Tavoitat meidät kesällä puhelinvaihteen numerosta: 015 550 6000. Puhelinvaihde on suljettu 29.6.–10.7.

Palveluissamme on kesätaukoja seuraavasti:

• Pohjolankadun kampus on suljettuna 19.6.–4.8.
• Opintotoimisto on suljettuna 29.6.–27.7. sekä 3.–4.8.
• Ravintola Paussi on suljettuna 19.6.–2.8.
• Opetusravintola Paviljonki on suljettuna 19.6.–9.8.
• Opiskeluterveydenhuolto on suljettuna 19.6.–3.8.

Hyvinvointipalveluidemme NYT-yrittäjäopiskelijat palvelevat Pohjolankadulla hyvinvointipalveluiden tiloissa (Pohjolankatu 4) 1.6.–31.7. arkisin klo 8–16 ja sopimuksen mukaan myös iltaisin ja viikonloppuisin. Ajanvaraukset puhelimitse sekä verkkoajanvarauksesta:

• Kosmetologit puh. 044 550 6575 tai varaa.timma.fi/samiedu-kosmetologi
• Parturi-kampaamo puh. 044 550 6570 tai varaa.timma.fi/samiedu-parturi-kampaamo

Aurinkoista kesää!

Customer and Student Services – Summer 2026

You can reach us during the summer via our main customer service number at +358 15 550 6000.
The main customer service number will be closed from 29 June to 10 July.

There will be summer breaks in our services as follows:

• The Pohjolankatu campus doors will be closed from 19 June to 4 August.
• The Student Affairs Office will be closed from 29 June to 27 July and on 3–4 August.
• Paussi Canteen will be closed from 19 June to 2 August.
• The Paviljonki educational restaurant will be closed from 19 June to 9 August.
• Student Health Care will be closed from 19 June to 3 August.

Our wellbeing services are available throughout the summer through our JA entrepreneur students at the salons at Pohjolankatu Campus (Pohjolankatu 4) from 1 June to 31 July, on weekdays from 8 a.m. to 4 p.m., and by appointment also in the evenings and at weekends. Appointments can be booked via the usual phone numbers or online:

• Beauticians: +358 44 550 6575 or book at varaa.timma.fi/samiedu-kosmetologi
• Hairdressing salon: +358 44 550 6570 or book at varaa.timma.fi/samiedu-parturi-kampaamo

Have a sunny summer!

The post Asiakas- ja opiskelijapalvelut kesällä 2026 appeared first on Samiedu.

Kun verkko toimii, kone käynnistyy ja sovellukset päivittyvät kuin itsestään, tulee liian harvoin ajatelleeksi heitä, kenelle kiitos kuuluu. Digitaalinen työpäivä toimii sujuvasti, kun taustalla on joukko arjen sankareita: IT-tukihenkilöitä.

Samiedun IT-suunnittelija Janne Laitinen kertoo, että Samiedussa myös tieto- ja viestintätekniikan opiskelijat pääsevät harjoittelemaan keskisuuren organisaation järjestelmä- ja IT-tuen työtehtäviä.

– Meillä Samiedussa on suuri laitekanta, kehittyvät verkot ja uusia järjestelmiä, jotka edellyttävät jatkuvaa ylläpitoa, kehittämistä ja valvontaa. Tieto- ja viestintätekniikan opiskelijat osallistuvat organisaation IT-tukeen yhdessä asiantuntijoiden kanssa. He ovat olleet erittäin aktiivisesti ja motivoituneesti mukana, kertoo Janne kiittäen opiskelijoita hyvästä työpanoksesta.

Opiskelijat ovat muun muassa huoltaneet ja päivittäneet laitteita sekä kehittäneet laitekannan hallintaa uuteen, tehokkaampaan malliin. Heidän työnsä näkyy esimerkiksi opetustiloissa ja läppärivaunuissa, jotka on saatu uudenlaiseen ylläpitoon sopiviksi.

– Työtehtävissään opiskelijat oppivat asiakaspalvelua ja ajankohtaisia taitoja. Teemme esimerkiksi langattoman verkon muutostöitä nyt, kun vaihdamme langattoman verkkoteknologiaa uusiin WiFi 7 -laitteisiin. Opiskelijat mittaavat verkkoa ja pääsevät käyttämään Samiedun useiden satojen laitteiden laitekantoja – myös sellaisia laitteita, joita ei välttämättä ole suuremmissakaan yrityksissä, Janne kuvailee.

”IT-tukihenkilön työ on mielenkiintoista, haastavaa, yllättävää – ja jatkuvaa”

Haastattelupäivänä IT-tuen helpdeskiä pyörittää taitovalmentaja Ari Aallon ohjauksessa neljän tieto- ja viestintätekniikan opiskelijan työtiimi. Aarne Kaartinen, Tasu Liukkonen, Ville Oinonen ja Joni Penttinen ovat yhtä mieltä siitä, että yksikään isompi organisaatio ei pyörisi ilman IT-tukea.

– Työtä on aikamoinen määrä. Varsinkin nyt, kun maailma on menossa koko ajan enemmän ja nopeammin digitaalisempaan suuntaan. Tekniikka kehittyy niin nopeasti, että tällä alalla ei ole myöskään tylsää, nelikko vahvistaa.

Opintojen aikana on käynyt selväksi, että IT-tukihenkilön työ on varsin kattavaa. Aarne, Tasu, Ville ja Joni kuvaavat työtä sanoilla ”mielenkiintoista, haastavaa, yllättävää – ja jatkuvaa”.

– IT-tukihenkilön työ on asiakaspalvelua: koneiden huoltoa, päivityksiä ja ongelmien ratkaisua. Olemme auttaneet esimerkiksi koneiden ja ajurien päivityksissä ja asentaneet hyvin paljon uusia käyttöjärjestelmiä. Tuemme myös täyttyneiden kiintolevyjen tyhjentämisessä, kertoo Aarne.

– Työ on myös jatkuvaa tutkimista ja uuden oppimista. Huomenna voi olla vastassa aivan uusi haavoittuvuus, joka voi olla vaikka missä osassa järjestelmää. Vähän kuin olisit rakentanut kestävän talon, mutta ikkuna on jäänyt raolleen ja joku yrittää käyttää sitä hyödykseen, Tasu ja Aarne valottavat.

Opinnoissaan pidemmälle edenneet Ville ja Joni tekevät IT-tuen lisäksi myös palvelinpuolen ja virtuaaliympäristön töitä.

– Asennamme ja käytämme fyysisiä palvelimia. Meillä on täällä Samiedussa oma palvelinympäristö, jolla pääsemme harjoittelemaan. Teemme koko organisaation kattavaa taustatyötä, joka ei varsinaisesti näy käyttäjille. Hallinnoimme organisaation käyttäjiä ja etäkäyttäjiä, määrittelemme heille käyttöoikeuksia ja kansioita, teemme sovellusasennuksia. Opimme samalla hallinnoimaan isoakin organisaatiota, Joni kuvailee.

Taitovalmentaja Arin mukaan Samiedussa saa Suomen laajuisesti kärkikastin opit alalle.

– Olemme tiiviissä yhteistyössä yritysmaailman kanssa. Meillä opiskelijat oppivat käyttämään laajasti erilaisia ohjelmia ja ratkaisuja, kuten NinjaOne-alustaa, joka on tarkoitettu IT-ympäristöjen keskitettyyn hallintaan ja automatisointiin, Ari kertoo.

Yhteistyö on sujuvan IT-tuen ydin

Opiskelijoiden mukaan IT-tuki on käytännön tiimityötä.

– Meillä on tiivis yhteishenki ja kaikki auttavat toisiaan. Juttelemme ja viestittelemme työasioista koko ajan. Niin pysymme hyvin ajan tasalla siitä, missä tilanteessa milloinkin ollaan ja miten mikäkin haaste on ratkaistu. Hyödynnämme myös tekoälyä paljon. Se on yksi kollega, Ville kuvailee.

– Opettajammekin muistuttavat, että tässä työssä on pakko käyttää tekoälyä apuna. Muuten olisimme hitaampia kuin muut, Tasu lisää.

Loppukäyttäjä on hyvillä mielin ja helpottunut, kun IT-ongelma ratkeaa. Miltä IT-tukihenkilöstä tuntuu se, kun asia ratkeaa?

– Se on palkitsevaa. Varsinkin jos kyseessä on ongelma, jonka kanssa on paininut pitkään. Kun tehtävän saa maaliin, se tuntuu tosi hyvältä. Raportoimme eli kirjoitamme ylös sen, miten ongelma saatiin ratkaistua. Näin tieto jää talteen myös muille, jos sama tilanne toistuu, Ville kertoo.

Kiinnostus tietokoneisiin johti alan koulutukseen

Tässä porukassa alavalinnan taustalla on harrastuneisuus. Aarne, Ville ja Joni kertovat harrastaneensa tietokoneita pienestä pitäen. Tasun innostus opintoihin sai kipinän peleistä.

– Minulla innostus alaan alkoi videopelaamisesta. Pelatessani tajusin, että koneiden sisällä on komponentteja, jotka tekevät jotain. Siitä se kaikki lähti. Myös koodaus kiinnostaa, joten suunnittelen opiskelevani myös ohjelmointia, Tasu puntaroi.

Tulevat tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset vinkkaavat muillekin alan opinnoista.

– Kehotamme todellakin muitakin alasta kiinnostuneita hakeutumaan opintoihin! Samiedun koulutus avartaa ajatusta siitä, mitä tämä työ oikeasti on. Tämä on monipuolinen koulutus, jossa oppii ja on opeteltava koko ajan uutta. Voit kouluttautua IT-tukihenkilöksi tai ohjelmistokehittäjäksi, tiimi kannustaa.

Kun arjen sankarit kääntyvät haastatteluasennostaan takaisin työkoneidensa ääreen, viitat eivät kahise, mutta me kaikki tiedämme, että kyllä ne päällä ovat.

The post Tieto- ja viestintätekniikan opiskelijat oppivat pyörittämään digiarkea appeared first on Samiedu.

Mietitkö käyttöä edellisen sadon viimeisille jauhoperunoille tai yli jääneelle perunamuussille? Kokeile herkullisia perunapannareita ja yllätä kesävieraat iloisesti!

Leipuri-kondiittoriksi opiskelevien makutaituriemme mukaan pannarista voi koota vaikkapa juhannuskakun: lisää väliin hilloa, marjoja ja kermavaahtoa. Kun vähennät taikinasta sokerin määrää ja jätät vaniljasokerin pois, taiot pannarista suolaisen version maittavaksi lisukkeeksi esimerkiksi savulohelle. Voit muunnella makua lisäämällä taikinaan vaikkapa sitruunankuorta tai lempiyrttiäsi (rosmariinia, timjamia).

Perunapannari on gluteeniton, ja voit valita siihen laktoosittomat maitotuotteet.

– Tämä pannari on samalla mahtava käsitreeni, kun vaahdotat kananmunan keltuaiset ja sokerin sekä valkuaiset ja suolan käsipelissä. Jaksaa, jaksaa, innostavat tulevat leipuri-kondiittorit silmää vinkaten.

Leipuri-kondiittorin perunapannari

1 kg jauhoisia perunoita
4 dl kevytmaitoa
8 kananmunaa
1 dl sokeria
0,5 tl suolaa
2 tl vaniljasokeria
2 rkl perunajauhoja
100 g voisulaa 

1) Keitä perunat kypsäksi ja muussaa ne.

2) Kuumenna maito ja lisää joukkoon.

3) Erottele kananmunien keltuaiset ja valkuaiset.

4) Vatkaa keltuaiset ja sokeri kevyeksi vaahdoksi.

5) Kun perunamuussi on jäähtynyt hieman, lisää keltuais-sokerivaahto.

6) Lisää joukkoon voisula.

7) Vatkaa valkuaiset ja suola kevyeksi vaahdoksi ja nostele taikinan joukkoon.

8) Kaada taikina voideltuun, noin 30×40 cm kokoiseen paistoastiaan tai vastaavalle uunipellille.

9) Paista 190 asteessa noin 25–30 minuuttia, kunnes pannarin pinta on kauniin ruskea.

10) Anna pannarin jäähtyä ja tarjoile se vaikkapa marjojen ja kermavaahdon tai jäätelön kanssa.

Ihanaa kesää ja maittavia herkkuhetkiä!

The post Yllätä kesävieraat loihtimalla helppo perunapannari tähteeksi jääneestä muussista – maittavaa kesää! appeared first on Samiedu.

Kahdeksan Samiedun TUVA-koulutuksen opiskelijaa osallistui huhtikuussa Erasmus+-ryhmäliikkuvuusprojektiin yhdessä opettaja Arttu Laukkasen ja palveluohjaaja Sanna Nieminiityn kanssa. Tähän blogiin on koostettu TUVA-opiskelijoiden mietteitä keväisestä Belgian matkasta.

Matkamme suuntautui Belgian Eupeniin, jossa ryhmämme sai lämpimän vastaanoton paikallisen Robert Schuman Instituten opiskelijaryhmältä ja heidän kahdelta opettajaltaan, jotka olivat vieraanamme tämän vuoden tammikuussa.

Unohtumaton matkamme alkoi maanantaiaamuna Savonlinnan rautatieasemalta, ja kello oli lähes puolen yön, kun saavuimme hotelliin Eupenissa. Päällimmäisenä ensimmäisestä matkustuspäivästä jäi mieleen se, ettei junaliikenne Saksassa toimi käytännössä lainkaan, mutta paikalliset olivat hyvin ystävällisiä ja auttoivat meitä turisteja oikeisiin juniin. Huolimatta ensimmäisen reissupäivän raskaudesta ja pituudesta olimme hyvissä ajoin jalkeilla seuraavana aamuna valmiina reissun viralliseen ohjelmaan.

Pääsimme tutustumaan moneen – EU-parlamentista belgialaiseen suklaaseen

Belgialaiset isäntämme olivat suunnitelleet meille mahtavaa ohjelmaa kolmen päivän ajaksi. Ohjelmamme sisälsi mm. lyhyen vaelluksen kansallispuisto High Fensissä, aitojen belgialaisten vohveleiden paistamista sekä kaupunkisuunnistusta Saksan puolella Aachenissa. Erityismaininnan saa torstaipäivä, jonka vietimme Brysselissä. Pääsimme tutustumaan Euroopan parlamentin toimintaan paikan päällä, tapaamaan europarlamentaarikko Li Anderssonia sekä tutustumaan paikalliseen suklaakulttuuriin suklaamuseon ja suklaatyöpajan parissa.

Vaikka aikataulu oli tiivis, meille jäi toki aikaa myös shoppailuun ja upean keskieurooppalaisen arkkitehtuurin ihailuun. Myös paikallinen ruokakulttuuri ansaitsee erityismaininnan. Herkuttelimme Belgiassa esimerkiksi marjoilla, banaanilla ja suklaakastikkeella kuorrutetuilla vohveleilla sekä maittavilla hampurilaisilla. Ehtipä yksi opiskelija käymään kissakahvilassakin tutustumassa paikallisiin nelijalkaisiin.

Kivat kohtaamiset kruunasivat matkan

Parasta reissussamme olivat ehdottomasti ihmiset. Oma porukkamme hitsautui hienosti yhteen ja fiilis säilyi korkealla koko matkan ajan, vaikka välillä reissaaminen ja joka paikkaan kävely väsyttikin. Oli myös mahtavaa nähdä belgialaista opiskelijaryhmää ja heidän opettajiaan uudestaan. Eron hetki Brysselin rautatieasemalla oli iloinen mutta haikea, ja yhteydenpitoa sekä jatkovierailuita toivottiin molemmin puolin.

Savonlinnan lentokentälle saapuikin perjantai-iltana kymmenen väsynyttä mutta onnellista euroopanmatkaajaa reppu täynnä uusia elämyksiä ja ainutlaatuisia kokemuksia. Samiedun TUVA-reissuporukka suosittelee Erasmus+-ryhmäliikkuvuusprojekteihin osallistumista jokaiselle ammattialalle ja opiskelijalle. Kokemus oli unohtumaton!

The post Unohtumaton Belgian-matka tiivisti yhteishenkeämme appeared first on Samiedu.

Suomen ammattiosaamisen huiput kohtasivat 18.–21. toukokuuta Taitaja2026-finaalissa, jossa noin 400 finalistia mittelöi mestaruuksista 48 lajissa. Loppukilpailussa kisannut lähihoitajaopiskelijamme Jenna Konnu ylsi hienosti SM-finaalin kuudennelle sijalle.

Lähihoitaja-lajissa piste-erot olivat niukat: kaikki kahdeksan finalistia sijoittuivat tuloksissa noin 10 pisteen sisälle. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry:n mukaan lähihoitajalaji on yksi Taitaja-kilpailun suosituimmista lajeista, joten Jenna voi olla ylpeä niin finaalipaikastaan kuin sijoituksestaan.

– Lähdin hakemaan Taitaja-kisasta sitä, että opin uutta työelämää varten ja sitä kyllä opin! Parasta olivat monipuoliset tehtävät ja se, että pääsin haastamaan itseäni. Erityisesti opin tekemään töitä paineen alla, Jenna iloitsee.

– Kisaviikko meni hyvillä fiiliksillä, ja olo oli rauhallinen. On ollut mukavaa tehdä tehtäviä lasten ja aikuisten asiakkaiden parissa. Finalistiporukalla on hyvä yhteishenki, ja muihin kilpailijoihin on ollut hauska tutustua. Oli myös mukava jutella sosiaali- ja terveysalan opinnoista heidän kanssaan, Jenna kuvailee.

Taitaja-kilpailuissa parrasvaloihin nousee ammattiosaaminen, joka näkyy konkreettisissa työtehtävissä, sujuvana yhteistyönä ja paineensietokykynä. Taitaja on hyvä muistutus siitä, että huipulle noustaan harjoittelemalla, oppimalla ja kannustavassa ohjauksessa.

– Kannustan muitakin lähtemään Taitaja-kisoihin, koska siinä oppii niin paljon uutta ja pääsee haastamaan itseään. On kiva kokeilla, miten itse pärjää tällaisessa kisassa. Kokemus on ihan huippu!

Hyväntuulinen Jenna loi hyvää ilmapiiriä ja pysyi rauhallisena työtä tehdessään

Finaaliviikon kisatunnelmassa jännittivät myös Jennaa valmentaneet sosiaali- ja terveysalan opettajat Heini Niinimäki ja Helena Savolainen sekä Samiedun Taitaja-koordinaattori Hanna Kurunsaari.

– Meillä oli kisassa huikea kilpailija, ja sen huomasivat täällä muutkin. Jenna pysyy rauhallisena ja luottamusta herättävänä työtä tehdessään. Hyväntuulinen Jenna tsemppasi myös muita kilpailijoita koko kisan ajan ja toi positiivista fiilistä kisapäiviin. Lajin päätuomarikin sanoi, että jo ensimmäisenä päivänä Jenna jäi hyvällä tavalla mieleen karismastaan, kertovat valmentajat.

Lähihoitaja-lajissa mitataan osaamista sosiaali- ja terveysalan hoito-, huolenpito-, kasvatus- ja kuntoutustehtävissä. Kilpailijoilta edellytetään taitoa kohdata eri-ikäisiä, eri taustoista ja erilaisista elämäntilanteista tulevia asiakkaita.

– Tänä vuonna kilpailijat ohjasivat sekä lapsia että aikuisia. Tehtävissä mitattiin monenlaisia taitoja käsijumpan ohjauksesta tukisukan laittoon ja tietenkin lääkelaskuihin. Tulevat lähihoitajat saivat myös näyttää työnhakutaitojaan, sillä yhtenä tehtävänä oli tehdä videohakemus hoivakotityöpaikkaan, Heini ja Helena kuvailevat.

Meidän muidenkin samiedulaisten on helppo yhtyä valmentajien sanoihin:

– Olemme tosi ylpeitä Jennasta, joka on näyttänyt miten hienosti hän osaa toimia paineenkin alla rauhallisesti ja ammatillisesti. Jenna ei luovuta, vaikka eteen tulisi yllättäviä tilanteita.

Lämpimät onnittelut Jennalle hienoista suorituksista Taitaja-kilpailun alkumetreiltä finaaliin saakka! Lähihoitajan on helppo hymyillä – varsinkin Jennan, joka kuuluu ammattiin opiskelevien Suomen parhaimmistoon.

The post Jennan Taitaja-taival huipentui ammattitaidon SM-finaaliin: ”Opin uutta työelämää varten” appeared first on Samiedu.

Savonlinnan lukiolaisten projektiviikko tarjoaa lukiolaisille monipuolisia kokemuksia ja elämyksiä sekä vastapainoa perinteiseen lukio-opiskeluun. Projektiviikkoa vietettiin tänäkin keväänä myös Samiedulla erilaisissa projekteissa.

Lukiolaiset opettelivat esimerkiksi valmistamaan erikoiskahvia tarjoilijoiden tyyliin, leipomaan hampurilaissämpylät leipuri-kondiittorien tapaan ja valmistamaan niihin itse täytteet kuin kokit konsanaan. Matkailualalla kisattiin Amazing Race -tunnelmissa ja pakohuonepelissä. Taideteollisuusalalla lukiolaiset toteuttivat oman fantasianaamionsa, ja media-alalla opeteltiin tuottamaan minuutin kestävä video.

Hohdetta hiuksiin, kimalletta kynsiin

Hius- ja kauneudenhoitoalan taitovalmentaja Kirsi Kähkönen johdatti lukiolaiset viikon aikana hiustenhoidon, käsihoitojen ja kestolakkausten pariin. Hohdetta hiuksiin, kimalletta kynsiin -projektissa aamut alkoivat lyhyellä teoriakatsauksella, jonka jälkeen siirryttiin loppupäiväksi käytännön töihin.

– Lukiolaiset opettelivat tekemään pikakampauksia sekä hiusten ja hiuspohjan hoitokäsittelyjä. Tutustuimme myös hiuspohjan oireisiin. Kävimme myös läpi käsien ihon ja kynsien rakennetta sekä teimme käsihoidot ja käsihieronnat. Kaksi päivää pyhitimme kestolakkauksille ja niiden turvalliselle poistamiselle. Viikon aikana lukiolaiset saivat tietoa myös erilaisista kynsimuutoksista, Kirsi kuvailee.

Kirsin mukaan yhteistyö lukioiden kanssa on ollut hienoa, ja hius- ja kauneudenhoitoalan projektit ovat olleet suosittuja – kuten tänäkin vuonna.

– Monet ovat saaneet täältä innostuksen alalle. Projektiviikkojen jälkeen meille on hakeuduttu opiskelemaan joko lukion jälkeen tai kaksoistutkintona, Kirsi kertoo.

Lukiolaiset tiivistivät projektiviikon kokemuksiaan täynnä intoa.

– Suosikkejani olivat kynsien kestolakkaukset ja hiusten kihartaminen. Nyt pääsin viimein kokeilemaan kestolakkauksia. Näitä voisi kokeilla äidinkin kynsiin, Lotta hymyilee.

– On ollut tosi kivaa ja olen tosi innoissani etenkin siitä, että olen saanut tehdä täällä itse kynsien kestolakkauksia. Opin myös, millaisia aineita kannattaa käyttää hiuksiin. Uutta oli myös tietous mineraalipesuista ja hiustyypeistä. Osaan nyt valita tuotteet tarkemmin sen perusteella, millaiselle hiustyypille ne on tarkoitettu. Haluaisin jatkossa opetella erilaisia hiustyylejä, Titta pohtii.

– Tämä on ihanin projektiviikko, jossa olen koskaan ollut mukana! Olen oppinut paljon kynsien ja hiusten hoidosta. Nyt tiedän senkin, mitkä tuotteet sopivat omille hiuksilleni parhaiten, iloitsee Viviana.

Kestokäsittelyihin on tarjolla myös lyhytkoulutuksia

Kirsin mukaan projektiviikolla käytiin läpi turvallisia tapoja tehdä käsittelyjä, sillä moni tekee esimerkiksi kestolakkauksia ja hiuskäsittelyjä kotona.

– Aineet ovat helposti allergisoivia, joten niitä on osattava käyttää oikein. Jos aineille herkistyy, käsittelyitä ei pysty enää tekemään. Hyviä tuotteita voi ostaa tavallisista kaupoista, mutta niiden käsittelyssä on oltava varovainen. Oikeat tekotavat on opeteltava, että käsittely on turvallista ja kynnet tai hiukset eivät vaurioidu.

– Joskus somevideoissa näkee harhaanjohtavia ohjeita. Luonnonkynsi vaurioituu helposti, jos sitä esimerkiksi hioo liikaa ennen lakkausta. Tuotteita ei saa päästää iholle, joten suojakäsineitä on ehdottomasti käytettävä. Myös välineet on puhdistettava huolellisesti. Sama asia on hiusvärien kanssa. Jos aihe kiinnostaa, tarjoamme yli 16-vuotiaille myös lyhytkoulutuksia kestokäsittelyihin, Kirsi vinkkaa.

The post Lukiolaisilla oli tekemisen meininki projektiviikolla Samiedulla appeared first on Samiedu.

Ilmoittaudu mukaan maksuttomaan työpaikkaohjaajakoulutukseen, jonka järjestämme
maanantaina 18.5. klo 12–16 Pohjolankadun kampuksella Savonlinnassa.

Koulutuksessa saat varmuutta ohjaamiseen, palautteen antamiseen ja osaamisen arviointiin – sekä tukea tärkeään rooliisi opiskelijan työarjessa. Tapaat myös muita työpaikkaohjaajia ja saat vertaistukea tärkeään tehtävään opiskelijan perehdyttämisessä, ohjaamisessa ja arvioinnissa.

Koulutuksen ohjelma:

Klo 12–14 Kaikkien alojen yhteinen osuus

• Periaatteita ja henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS)
• Oppisopimus ja koulutussopimus
• Palautteen antaminen
• Osaamisen osoittaminen / näyttö

Klo 14–16 Koulutusalakohtainen osuus

• Jakautuminen koulutusaloittain
• Tutkintojen muodostuminen
• Alakohtaiset arviointiperiaatteet
• Keskustelua ja kokemusten jakoa.

Koulutus sopii sinulle, joka ohjaat Samiedun eri alojen opiskelijoita:

• Elintarvike, ravintola ja matkailu
• Kuljetus ja liikenne
• Kulttuuri
• Liiketoiminta
• Luonto ja ympäristö
• Ohjaus ja kasvatus
• Puhtaus ja kiinteistö
• Tekniikka
• Terveys ja hyvinvointi
• Tietojenkäsittely ja tietoliikenne

Ilmoittaudu mukaan tällä lomakkeella. (Avautuu uuteen välilehteen.)
Ilmoittautumislomakkeella voit jättää myös toiveesi ja ideasi koskien työpaikkaohjaajakoulutuksen sisältöä. Huomioimme nämä mahdollisuuksien mukaan.

Lämpimästi tervetuloa mukaan!

The post Ohjaatko Samiedun opiskelijoita työpaikallasi? Tervetuloa maksuttomaan koulutukseen 18.5. appeared first on Samiedu.

Sosiaali- ja terveysalan työelämäfoorumissa pääset verkostoitumaan alan toimijoiden kanssa sekä tapaamaan opiskelijoita, jotka ovat tulevaisuuden osaajia ja työntekijöitä.

Katsomme yhdessä tulevaisuuteen – keskustelemme alueen muuttuvasta toimintaympäristöstä ja kartoitamme, millaista osaamista alalla tarvitaan jatkossa. Yhdessä voimme rakentaa ratkaisuja, joilla kaikki menestyvät.

Aika: Keskiviikkona 27.5.2026 klo 12–15.30
Paikka: Samiedun Paviljongin kampus, Rajalahdenkatu 4, Savonlinna

Ohjelma:
12–12.45 Verkostoitumislounas
12.45–13 Tilaisuuden avaus
13–14.30 Työpajatyöskentelyä
14.30–14.45 Iltapäiväkahvit
14.45–15.15 Verkoston kuulumiset ja puheenvuorot
15.15–15.30 Tilaisuuden päätös

Tapahtuma on maksuton ja sisältää lounaan sekä iltapäiväkahvit.

The post Tervetuloa sosiaali- ja terveysalan työelämäfoorumiin 27. toukokuuta! appeared first on Samiedu.

Savonlinnan Hyvinvointimessut järjestetään Savonlinnan liikuntahallilla lauantaina 25.4. klo 9–14. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Samiedun messuosastolla voit tutustua hius- ja kauneudenhoitoalan palveluihin sekä hyödyntää sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden hyvinvointimittauksia. Kerromme myös koulutuksistamme ja opiskelusta meillä Samiedussa.

Opinnoissaan yrittäjämäistä otetta oppivat hius- ja kauneudenhoitoalan opiskelijamme tarjoavat messuilla pikakampauksia, käsihierontaa ja päänhierontaa sekä esittelevät alan koulutusta ja palveluita.

Englanninkieliseen lähihoitajakoulutuksen opiskelijoiden pakeilla voit käydä mittauttamassa puristusvoimasi ja verenpaineesi sekä testaamassa reaktiokykysi pelin äärellä. Luvassa on myös iloisia kasvomaalauksia kaikenikäisille messuvieraille.

Osastomme numero on 46, ja tunnistat sen violetista väristä. Nähdään messuilla!

Tapahtuman pääjärjestäjä on Savonlinnan Seudun Kolomonen ry.

The post Tule testeihin ja rentoutumaan – opiskelijat tarjoavat maksuttomia palveluita Hyvinvointimessuilla 25.4. appeared first on Samiedu.

Samiedun alumni Tuukka Suomalainen on saanut elantonsa metsästä siitä lähtien, kun hän valmistui metsäkoneenkuljettajaksi vuonna 2008.

Kerimäellä asuva Tuukka kertoo, että peruskoulun jälkeisen jatko-opiskelupaikan valinta oli hänelle erittäin helppoa. Nuori mies halusi ammatilliseen koulutukseen, koska hänellä oli omien sanojensa mukaan kiire töihin.

– Selvää oli, että tuleva ammattini liittyisi tavalla tai toisella metsään. Loppujen lopuksi metsäkoneenkuljettajan työ kiinnosti minua eniten, vaikka mietin myös metsuriksi ja metsäluonnonhoitajaksi opiskelua.

Tuukka muistelee lämmöllä opiskeluaikaansa ja kiittelee erityisesti opetuksen käytännönläheisyyttä.

– Jo ensimmäinen opiskeluvuosi Savonlinnassa kului pitkälti metsässä, jossa harjoittelimme puunkaatoa ja metsän harventamista. Myös metsänmittaus ja havainnointi opittiin käytännössä. Opinnot jatkuivat Mikkelissä, missä puolestaan opettelimme muun muassa erilaisten koneiden korjausta ja hitsaamista.

Opiskelua työelämää varten

Alan koulutusta tiiviisti seuraava Tuukka tietää, että metsäkoneenkuljettajan koulutus on vuosien varrella muuttunut. Opiskelun painopiste on kuitenkin edelleen käytännössä.

– Nykyisin tehdään enemmän työelämäyhteistyötä, mikä on hyvä asia. Lisäksi opetuksessa hyödynnetään simulaattoreita, jotka omana aikanani tekivät vasta tuloaan.

Tuukka pitääkin erittäin tärkeänä, että ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkauksista huolimatta Samiedussa on turvattu koulutuksen jatkuvuus tekemällä yhteistyötä Etelä-Savon ammattiopisto Esedun kanssa.

– Jo minun aikanani koulutus järjestettiin yhdessä Esedun kanssa heidän järjestämisluvallaan. Opiskelin ensin perusosaamisia Samiedussa ja sitten olin vuoden koneopissa Mikkelissä. Mielestäni järjestely on edelleen käytännöllinen, koska myös kalustoinvestointeja voidaan jakaa. Näin opetuskäytössä voidaan pitää laadukasta kalustoa.

Hyvä pohja yrittäjyydelle ja jatko-opinnoille

Tuukalle oli selvää, että hän haluaa perustaa valmistumisensa jälkeen oman yrityksen.

– Täysi-ikäistyttyäni olen ollut vain kolme kuukautta palkkatöissä, sillä perustin yritykseni vuonna 2009. Päätyönäni teen energiapuukauppaa ja ohjaan sekä suunnittelen puunkorjuuta.

Kipinän yrittäjyyteen Tuukka kertoo saaneensa aikanaan yrittäjinä toimineilta vanhemmiltaan. Hän muistuttaa, että yrittäjyys edellyttää myös vahvaa osaamista.

– Laadukas ammatillinen koulutus on hyvä pohja yrittäjyydelle, jossa tarvitaan ammattitaitoa, riskinottokykyä, luovuutta ja rohkeutta.

Osaamistaan Tuukka on täydentänyt opiskelemalla metsätalousinsinööriksi. Insinöörin paperit hän sai käteensä vuonna 2021.

– Insinööriopinnoissa ammatillisesta koulutuksesta oli etua, sillä moni asia oli jo entuudestaan tuttua. Ajattelen, että koulutus on monipuolistanut osaamistani, ja sen myötä toimintani on muuttunut entistäkin ammattimaisemmaksi.

Metsänhoidolle on kysyntää – paikallinen koulutus turvaa osaajien riittävyyden

Yrittäjätyönsä ohella Savonlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimiva Tuukka toivoo, että mahdollisimman moni metsäkoneenkuljettajan ammatista kiinnostunut tarttuu rohkeasti tuumasta toimeen.

– Minusta on hienoa, että luonto- ja metsäalaa voi laajasti opiskella Samiedussa. Metsä tarjoaa tällä seudulla työtä hamaan tulevaisuuteen. Työ on vaativaa mutta palkitsevaa, sillä siinä näkee, mitä on saanut aikaiseksi.

The post Metsäkoneenkuljettajan koulutus avasi Samiedun alumni Tuukka Suomalaiselle uran metsäalalla appeared first on Samiedu.

Opetusravintola Paviljongin superviikonloppu 9.–10. toukokuuta kutsuu herkuttelemaan lauantaina Afternoon tea -tapahtumaan ja sunnuntaina äitienpäivälounaalle. Viikonloppu järjestetään kokki-, tarjoilija- ja leipuri-kondiittoriopiskelijoidemme yhteisenä taidonnäytteenä.

Afternoon tea -tapahtuma järjestetään nyt toista kertaa. Tapahtumasta halutaan luoda vuosittainen perinne. – Osa leipuri-kondiittoriopiskelijoistamme haluaa tulla mukaan tapahtuman jopa työelämässä oppimisjaksoltaan, koska he kokivat tapahtuman viime vuonna niin mukavaksi. Tarjoilijaopiskelijat puolestaan suunnittelevat kattauksen ja koristelua, elintarvikealan taitovalmentaja Hanna-Kaisa Eskelinen valottaa.

– Suosittelemme pöytävarausta hyvissä ajoin molempiin tapahtumiin, sillä paikkoja on rajoitetusti.

Afternoon tea lauantaina 9.5. – kattaukset klo 13 ja 15

Iltapäiväteellä voi herkutella suolaisia ja makeita suupaloja sekä erilaisia teevaihtoehtoja ja kuohuvaa, myös alkoholittomana. Makumaailma on keväinen ja juhlava. Valmistamme osan tuotteista gluteenittomina.

Hinta 28 €/hlö.
Pöytävaraukset ke 6.5. mennessä puh. 044 550 6303 tai ravintola.paviljonki@samiedu.fi

Äitienpäivälounas sunnuntaina 10.5. – kattaukset klo 11.30 ja 13.30

Tänä keväänä äidit ja isoäidit voi jälleen tuoda tunnelmalliselle ja runsaalle äitienpäivälounaalle Paviljongille.

Alkuun
Viherversosalaattia, talon dressing ja salaatinkastike (Veg, G)
Caesar original, parmesanjuustoa ja caesarkastiketta (L, G)
Rapeat lisukkeet; paahdettuja siemeniä, leipäkrutonkeja
Isoäidin hölskykurkut ja tomaattia sekä melonisalaattia (Veg, G)
Pestopastasalaattia (M)
Paahdettuja balsamicopunajuuria hunnutettuna oman keittiön ricottajuustolla (L, G)
Puruveden savumuikkuja marinoituna raikkaan kurkkutsatsikin kera (L, G)
Kanarilletteä, karhunlaukkaa ja herukoita Kesälahdelta (M, G)
Salaattia savustetusta Putkisalon karitsasta, varhaisperunasta ja hiillostetusta punasipulista (M, G)
Oman leipomon leipälajitelma, voita ja levite

Lämpimänä ruokana
Gratinoitua varhaiskaalia parsan ja sitrusvinegreten kera (Veg, G)
Juurespyreetä Hiukkajoen juureksista (Veg, G)
Suolapedillä paahdettuja perunoita (Veg, G)
Noisetit kotimaisesta naudanlihasta punaviinikastikkeessa (M, G)

Lapsille oma buffet
Kurkkua ja tomaattia
Raikas melonisalaatti (M, G)
Talon maukkaat lihapullat, kanavartaat, friteerattua perunaa (M, G)

Jälkiruoaksi
Täytekakkua (L, G)
Kahvia, teetä

Hinta: 42,90 €/hlö, 4–12-vuotiaat 1 €/ikävuosi
Pöytävaraukset ke 6.5. mennessä puh. 044 550 6303 tai ravintola.paviljonki@samiedu.fi

Etsitkö paikkaa omille juhlillesi?

Toteutamme tilauksesta Opetusravintola Paviljongilla juhlia ja maukkaita tarjoiluja ammattitaidolla opiskelijoidemme kanssa. Meillä järjestät helposti niin pienet kuin suuretkin juhlat avaimet käteen -periaatteella. Keväällä ja alkukesällä 2026 on tilaa vielä juhlille ja muille tilaisuuksille!

Lue lisää verkkosivultamme ja ota yhteyttä.

The post Tervetuloa herkuttelemaan Opetusravintola Paviljongin superviikonloppuun 9.–10.5. appeared first on Samiedu.

Mitä ovat mikrokredentiaalit ja miten ne voivat edistää uusien taitojen hankkimista ajoneuvoalalla? AutoCredify-hanke on selvittänyt asiaa ja järjestää nyt huhtikuussa kolmen maksuttoman verkkotyöpajan sarjan. Verkkotyöpajat kokoavat asiantuntijoita kaikkialta Euroopasta kertomaan oman näkökulmansa pieniin osaamiskokonaisuuksiin ja niiden mahdollisuuksiin ajoneuvoalalla. Keskiössä ovat vihreän siirtymän ja digitalisaation tuomat uudet osaamistarpeet.

Tervetuloa mukaan, päättäjä, kouluttaja, työnantaja tai muu ajoneuvoalan ammattilainen. Nämä työpajat ovat avoimia kaikille kiinnostuneille!

Verkkotyöpajat pidetään englanniksi.

Työpaja 1 — Laadunvarmistus, arviointi ja luottamus
14. huhtikuuta klo 11–13.30 Mikrokrendentiaalien uskottavuus ja luottamus: EU-politiikka, arvioinnin suunnittelu, laadunvarmistus. Mikrokredentiaalit Suomessa ja tapaustutkimuksia ajoneuvoalalta.

Työpaja 2 — Mikrokredentiaalit ja ajoneuvoteollisuuden osaamisekosysteemi
15. huhtikuuta klo 11–13.30 Mikrokredentiaalien integrointi ajoneuvokorjaukseen ja -huoltoon: työmarkkina-arvo, työnantajien näkökulma, tulevaisuuden osaamistarpeet. ASA Skills Hubin digitaalinen osaamismerkki.

Työpaja 3 — Hallinto, kestävyys ja skaalaus
27. huhtikuuta klo 16–18.30 Kestävien mikrokrendentiaali-ekosysteemien rakentaminen: hallinto- ja rahoitusmallit, pk-yritysten näkökulmat, esimerkkejä ratkaisuista Portugalissa. Yhdysvaltojen Credential As You Go -aloite.

Lue lisää ja ilmoittaudu yhteen, kahteen tai kolmeen työpajaan: AutoCredify-hankkeen webinaarit

The post Tervetuloa ajoneuvoalan osaamisen kehittämisen webinaareihin! appeared first on Samiedu.

Savonlinnan seudun kahdeksasluokkalaiset tutustuivat tällä viikolla Samieduun, ammatilliseen koulutukseen ja eri koulutusaloihin käytännönläheisen tekemisen merkeissä Pohjolankadun kampuksellamme.

Viikko käynnistyi Kiteen Arppen koulun kahdeksasluokkalaisten vierailulla, tiistaina oli Talvisalon koulun vuoro, ja keskiviikkona Mertalan yhtenäiskoulun sekä Kerimäen nuoret tutustuivat Samieduun. Torstaina paikalle saapuivat nuoria Rantasalmelta, Enonkoskelta, Sulkavalta, Parikkalasta ja Punkaharjulta.

Kasiviikko on tärkeä etappi nuorille, jotka ovat aloittamassa opiskelu- ja urasuunnitteluaan. Vierailun aikana he saavat käytännönläheistä tietoa ammatillisesta koulutuksesta, mikä auttaa hahmottamaan omia tulevaisuuden vaihtoehtoja.

Kivaa meininkiä, tekemisen iloa ja oppimista puolin ja toisin

Opinto-ohjaaja Marika Malisen mukaan nuoret ovat olleet valtavan innostuneita, osallistuvia ja rohkeita tekemään. Kasiviikolla on ollut kiva meininki.

– Kasiviikon ideana on, että nuoret pääsevät rohkeasti kokeilemaan käytännön tehtäviä. Niistä saa pienen tuntuman aloihin. Kaikkien alojen rasteilla on toiminnallisia tehtäviä. Oppilaat saavat kokeilla monenlaisia taitoja pumppukärryn käsittelystä hitsaukseen, kakun koristelusta videokuvaukseen ja päänhierontaan. Rasteilla kerrotaan myös lyhyesti alan opiskelusta ja työstä, Marika kuvailee.

Violetteihin huppareihin sonnustautuneet Samiedun omat opiskelijat ovat tiiviisti mukana kasiviikon rasteilla. Marika kiittää kaikkia reippaasta asenteesta ja tärkeästä panoksesta viikon sujumiseen.

– Meidän omille opiskelijoille iso peukunnosto tästä viikosta. Nuoret aikuiset ovat tehneet todella hienoa työtä rasteilla. Toista opettaessa myös rastin ohjaaja oppii uutta. Tuttua työtehtävää tulee ajateltua vähän eri kantilta, Marika jatkaa.

Ajoneuvoalan opiskelija Roope Ahokas on ohjannut kaseja koko viikon ajan renkaanvaihtorastilla. Tänä vuonna kesäkelit ovat alkaneet jo varhain, joten kasit ovat päässeet päivänpolttavan tehtävän pariin.

– Ohjaaminen on ollut tosi mukavaa. Nuoret kuuntelevat ja tekevät ohjeiden mukaan. Kasit osaavat nyt auttaa vanhempiaan vaihtamaan renkaat, Roope hymyilee.

Kuvakollaasissa on kasiviikon tunnelmia muutamien alojen tehtävärasteilta.

Kiitos käynnistä, kasit!

The post Kasiviikko toi lähes 500 nuorta tutustumaan koulutusaloihin appeared first on Samiedu.

Pohjolankadun kampuksellamme sijaitseva asuntola on turvallinen ja yhteisöllinen asuinpaikka opiskelijoille, jotka tarvitsevat asuntoa pitkän tai vaikeakulkuisen koulumatkan vuoksi. Asuntola on tarkoitettu ensisijaisesti alaikäisille opiskelijoille, jotka tulevat opiskelemaan kauempaa.

Asuntolan palveluohjaaja Mervi Juutin vuosittain teettämään asuntola-asukkaiden viihtyvyyskyselyyn saatiin tänä keväänä 28 vastausta.

– Asuntolassa on nyt maaliskuussa 42 asukasta, joten vastausprosentti on lähes 67 %. Kysely on toteutettu viisi kertaa, ja vastauksia tuli tänä vuonna ennätysmäärä. Yllätyin iloisesti, että saimme näin hyvää palautetta. 82 % vastanneista viihtyy asuntolassa joko hyvin tai erittäin hyvin, Mervi iloitsee.

86 % kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että asunnot ovat viihtyisiä, moderneja ja lämpimiä. Opiskelijat asuvat neljän hengen soluasunnoissa, joissa huone jaetaan toisen opiskelijan kanssa. Solussa on yhteinen keittiö sekä wc- ja suihkutilat.

– Vastausten mukaan myös huolto toimii, sillä korjaukset ovat hoituneet nopeasti ja yhteistyö yleisestä siisteydestä vastaavien siistijöiden kanssa sujuu hienosti.

Kolme neljästä kyselyyn vastanneesta kertoo oman rauhan toteutuvan.

– Olen iloinen, että opiskelijat kokevat saavansa asuntolassa omaa rauhaa, vaikka asunnot ovat neljän hengen soluja ja kavereita käy kylässä. Elo-syyskuussa on tietenkin vähän vilkkaampaa, ja välillä musiikkia ja puhetta on kuulunut toisiin asuntoihin. Silti asuntolassa on kyselyvastausten mukaan rauhallista myös öisin.

Asuntolassa saa uusia kavereita

Viihtyvyyskyselyn avoimissa vastauksissa nostettiin esille, että asuntola on hyvä yhteisö kaikkien kesken. 75 % vastanneista oli tutustunut asuntolan muihin asukkaisiin.

– Meillä tutustuu uusiin kavereihin. Toisaalta asuntolassa voi olla myös omissa oloissaan, jos haluaa. Jos opiskelupäivä joskus kuormittaa, nuori saa tietenkin vetäytyä omaan rauhaansa.

Viihtyvyyskyselyn mukaan nuoret kokevat, että Mervi on läheinen aikuinen ja läsnä asuntolan arjessa. 89 % vastanneista on sitä mieltä, että Mervin tavoittaa hyvin.

– Työaikani on maanantaista torstaihin klo 14–22, ja perjantaisin aamupäivisin. Olen mukana asuntolan arjessa aikuisena. Autan ja kuuntelen. Olen käytännön apuna ja mukana yhteisissä jutuissa. Tarpeen vaatiessa apua saa tietenkin myös Samiedun muulta henkilökunnalta.

Vapaa-ajalla kuntoillaan ja pelaillaan

78 % vastanneista vahvisti myös sen, että nuorilla on tekemistä vapaa-ajalla. Aikaa vietetään esimerkiksi asuntolan rakennuksessa sijaitsevassa yhteisöllisessa tilassa, Chillaamossa.

– Chillaamossa voi pelata biljardia, dartsia, pöytäpingistä tai lautapelejä. Siellä on myös Playstation, ja isoa palapeliä voi koota porukalla.

Mervin mukaan myös Samiedun kuntosali on suosittu paikka. Aiemmassa kyselyssä selvisi, että opiskelijat haluaisivat käydä salilla useammin.

– Lisäsimme salivuoroja, ja nyt meillä on kahden tunnin kuntosalivuoro kolmena iltana viikossa.

– Yhteenkuulumisen tunne tukee nuoren hyvinvointia ja kasvua itsenäiseksi aikuiseksi. Siksi painotamme asuntolatoiminnassakin yhteisöllisyyttä, arjen kohtaamisia ja toimivaa yhteistyötä perheiden kanssa, Mervi kertoo.

Palveluohjaaja Merville tunnustus asuntolan kehittämistyöstä

Asuntolamme luottoaikuisena tunnettu Mervi on kehittänyt asuntolatoimintaa määrätietoisesti. Hänet palkittiin vastikään Triangeli-hankkeen diplomilla asuntolatoiminnan ammattimaisesta kehittämisestä.

Lähes 6 vuotta asuntolan ohjaajana toiminut Mervi auttaa kaikissa asuntolassa asumiseen liittyvissä asioissa. Hän on laillistettu sosionomi ja yhteisöpedagogi (AMK). Ennen Samiedua Mervi on työskennellyt pitkään sosiaalialan monipuolisissa työtehtävissä tuetun asumisen vastaavasta ohjaajasta lastensuojelu- ja Kriisikeskustyöhön.

– Viihdyn työssäni Samiedun asuntolan ohjaajana, enkä hätkähdä mistään kovin helposti. Kaikki eteen tulevat tilanteet ratkaistaan, ja työ nuorten parissa on mukavaa ja antoisaa. Otan mielelläni vastaan asuntolan toimintaa kehittäviä ideoita myös nuorilta ja heidän läheisiltään.

The post Asukaskyselyn mukaan Samiedun asuntolassa viihdytään yhdessä appeared first on Samiedu.

Palvelualojen työelämäfoorumissa pääset verkostoitumaan muiden alan yrittäjien ja keskeisten sidosryhmien kanssa sekä tapaamaan opiskelijoita, jotka ovat tulevaisuuden osaajia ja työntekijöitä.

Foorumissa ovat mukana:

• hyvinvointiala
• liiketoiminta
• ravintola- ja cateringala
• elintarvikeala
• matkailuala
• puhtauspalvelut

Katsomme yhdessä tulevaisuuteen – keskustelemme alueen muuttuvasta toimintaympäristöstä ja kartoitamme, millaista osaamista palvelualoilla tarvitaan jatkossa. Yhdessä voimme rakentaa ratkaisuja, joilla yritykset ja osaajat menestyvät.

Aika: Tiistaina 28.4.2026 klo 11–15
Paikka: Samiedun Paviljongin kampus, Rajalahdenkatu 4, Savonlinna

Ohjelma:
11–12 Verkostoitumislounas
12–12.15 Tilaisuuden avaus
12.15–13.45 Työpajatyöskentelyä
13.45–14 Iltapäiväkahvit
14–14.45 Verkoston kuulumiset ja puheenvuorot
14.45–15 Tilaisuuden päätös

Tapahtuma on maksuton ja sisältää lounaan sekä iltapäiväkahvit.

The post Tervetuloa palvelualojen työelämäfoorumiin 28.4.! appeared first on Samiedu.

Kun Samiedun ohjaaja Pia Harviainen ja palveluohjaaja Sanna Nieminiitty näkivät työssään kasvavan tarpeen neuropsykiatrisen eli nepsy-tuen osaamiselle, he tarttuivat Savonlinnan kesäyliopiston koulutustarjontaan ja opiskelivat nepsy-valmentajiksi.

– Koulutus toi paljon konkreettista faktatietoa neuropsykiatrisista piirteistä ja vahvisti positiivisen pedagogiikan ja ratkaisukeskeisen työotteen merkitystä ohjaustyössä. On todella tärkeää, että kohtaamme erilaiset oppijat heidän vahvuuksiensa kautta, emmekä jää jumittamaan haasteisiin tai ongelmatilanteisiin. Yhdessä etsimme tien eteenpäin, kuvailee Sanna, joka pystyy nyt palveluohjaajana tarjoamaan asiakkaille ja heidän perheilleen myös nepsy-valmennusta.

– Koulutus antoi nepsy-tietouden lisäksi runsaasti ymmärrystä opiskelijoiden palveluverkoston tärkeydestä ja lisää ammattitaitoa ohjata nuori oikeiden palveluiden piiriin. Lähiopiskelua ja etäluentoja sisältänyt nepsy-valmentajan koulutus oli järjestetty hienosti. Työssäkäyvinä meidän oli helppoa hypätä mukaan joustaviin aikatauluihin, Pia lisää.

Nepsy-osaamista koko henkilöstölle

Pian ja Sannan mukaan toisen asteen ammatilliset opinnot ovat nuorille oiva mahdollisuus kokea onnistumisia, kohottaa itsetuntoa ja saada uskoa itseensä konkreettisen tekemisen ja ammattiosaamisen vahvistumisen myötä. He painottavat, kuinka tärkeää on ymmärtää ja hyväksyä ihmisten erilaiset lähtökohdat, erilaiset vahvuudet, erilaiset tuen tarpeet ja myös erilaiset tavat olla vuorovaikutuksessa.

– Kun opiskelijoita ohjataan heille sopivilla keinoilla ja tuetaan yksilöllisesti, nuori oppii luottamaan sekä työntekijöihin että omaan kykyynsä oppia uusia asioita. Opettamamme vuorovaikutustaidot kantavat opiskelijaa myös työelämän tilanteissa ja kohtaamisissa.

– Jokaista opiskelijaa on kohdeltava tasa-arvoisesti ja yksilöllisesti huomioiden opiskelijan kyvyt ja tarpeet. Yksikään nepsy-nuori ei ole halua olla erilainen ja tulla leimatuksi hankalaksi tai tahallaan huonoksi opiskelijaksi. Meillä kasvattajina on valtavan suuri vastuu siitä, kuinka nuori kokee ja näkee itsensä näinä kasvun ja kehityksen herkkinä vuosina.

Nepsysensitiivisyys opetus- ja ohjaustyössä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö opiskelijalta vaadittaisi mitään.

– Nepsy-piirteiden ymmärtäminen luo sekä opiskelijalle että henkilöstölle mahdollisuuden löytää keinot päästä maaliin haasteista huolimatta. Henkilöstön suhtautumisella esimerkiksi oppimis- tai keskittymisvaikeuksiin on merkittävä vaikutus nuoren mahdollisuuksiin edetä opinnoissaan.

Pia ja Sanna kertovat saaneensa nepsy-valmentajan koulutuksesta ajankohtaista ja ensiarvoisen tärkeää osaamista niin itselleen kuin Samiedulle organisaationa.

– Jalkautamme ratkaisukeskeisiä menetelmiä koko henkilöstölle ja opiskelijoille esimerkiksi teematuntien ja koulutusten muodossa. Haluaisimme jokaisen opetus- ja ohjaustyön ammattilaisen ymmärtävän, että diagnooseista huolimatta olemme kaikki yksilöitä ja parhaita tuloksia opetuksessa saavutetaan, kun unohdamme ennakkoluulomme ja kohtaamme jokaisen opiskelijan ainutlaatuisena oppijana ja ihmisenä.

Samiedun pedagoginen päällikkö Sari Jaskio onnittelee Piaa ja Sannaa nepsy-valmentajan pätevyydestä.

– Pian ja Sannan suorittama koulutus on erinomainen esimerkki opiskelijoiden kohtaamisesta, tukemisesta ja ihmisten erilaisuuden ymmärtämisen merkityksestä. On myös hienoa, että suorititte opinnot meidän kesäyliopistolla. Lämpimät onnittelut molemmille!

The post Nepsy-osaaminen vahvistuu Samiedussa – Pia ja Sanna opiskelijoiden ja henkilöstön tukena appeared first on Samiedu.

Samiedun rakennusalan opiskelijat Santeri Myllynen ja Joni Tietäväinen rakensivat testitalon Xamkin teollisen puurakentamisen laboratoriossa Savonlinnassa. Testitaloa tullaan käyttämään puurakenteiden ja -materiaalien tutkimuksessa, ja se edistää kestävää rakennuskulttuuria.

Koulutussopimuksen työpaikkaohjaajana toiminut Xamkin projektipäällikkö Saku Penttinen on tyytyväinen Samiedun ja Xamkin ensimmäisen yhteisen rakennusprojektin sujuvuuteen ja ammattimaiseen työnjälkeen.

– Joni ja Santeri rakensivat testitalon CLT-elementeistä tarkkojen piirustusten ja 3D-mallin avulla. He toteuttivat kaikki rakennusprojektin vaiheet eli elementtiasennuksen, kokoamisen, katon ja seinien runkorakenteet, levytyksen ja eristykset seinään ja kattoon, ulkotyöt sekä vesikate- ja kattotyöt. Samiedun sähköalan opiskelijat tekivät taloon sähkötyöt, Saku kertoo.

Rakennusprojektin lopputulosta hyvillä mielin tarkastaessaan sekä Saku Penttinen että Samiedun rakennusalan opettaja Marko Nousiainen toivovat jatkoa Samiedun ja Xamkin hyvin alkaneelle yhteistyölle. He suosittelevat opiskelijoille polkua toisen asteen opinnoista korkea-asteelle.

– Ammatilliset perusopinnot kannattavat. Työelämä arvostaa sitä, että on käytännön kokemusta työmaalta. Ja rakennusalan perustutkinnosta voi ponnistaa jatko-opintoihin ammattikorkeakouluun.

Kuvissa Xamkin projektipäällikkö Saku Penttinen ja Samiedun rakennusalan opettaja Marko Nousiainen tarkastavat Jonin ja Santerin rakentamaa testitaloa. Testitalosta saatavalla mittausdatalla tullaan kehittämään kestäviä ja taloudellisia rakenne-, liitos- ja tiivistysratkaisuja.

The post Työmaalla opitaan: Samiedun opiskelijat rakensivat testitalon Xamkille appeared first on Samiedu.