ilman mahdollinen korkea lämpötila.  

Tuoreen raaka-aineen entsyymitoiminnasta johtuvaa lämpenemistä voidaan ehkäistä huolehtimalla kerätyn raaka-aine-erän nopeasta jäähdytyksestä heti keräämisen jälkeen. Suositeltavaa on, että raaka-aine on kuivauksessa kahden tunnin sisään korjuusta. 

Kuusenkerkkä on hyvä esimerkki nopeasti itsestään lämpenevästä raaka-aineesta. Lämpenemisen seurauksena mikrobitoiminta kasvimateriaalissa kiihtyy nopeasti, kun kerätyn massan sisälämpötila nousee keräyksen jälkeisessä varastoinnissa. 

Kerättävän raaka-aineen jäähdytyksen tuleekin tapahtua siis jo maastossa. Käsittelyaikaa keruusta kuivatukseen voidaan pidentää useampaan tuntiin keräämisestä, mikäli kerätty kasviaines säilytetään viileässä 2–6 °C:n lämpötilassa heti keräämisestä lähtien.  

KANTO-hankkeessa laadittiin malli laadukkaan vastaanottopisteen toiminnasta kuusenkerkän keruussa. Raaka-aine jäähdytettiin pakastimessa jo maastossa. Tästä voit lukea tarkemmin aiemmasta blogistamme Kuusenkerkkää kerättiin laadukkaasti ja vastuullisesti.

Luonnontuotteiden laadukas esikäsittely kuivaamalla

Luonnontuotteiden kuivausaika vaihtelee paljon riippuen raaka-aineesta ja käytettävästä kuivurista. Yleisin lämpötilasuositus on hieman alle 40 °C:n kuivauslämpötila. Jos raaka-aine sisältää arvoaineita tai eteerisiä öljyjä, kuivauslämpötila asetetaan alemmaksi tai korkeammaksi näiden maksimaalisen bioaktiivisten ainesosien säilymisen mukaan. Ehdoton edellytys laadukkaan raaka-aineen saamiseksi on kuitenkin kuivurin käyttö koko kuivausprosessin ajan.

Olisi yksinkertaista, jos kullekin raaka-aineelle voitaisiin määrittää selkeä kuivausaika. Tämä kuitenkin vaihtelee suuresti muun muassa raaka-aineen, massan määrän, käytettävän kuivurityypin, kuivauslämpötilan, ilmanvirtauksen, ympäröivän ilmankosteuden sekä kasvin sisältämän vesimäärän mukaan. Kun raaka-ainetta tarkastellaan aistinvaraisesti, hyvä merkki tarpeeksi kuivuneesta tuotteesta on aina se, että kasvinosa menee rikki kuuluvasti napsahtaen.

Kuivattujen luonnontuotteiden varastointi

Kuivattujen raaka-aineiden varastointiolosuhteet ovat merkittävä tekijä, joita laiminlyödessä tuotteen laatu voi heiketä nopeasti kylmä- tai kuivavarastossa. Kuivattujen luonnontuotteiden paras varastointilämpötila on +5 °C, jossa arvoaineet säilyvät parhaiten. Varaston kosteuspitoisuuden tulisi olla alle 60 %, mutta mieluiten alle 45 %. Raaka-aineita varastoitaessa +15–20 °C:n lämpötilassa on varastointiaika enintään 12 kuukautta, jotta raaka-aineessa säilyisi vielä jatkojalostuksessa usein toivottuja arvoaineita.   

Ammattimaisessa toiminnassa suositaan kuivattujen tuotteiden pakkaamista isoihin paperisäkkeihin. Jos raaka-aineessa on voimakas aromaattinen tuoksu, esimerkiksi mesiangervon kukan tapaan, ohjeistus on pakata paperisäkit vielä muovisäkkiin. Näin yhden varastoitavan raaka-aineen tuoksu ei tartu varastossa muihin raaka-aineisiin ja pääse pilaamaan niiden kasvikohtaista aistinvaraista laatua. Toisaalta paperisäkkeihin varastoidessa tulee varastointiolosuhteiden olla erinomaiset. Onkin suositeltavaa tarkkailla varastoitujen tuotteiden laatua tilan olosuhteiden ja raaka-aineen ominaisuuksien osalta.

Ammattimaisessa jalostuksessa kuivattuja raaka-aineita säilötään usein muovisiin varastolaatikoihin. Kun kuivatuotteita varastoidaan muovi- tai lasipakkauksiin, tulee olla varma kuivatun tuotteen kuivaustuloksesta ennen varastointia. Näin varmistetaan, ettei koko raaka-aine-erä pilaannu varastoitaessa pakkausmateriaalin hengittämättömyyden vuoksi erässä mahdollisesti olevan laadun heikkenemän, yleensä liiallisen kosteuden, vuoksi. 

Keruutuotteiden laadun, kuten kosteuden ja lämpötilan seuranta, sekä varaston varastopakkauksien seuranta, on digiaikana suhteellisen helppoa. Tähän tarkoitukseen on saatavilla koneita ja laitteita. Olosuhteita voidaan seurata esimerkiksi erillisillä pakkaukseen asetettavilla digitaalisilla seurantalaitteilla. Nämä ovat edullisia vaihtoehtoja laadukkaan raaka-aineen säilymisen seuraamiseen.

Mikä oli siis kerättyjen ja kuivattujen luonnontuotteiden laatu, jota lähdimme testaamaan?

Ennen mittauksia teimme aistinvaraista arviota kuivatuille raaka-aineille. Mesiangervo, joka oli varastoitu muovirasiassa, oli taipuisaa, kun taas paperipussissa varastoitu kuivattu lillukan lehti oli rapsahtavasti katkeavaa. Isossa lasipurkissa varastoitu herkkutattisiivu oli myös aistinvaraisesti arvioituna taipuisaa. Testasimme raaka-aineiden kosteutta sekä aktiivisen veden määrää.

Yleisenä johtopäätöksenä analysoinnista kokonaisuutena voidaan todeta, että aistinvaraisen ja muun laadun mittauksen hyvät tulokset heijastuivat selvästi myös mikrobimittaukseen. Keruun ja esikäsittelyvaiheen aikainen käsittely on erittäin merkittävää raaka-aineen sisäisen laadun kannalta, eikä aistinvaraista laadun arviointia kannata sivuuttaa. Voidaan vahvasti todeta, että laadukas raaka-aine koostuu oikein tekemisen pienistä yksityiskohdista. Mittaustuloksista ja menetelmistä pääset lukemaan tarkemmin laboratoriotulosten raportistamme (avautuu uuteen välilehteen).

Blogin on kirjoittanut luonnontuotealan opettaja Stina Ikonen.

The post Kokemuksia luonnontuotteiden sisäisen laadun testauksesta appeared first on Samiedu.

As the S.E.E.D project enters its final months—officially ending in late February 2026—it is a good moment to reflect on what has been achieved and how the work will continue at Samiedu. Over the past two years, S.E.E.D has brought together partners from Finland, the Netherlands and Italy to co-create learning materials based on the need analyzis made in international context, strengthen teacher competence raising week organized in Netherlands, and deepen understanding of social entrepreneurship as a driver for social impact.

One of the project’s key outputs—internationally co-designed teaching materials (a Work book and a Text book)  on social entrepreneurship—has now been piloted with teachers across partner countries. The feedback has been promising, and the materials will soon be made available for wider use in project www pages as well as within Samiedu’s entrepreneurship studies.

A Learning, Teaching and Training Week for Teachers Opened New Perspectives

In November 2025, the S.E.E.D partners organised a Learning, Teaching and Training (LTT) Week in Haarlem, the Netherlands. Samiedu was represented by Jukka Pesonen and Arttu Laukkanen, who described the week as “an eye-opening experience.” They highlighted how Dutch municipalities and organisations integrate social needs—such as the service of school meals—into entrepreneurial solutions that combine business logic with social value. This model sparked many new ideas for how social entrepreneurship could be strengthened in Finnish VET education and how Samiedu could further develop its own teaching practices.

The week left participants inspired and motivated: new concepts, new case studies, and new ways of thinking about responsibility and community engagement in entrepreneurship education.

Stakeholder Meeting at Samiedu’s teaching restaurant Paviljonki: Building a Stronger Ecosystem

On 25 November 2025, Samiedu hosted a stakeholder meeting for social enterprises at the Paviljonki teaching restaurant. The event brought together representatives from several Finnish social enterprises, Samiedu teachers, and business advisory organisations.

Ia Poikulainen from Arvoliitto delivered an excellent keynote, outlining how social enterprises can be better supported in their operations—from visibility and communication to legal structures and business development services.

After the presentations, networking continued around Paviljonki’s beautifully set long tables. One shared conclusion emerged clearly: there is a significant need for more awareness-raising about social entrepreneurship in Finland. Unlike in the Netherlands and Italy, the status and visibility of social enterprises in Finland are still developing, and more collaboration is needed between educators, entrepreneurs, and advisory organisations.

Final Steps: Preparing the Project’s Closure in Haarlem

As the project moves into its final phase, Suvi Levonen and Anne-Mari Behm will travel to Haarlem for the SEED project’s closing meeting. There, partners will finalise the framework for reporting, agree on the final tasks, and outline how the project’s impact will be sustained beyond its official end.

Reflecting on her experience, Suvi Levonen notes: “This has been a fascinating and inspiring project. I have gained valuable insights that will help us integrate responsibility and social impact more strongly into Samiedu’s entrepreneurship education.”

Follow the project progress from newsletters

The project’s progress and key results have been regularly documented in the SEED newsletters, providing clear insights into each phase of the work. All published newsletters can be accessed here:

June 2024

October 2024

October 2025

The post S.E.E.D Project Enters It’s Final Milestones appeared first on Samiedu.

 Ammattiopisto Samiedu on ollut viimeisen kahden vuoden ajan mukana selvittämässä alueensa yhteiskunnallisten yritysten verkostoa kansainvälisessä S.E.E.D.-hankkeessa. Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen tilaston mukaan Suomessa on n. 5 000 yhteiskunnallista yritystä, joista 43 toimii Savonlinnassa. Ne edustavat yhdistyksiä kulttuurin, urheilun, sosiaalipalveluiden, terveyspalveluiden ja koulutuksen aloilta. 

Monet yhdistykset ja järjestöt toteuttavat alueellaan omalle yhteisölle tärkeitä palveluja yrittäjämäisesti. Nykyisin tällaista toimintaa kutsutaan yhteiskunnalliseksi yrittäjyydeksi. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi vuonna 2021 Yhteiskunnallisten yritysten strategian.  

– Yhdistystoiminta on monille tärkeä harrastus, ja toimintaan on intoa ja talkoohenkeä. Yhdistysten jäsenet kaipaavat kuitenkin tietoa ja taitoa löytää uusia mahdollisuuksia toiminnan rahoittamiseen. S.E.E.D.-hankkeen maksuttomassa päätöstilaisuudessa 25.11.2025 yhdistystoimijoille on tarjolla tietoa yhteiskunnallisen yrittäjyyden merkityksestä ja liiketoiminnan tukimahdollisuuksista, kertoo yrittäjyyden kehittäjäopettaja Suvi Levonen. 

Tapahtuman ajankohta: tiistai 25.11.2025 klo 10–12.30 
Paikka: Ammattiopisto Samiedun Paviljongin kampus, Rajalahdenkatu 4, Savonlinna 
Ilmoittautuminen: https://forms.office.com/e/tC84TrXQVf   

Tapahtumassa Arvo ry:n kehityspäällikkö Ia Poikulainen avaa yhteiskunnallisten yritysten merkitystä tulevaisuuden palveluiden tuottajana. Yhteiskunnallisen Osaamiskeskuksen alueyhteyshenkilö Anne Heimonen esittelee, millaista liiketoiminnan tukea on tarjolla.  Tilaisuudessa kuullaan lisäksi esimerkkejä toimivista yhteiskunnallisista yrityksistä sekä tarjotaan mahdollisuus kysyä neuvoja ja verkostoitua muiden toimijoiden kanssa. 

Yhteiskunnallinen yrittäjyys tarjoaa yhdistyksille ja järjestöille uudenlaisen tavan toteuttaa yhteiskunnallista tehtäväänsä taloudellisesti kestävällä tavalla. Tilaisuus on suunnattu kaikille aiheesta kiinnostuneille ja erityisesti heille, jotka pohtivat toimintansa kehittämistä yrittäjyyden suuntaan. 

Lisätietoja: 
Yrittäjyyden kehittäjäopettaja Suvi Levonen, suvi.levonen@samiedu.fi, p. 044 550 6239

The post Yhdistyksille eväitä yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen appeared first on Samiedu.