Kaksivuotinen taival eteläsavolaisen koulutusviestinnän kehittämiseen keskittyvässä Koulutusportti-hankkeessa alkaa olla takana. Matkalta tarttui mukaan rutkasti lisää ymmärrystä, yhteistyömalleja ja uutta näkemystä koulutusviestinnästä. Lähdimme matkaan kahdeksan oppilaitoksen voimin ensin tutustuen ja oppilaitosten vahvuuksia kartoittaen, sitten eri teemoissa omia vahvuuksiamme hyödyntäen ja toinen toisiltamme oppien. Hankkeen parasta antia on mielestäni eri oppilaitosrajoja rikkovan yhteistyön onnistuminen; kaikki mahtuivat samaan (virtuaaliseen) pöytään ja kehittämistä tehtiin aidosti yhdessä.

Yhteistyö ilmentyy hankkeen keskeisessä tuotoksessa, eli sivistyksen ja Savon yhdistävässä Savostamo -verkkosivustossa, joka on yhteisenä ponnistuksena iso harppaus kohti eteläsavolaista koulutusbrändiä. Sivustona Savostamo palvelee niin potentiaalisia opiskelijoita kuin opinto-ohjaajiakin. Savostamo on ideapankki, josta löytyy monipuolisesti ja mielenkiintoisella tavalla esitettynä erilaisia oppimisen polkuja. Se on hankkeen vastaus käyttäjälähtöiseen, digitaalisuutta hyödyntävään ratkaisuun koulutuksista viestimiseen.

Savostamon synty

Palvelumuotoilun keinoin Savostamoon valikoitui teemoiksi kolme erilaista koulutusmaailmaa; työllisty heti, kehitä itseäsi ja tutkaile tulevaa. Savostamoon tuotettiin myös läpileikkaavasti yrittäjyyttä sekä tukea ohjauksen ammattilaisille. Savostamo kantaa ylpeänä harteillaan lähes koko Etelä-Savon koulutuksen viittaa ja antaa oppilaitoksille näkyvyyttä myös omalla Instagram-tilillään. Savostamoon ja sen hyödyntämiseen koulutusviestinnässä jatkossakin on sitoutunut jo lähemmäs parikymmentä oppilaitosta Etelä-Savosta. Savostamo on ihmisten tekemä ja ihmisiä se tarvitsee jatkossakin. Savostamoon nimetty viestintätiimi jatkaa tätä työtä.

Elämä edellä

Koulutusportin työryhmissä ja hautomoissa ymmärrettiin, että opiskelijan elämä on paljon muutakin kuin opiskelua. Koulutusviestinnässä pitää siis huomioida koko paketti. Etelä-Savo on erityisesti edukseen silloin, kun opiskelijaa puhuttelee upea järviluonto liikuntamahdollisuuksineen, omintakeiset tapahtumat ja kulttuuri sekä vähän erikoiset ihmiset ja elämän helppous. Positiivisten eteläsavolaisten opiskelija- ja yrittäjätarinoiden tuottaminen ja niiden esille nostaminen oli myös keskeinen osa viestinnän kehittämisessä. Ihmisiä kiinnostaa toiset ihmiset ja tarinat, joihin voi samaistua ja joista voi ammentaa.

Sivutuotteena digiloikka

Projektia vietiin eteenpäin pitkälti digitaalisten alustojen avulla, mikä kasvatti huimasti hanketoimijoiden digiosaamista ja etätyöskentelytaitoa. Valtaosa kehittämistyöstä tehtiin Xamkin johdolla Teamsin kautta Howspacea, Muralia ja muita työkaluja hyödyntäen. Toisaalta koen, että ne muutamat yhteiset livetapaamiset hankkeen loppupuolella veivät yhteistyön vielä uudelle tasolle. Hankkeeseen osallistuneiden kehittäjien määrä näiden parin vuoden aikana oli reilusti hankeväkeä suurempi; palvelumuotoilun keinoin prosessiin osallistettiin yli 500 ihmistä eri kohderyhmistä.

”Naurattele ja suat kaverija”

Vaikka näin laajassa yhteiskehittämisen projektissa on väistämättä haasteita ja Savostamon teknisen ratkaisun hiominen sekä sisällöntuotto kestivät odotettua kauemmin, on kokemukseni Koulutusportista näin projektin loppumetreillä tarkasteltuna erittäin positiivinen. On jo sinällään saavutus, että näin iso joukko koulutuksen ammattilaisia työskenteli tiivisti kahden vuoden ajan yhteisen asian parissa, samalla koko maakuntaa palvellen. Työtä tehtiin korona-ajalla iloisesta asenteesta tinkimättä, eli Savostamon sutkautusgeneraattorin sanoin:

”Naurattele ja suat kaverija, ärvötä nuama rutussa niin suat ryppyjä.”

Savostamo aukeaa parhaiten (ehkä) siellä seikkailemalla: www.savostamo.fi.

Hymyssä suin kohti joulua,

Sini

The post Yhteistyöllä volyymia koulutusviestintään appeared first on Samiedu.

Osallistuin Etelä-Savon yrittäjyyskasvatusfoorumiin tiistaina 17.5. Original Sokos Hotel Seurahuoneella ja Saimaan aalloilla Savonlinnassa. Yrittäjyys on yksi läpileikkaavista teemoista Koulutusportti-hankkeessa, joten oli hienoa päästä näkemään ja kuulemaan, millaista yrittäjyyskasvatusta Etelä-Savossa on. Oli upeaa huomata, mikä yhteistyön potentiaali täällä onkaan! Etelä-Savon yrittäjyyskasvatusta kuvaavat mm. joustavuus, yhteistyö ja moninaiset oppimisympäristöt sekä arjen tekeminen.

Samiedun linjaus yrittäjyyden valitsemisesta yhdeksi oppilaitoksen kantavista voimista sai vahvistusta sitä mukaa, kun foorumin agenda eteni. Etelä-Savo tarvitsee yrittäjyyttä, täällä on yrittäjyyteen kannustava ilmapiiri ja valtava määrä erilaista tukea tarjolla. Samiedun yrittäjyyden kehittäjäopettajan Suvi Levosen ja yrittäjyyskoordinaattori Tuire Pervilän puheenvuoro Samiedun yrittäjyyskasvatuksesta sekä portaista yrittäjyyteen toi esille sen, kuinka polkuja yrittäjyyteen on monia ja kuinka yrittäjyyteen voi syttyä monella eri tavalla.

Tienviittoja ja tukea kohti yrittäjyyttä

Yrittäjyyskahvila mainittiin yhdeksi yrittäjyyskasvatuksemme helmistä; kuukausittain järjestettävässä yrittäjyyskahvilassa keskustellaan vaikka pienistäkin yritysideoiden iduista, joista voi kasvaa kimmoke edelleen NY-yrittäjyyteen, Vuosi Yrittäjänä -ohjelmaan. Syksyllä 2022 yrittäjyyttä promotaan yhteistyöllä oikein isosti; XAMK:n kampuksella järjestettävä Nordic Business Forum sekä useampien tahojen yhteistyöllä tuotettava Vaihtoehtona yrittäjyys -tapahtuma Savonlinnan kauppatorilla mahdollistavat opiskelijoiden ja yrittäjien kohtaamisen.

Yrittäjyyden portaiden ensiaskelia voi ottaa näissä tapahtumissa, mutta hyviä vaihtoehtoja innostua ja saada tukea yrittäjyyteen ovat myös Syty yrittäjyyteen -valmennus, yrittäjyysleirit, yrittäjyys- ja yrittäjämäinen toiminta – tutkinnonosa kaikille yhteisissä opinnoissa sekä jatkoväyläopinnot ammattikorkeakoulussa. Yrittäjyysosaamista voi vahvistaa myös esimerkiksi ammatillisilla, valinnaisilla tutkinnonosilla tai osallistumalla liikeideakilpailuun! Etumatkaa markkinoilla voi saada opiskelemalla palvelumuotoilua tai markkinointiviestintää.

Aloittelijan tuurilla vai sittenkin taidolla?

Yrittäjyyteen kannustaminen alkaa parhaimmillaan jo varhaiskasvatuksesta ja jatkuu perusopetuksen puolella. Erilaiset yrittäjyystempaukset ja -projektit sekä vaikka 4H -toiminta ovatkin mielestäni mainioita keinoja tutustua niin yrittäjyyteen kuin ylipäätään työelämään. Vasta-alkajatkin voivat onnistua. Ja aloittelija voi olla myös aikuinen. Foorumin ehkä odotetuin puhuja, futuristi Perttu Pölönen, kannusti niin nuorempia kuin vanhempia ihmisiä olemaan rohkeasti aloittelijoita; senkin uhalla, että joutuu näyttämään keskeneräisyytensä tai altistamaan itsensä epäonnistumiselle. Ei voi myöskään onnistua, jos ei kokeile.

Yrittäjyys ei ole siis vaihtoehto vain nuorille, vaan myös esimerkiksi aikuiselle alanvaihtajalle. Voi itseasiassa olla virkistävää lähteä noviisina opettelemaan jotain uutta sen sijaan, että pitäisi yllään vain pelkkää keräämiensä tietojen ja taitojen viittaa ja määrittelisi itsensä niiden mukaan. Pölönen esitti puheenvuorossaan useita esimerkkejä siitä, kuinka aloittelijat itseasiassa voivat onnistua paremmin kuin asiantuntevat konkarit. Aloittelijalla ei ole ennakkotapauksia, joihin nojata, vaan aloittelija on hereillä ja läsnä hetkessä, valmis oppimaan asioita uudella tavalla ja tarttumaan toimeen uudelle innolla. Tämä ajatus madaltaa kynnystä aloittaa alusta, vai mitä?

Yrittänyttä ei laiteta.

Keväisin terveisin,

Sini Laukkanen

The post Yrittäjyyskasvatus on yhteistyötä, tukea ja työkaluja appeared first on Samiedu.

Kirjoitin viime vuoden puolella blogipostauksen siitä, kuinka matkailu- ja ravitsemisalalle voi työllistyä jo pelkästään toisen asteen tutkinnon osia opiskelemalla; mara-alalla on suuri työvoiman tarve ja yritykset palkkaavat nyt mielellään henkilöitä, joilla on noheva ote työhön ja sopivaa täsmäosaamista alalle. Lyhyt kouluttautuminen sopii siis sinulle, joka haluat nopeasti työelämään. Tällä kertaa kerron siitä, kuinka voit yhdistää ammattikorkeakouluopintoja toisen asteen mara-alan opintoihisi ja mitä hyötyä ammattikorkeakouluopinnoista on mara-alan osaajalle.

Vauhdita matkaa väyläopinnoilla

Väyläopinnot ovat mainio mahdollisuus vahvistaa osaamista ja kokeilla ammattikorkeakouluopintoja jo toisella asteella. Väyläopintojen aikana opiskelija suorittaa ammattikorkeakouluopintoja omalla alallaan ja opinnot sisällytetään osaksi toisen asteen opintoja. Väyläopinnot helpottavat ja nopeuttavat korkeakouluun siirtymistä myöhemmin. Samiedun opiskelijat voivat suorittaa maksuttomasti avoimen ammattikorkeakoulun opintoja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Xamkissa.

Väyläpinnot vaativat opiskelijalta sitoutumista ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Eräs Samiedun kokkiopiskelija aloitti väyläopinnot, koska halusi tukea jatko-opintoja jo ammattikoulun aikana.

– Opiskelu on ollut välillä haastavaa ja siihen kannattaa varata aikaa, sillä tentit ja tehtävät vaativat lukemista eikä pelkkä höntsäily niissä riitä, kuvaa opiskelija omia kokemuksiaan väyläopinnoista ja lisää, että aikoo pyrkiä opiskelemaan ammattikorkeakouluun toisen asteen jälkeen.

Keskustelu oman HOKS-ohjaajan kanssa on väyläopintoja suunnitellessa aina tarpeen, jotta opiskelija saa erillishakukelpoisuuden tulevaa varten.

– Erillishakukelpoisuuden hakeminen jatkoväylän kautta edellyttää avoimen amk:n opintojen sisällyttämistä osaksi ammatillista tutkintoa, vahvistaa opinto-ohjaaja Matti Heinonen Samiedusta.

Kokka kohti korkeakoulua

Jos sinulla on jo mara-alan perustutkinto ja kaipaat uutta näkökulmaa tai nostetta urallesi, kannattaa suunnata tutkinto-opiskelijaksi monipuolisiin restonomiopintoihin. Ammattikorkeakouluopinnot vahvistavat mahdollisuuksia edetä mm. esihenkilö- ja johtamistehtäviin. Xamkin restonomiopinnoissa korostuvat kansainvälisyys, vastuullisuus, yrittäjyys sekä teknologian ja digitaalisuuden hyödyntäminen matkailu- ja ravitsemisliiketoiminnassa. Voit rakentaa oman polkusi omien mielenkiinnonkohteidesi mukaan sisällyttäen opintoihin vaikkapa ruokatrendejä tai matkailupalvelujen tuotteistamista. Opinnot kytkeytyvät työelämään, joten verkostoituminen alan toimijoiden kanssa vahvistuu. Voit myös syventää ravitsemusalan, elintarviketieteen tai ympäristö- ja elintarviketalouden osaamistasi yliopistossa!

Passi, hammasharja ja Savostamo

Onko laukku jo pakattu? Jos kaipaat vielä lisää tietoa ja inspiraatiota matkallesi, kannattaa kurkata koko mahtava matkaopas Savostamon sivuilta! Etelä-Savo on ainutlaatuinen paikka oppia mara-alaa monipuolisesti ja työllistyä mielenkiintosi mukaan yrityksiin upeissa luontokohteissa tai kaupungin sykkeessä. Kevään toinen yhteishaku AMK-opintoihin on menossa 30.3. asti ja alan kesätyöpaikkoja on parhaillaan paljon avoinna, joten nyt jos koskaan kannattaa olla hereillä ja tehdä varaus unelmien mara-matkaan!

Kurkkaa lisää Savostamosta.

Aurinkoisin terveisin Savonlinnasta,

Sini Laukkanen

The post Eteenpäin mara-matkalla – valmiiksi viitoitettu väylä appeared first on Samiedu.

H-hetki lähenee ja Savostamo -verkkosivuston Ready, Study, Go -lanseeraustapahtuman käsikirjoituksen viimeistely käy kuumana. Takana on kokonaisen vuoden kestänyt prosessi, kun Samiedu yhdessä muiden eteläsavolaisten koulutustoimijoiden kanssa on työstänyt XAMK:n hallinnoimassa Koulutusportti-hankkeessa eteläsavolaisia koulutuspolkuja sekä hakenut uusia digitaalisia ja pelillisiä keinoja viestintään. Matka on ollut pitkä ja välillä on täytynyt istahtaa kannon nokkaan hengittelemään, mutta sehän täällä Etelä-Savossa onnistuu oikein mainiosti!

Mikä ihmeen Savostamo?

Savostamo ei ole mikään ihan perinteinen verkkosivu tai koulutusportaali, vaan inspiroiva digitaalinen matka eteläsavolaiseen (mielen)maisemaan, kulttuuriin ja koulutukseen. Taustalla on kahdeksan oppilaitoksen yhteinen ponnistus kohti uudenlaista koulutusviestintää ja vetovoimaisempaa Etelä-Savoa. Savostamo on rakennettu sivistys mielessä, mutta annos savolaisuutta suupielessä. Savostamossa voi seikkailla kolmessa eri maailmassa; Työllisty heti, Kehitä itseäsi ja Tutkaile tulevaa.

Matkaan määrätietoisesti tai ajelehtien

Kukapa meistä ei olisi joskus pohtinut suuntaa elämälleen, alan vaihtoa, itsensä kehittämistä tai uuden harrastuksen aloittamista? Savostamo kannustaa tutkimaan vaihtoehtoja avoimin mielin tarjoten tietoa aloista, joilla on välitön työvoiman tarve sekä avaten koulutuspolkuja, joilla voi edetä kohti unelma-ammattia. Savostamo elävöittyy pelillisin keinoin ja tarinallisuus saa lisämaustetta aidoista eteläsavolaisista opiskelija- ja työelämätarinoista.

Yhdessä Etelä-Savon asialla

Lopputuloksena Savostamosta tulee upea, mutta vähintään yhtä merkittävää antia hankkeessa on ollut oppilaitosten yhteistyön tiivistyminen. Projektin edistäminen on vaatinut säännöllistä yhteiskehittämistä, tiivistä työskentelyä pienemmissä työnyrkeissä eri teemojen mukaan, Savostamo Design -tiimin perustamista verkkosivuston visuaalisuutta ja toiminnallisuutta edistämään sekä yhteydenpitoa eteläsavolaisiin ihmisiin niin oppilaitoksissa, työelämässä kuin laiturin nokassa. Ja Savostamon tarina on vasta alussa.

Tervetuloa savostumaan

Savostamo -verkkosivusto julkaistaan Savostamo Ready, Study, Go -verkkotapahtumassa ti 15.2. klo 9-11.30. Tapahtuma striimataan suorana Mikkeli Karagesta ja siihen voi osallistua myös Teamsistä ja Youtubesta. Mukaan inspiroivaan tapahtumaan voi ilmoittautua tästä linkistä.

At your service,

Sini Laukkanen

The post Savostamo -sivusto on kehitetty oppilaitosten yhteistyöllä appeared first on Samiedu.

Matkailu- ja ravitsemisalan työnantajat ovat viestineet, että alalla tarvitaan nopeasti osaajia, ja erityisesti sellaisia, joilla on hyvä asenne työtä kohtaan. Koulutus antaa hyvän pohjan työhön, mutta varsinaiset erityistaidot opitaan työpaikoilla ja yhteistyössä työelämän kanssa. Siksi työelämälähtöisyys on olennainen osa koulutusten suunnittelua.

Alan työvoiman tarve on välitön, joten osaajia tarvitaan nopeasti. Miten oppilaitokset voisivat auttaa pulassa olevia työnantajia? Koulutusportti-hankkeessa kehitettiin Samiedun mara-alan kehittäjäopettajan Laura Tynkkysen johdolla koulutuspaketteja, joissa opiskelija opiskelee pidemmän tutkinnon sijaan lyhyempiä tutkinnon osia, vahvistaa alan osaamista monipuolisesti ja työllistyy nopeammin.

Kehitystyössä syntyivät mm. ”Palveluosaajan”, ”Hostaajan” sekä ”Conciergen” koulutuspaketit. Mara-alan työnantajat sekä alan ammattilaisista koostunut testiryhmä innostuivat tästä mallista, jolla vahvistetaan mara-alan osaamista tutkinnon osista rakennetuilla paketeilla; paketteihin on sisällytetty eri painotuksilla mm. asiakaspalvelua, kokous- ja kongressipalveluita, juomien myyntiä ja tarjoilua sekä ohjelmapalvelujen tuottamista . Tutkinnon osien opiskelu ei tietenkään poissulje kokonaisen tutkinnon opiskelua ja jatko-opintoja myöhemmin.

Positiivisista tarinoista vetovoimaa alalle

Matkailu- ja ravitsemisalalla on epähoukuttava maine. Mara-alaa leimaavat sesonkiluonteisuus, matalapalkkaisuus, epäsäännölliset työajat ja raskaat työtehtävät. Harvemmin kerrotaan alan luovasta puolesta, hyvistä työporukoista tai positiivisista tarinoista. Korona-aika on laskenut alan vetovoimaa entisestään; työntekijät kaikkosivat muihin tehtäviin lomautusten myötä ja uusia osaajia on vaikea saada.

Alan vetovoiman puute on valtakunnallinen ongelma, mutta erityisesti se näyttäytyy työvoimapulana täällä Etelä-Savon kaltaisissa maakunnissa, joissa työntekijöitä tarvitaan runsaasti sesonkiaikana. Koulutusportti-hankkeessa etsitään alan positiivisia opiskelu- ja uratarinoita ja viestitään alan monipuolisista mahdollisuuksista Etelä-Savossa.

Minun tarinani

Kerron lyhyesti oman tarinani. Matkailuala veti minua kovasti nuorena puoleensa. Ala tuntui sopivan monipuoliselta ja vähän jännittävältäkin. Tiedostin jo opiskeluaikana, että alan työtehtävät voivat olla pätkittäisiä ja sesonkiluonteisia. Työllistyin kuitenkin heti valmistumiseni jälkeen alalle kokoaikaisesti ja sain työskennellä yli 10 mielenkiintoista vuotta todella monipuolisesti alan eri tehtävissä niin Saimaalla kuin Lapissa. Myyntimatkat kuljettivat useita kertoja asiakkaiden luokse Venäjälle ja Saksaan, ja kotimaan matkailun kenttä ja konkarit tulivat tutuiksi erilaisten tapahtumien, messujen ja hankkeiden kautta.

Ehkä minulla oli matkassa vähän onneakin, mutta toisaalta taputan kyllä itseäni olkapäälle; olin varmasti juuri sellainen joustava ja asiakaspalveluhenkinen tyyppi, joita alalle halutaan. Vasta korona-aika sai minut luopumaan matkailualan tehtävistä ja hakeutumaan kehittämistehtäviin. Päivääkään en kuitenkaan vaihtaisi matkailu-uraltani pois. Se oli aivan erityisellä tavalla onnellista aikaa. Ala oli minulle vaihtelevuudessaan ja luovuudessaan juuri sopiva. Jos olisin nyt opiskelua pohtiva nuori, valitsisin todennäköisesti edelleen samoin.

Asenteella eteenpäin

Lienee sanomattakin selvää, että hyvällä asenteella ja joustavuudella työskentelevät tyypit lisäävät mahdollisuuksiaan ympärivuotiseen työllistymiseen, uralla etenemiseen sekä parempaan palkkaan. Alan varjopuolia voi siis toisin sanoen kampittaa omalla työotteellaan. Kun uskaltaa astua oman mukavuusalueensa ulkopuolelle, saa varmasti kokeilla siipiään alan eri tehtävissä. Toisinaan jonkin muun alan erityisosaaminen voi taata ympärivuotisen työpaikan.

Itse vahvistin johtamis- ja markkinointiosaamistani, jolloin tein sesongin ulkopuolella mm. budjetointia, markkinointisuunnitelmia, digimarkkinointia ja rekrytointia sesonkia varten. Se toi mukavaa vaihtelua työtehtäviin ja vuoden kiertoon ja vahvisti osaamistani yli alan rajojen. Tätä mallia, jossa jollain erityisosaamisella on vahvistettu ympärivuotisen työllistymisen mahdollisuuksia ja päästy uralla eteenpäin, ovat hyödyntäneet monet kollegani ja alan konkarit. Kannustan siis itsensä kehittämiseen!

Inspiraatiota Savostamosta

Lisää inspiraatiota mara-alalle sekä tarkemmat kuvaukset uusista, mara-alan moniosaaja-poluista ja tutkinnon osien hyödyntämisestä koulutuksissa julkaistaan ensi vuoden puolella Koulutusportin työstämällä, savostamo.fi -verkkosivustolla. Sivustolta voit myös lukea ja kuulla lisää opiskelu- ja uratarinoita. Pysy kuulolla!

Joulukuisin terveisin,

Sini Laukkanen
Koulutusportti-hanke
Mara-ryhmä

The post Mara-alan moniosaajaksi tutkinnon osia opiskelemalla appeared first on Samiedu.

Onko Etelä-Savossa mielekästä opiskella, tehdä työtä ja elää? Koulutusportti-hankkeen päätavoitteina ovat Etelä-Savon maakunnan profiilin nostaminen koulutusmaakuntana, alueen veto- ja pitovoiman lisääminen, parempi työelämään kiinnittyminen ja koulutustason nosto. Sitran Tulevaisuusbarometri tukee hankkeen tavoitteita. Tulevaisuusbarometrissä (Etelä-Savon maakuntaraportti) kävi ilmi, että eteläsavolaiset haluavat seuraavan 10 vuoden aikana lisää työpaikkoja alueelle, ja keskimääräistä tärkeämpänä pidettiin maakunnan elinvoimaisuuden kasvattamista.

Vaikka Etelä-Savon elinvoima ei näytä erilaisten tilastojen ja tutkimusten valossa juuri nyt kovin hyvältä, niin hyvä uutinen kuitenkin on se, että Etelä-Savosta valmistuneet opiskelijat työllistyvät usein Etelä-Savoon. Tämä voisi olla sellainen johtolanka, jota kannattaisi seurata. Jos yhä useampi opiskelija päätyisi opiskelemaan eteläsavolaiseen oppilaitokseen, voisiko se useimmiten johtaa työelämään kiinnittymiseen alueella ja sitä myötä tulevaisuuteen elinvoimaisemmassa Etelä-Savossa? Entä millaisia positiivisia ura- tai opiskelutarinoita Etelä-Savossa on jo nyt? Näistä kertomalla voimme vaikuttaa siihen, millaisena Etelä-Savo nähdään.

Kurkistus tulevaisuuteen

Koulutuksen kehittäminen lähtee pitkälti työelämän tarpeista. Sitran (2021) yritys-oppilaitoskyselyssä kartoitettiin tulevaisuuden vaikuttavimpia megatrendejä yrittäjien näkökulmasta. Työn merkityksellisyys koettiin nousevan koko ajan entistä tärkeämmäksi. Vaakakupissa painavat kyselyn mukaan myös työn ja yritystoiminnan digitalisoituminen sekä automaatio, kasvava pula työvoimasta ja osaajista sekä verkostomaisen toiminnan kasvava merkitys. Pientä painoarvoa saivat myös kiertotalous, ekologinen kriisi sekä työurien pirstaloituminen ja työnteon muotojen moninaistuminen.

Etelä-Savossa on vähentynyt 6 000 työpaikkaa kymmenessä vuodessa vuosien 2008-2018 aikana eri toimialoilla. Nyt ja tulevaisuudessa työtä on tarjolla erityisesti sosiaali- ja terveysalalla sekä joillakin teollisuuden aloilla (Etelä-Savon Elykeskus, työllisyyskatsaus 2021). Myös matkailu -ja ravitsemisala potee kovaa työvoimapulaa erityisesti sesonkiaikoina. Näillä aloilla etätyön mahdollisuudet ovat vähäiset, joten tekijöitä tarvitaan tänne Etelä-Savoon. Toisaalta monissa ammateissa voi tehdä töitä vaikka mökkilaiturilta käsin. Myöskään kaikilta opiskelijoilta ei vaadita jatkuvaa fyysistä läsnäoloa kampuksilla, vaan trendinä on, että opinnot siirtyvät mahdollisuuksien mukaan koko ajan enemmän verkkoon.

Etelä-Savon maakuntastrategiassa on määritelty, että vuonna 2030 koulutuksen järjestäjien yhteistyö on maakunnassa vahvaa ja oppijoiden siirtyminen koulutusasteiden sekä oppilaitosten ja työelämän välillä on tehty helpoksi ja sujuvaksi. Siinä riittää tavoitetta niin Koulutusportti-hankkeen toimijoille kuin kaikille muillekin koulutuksen ja työelämän toimijoille ja koko elinkeinoelämälle. Strategiaan on kirjattu myös, että vuonna 2030 Etelä-Savo profiloituu vahvemmin koulutusmahdollisuuksien maakuntana. Tähän liittyy toimijoiden vahva viestinnällinen yhteistyö, jonka ensiaskeleita on otettu nyt Koulutusportti-hankkeessa.

Keitä ne on ne osaajat?

Tulevaisuuden koulutuspolut rakennetaan yksilöllisesti ja niistä viestitään asiakas- eli opiskelijalähtöisesti. Toteutuakseen tämä vaatii kohderyhmien tunnistamista ja heidän tarpeidensa ymmärtämistä. Hankkeessa on tunnistettu neljä Etelä-Savon koulutuksen pääkohderyhmää:

• uuden alun etsijät
• oman työtehtävän murroksessa olevat
• osaamisen päivittäjät
• tutkintoon kouluttautuvat.

Näistä jokainen profiili kätkee sisäänsä vielä erilaisia elämäntilanteita ja erityispiirteitään. Uuden alun etsijä voi olla esimerkiksi paluumuuttaja. Oman työtehtävän murroksessa oleva henkilö voi olla vaihtamassa työtä esimerkiksi haastavien työllisyysnäkymien vuoksi.  Kohderyhmien hahmottaminen avaa tietä syvemmälle profiloinnille. Vaikka koulutuksen tavoitteet vaihtelevat kohderyhmien kesken, voivat päätöksenteon tavat ja ohjauksen tarpeet olla kuitenkin samankaltaisia.  Hankkeessa tunnistettiin ymmärryksen tueksi vielä kolme opiskelijaprofiilia työpajojen, haastatteluiden, kyselyn ja aiemman tutkimustiedon perusteella:

• määrätietoinen
• tunnollinen
• ajelehtija

Määrätietoinen opiskelija on usein itseohjautuva ja aktiivinen. Tunnollinen opiskelija taas kaipaa ryhmän tukea ja varmuutta. Ajelehtija voi puolestaan elää enemmän hetkessä tai olla jopa pudokas tai alisuorittaja. Totesimme työpajassamme, että mikään näistä profiileista ei ole itsessään positiivinen tai negatiivinen. Meissä jokaisessa voi olla esimerkiksi hetkessä elävää ajelehtijaa jossain elämämme vaiheessa.

Kuitenkin monien mahdollisuuksien Etelä-Savo?

Hankkeen alkukartoituksessa selvitettiin Etelä-Savon koulutuksen vahvuuksia. Kärkisijoille pääsivät osaava ja innostunut koulutustoimijoiden joukko, koulutustarjonnan monipuolisuus sekä kova tahtotila kehittää. Myös toimiva työelämäyhteistyö sekä ajan hermolla oleva koulutus (kuten verkko-opiskelun mahdollisuus) nousivat vahvuuksissa hyvin esille. Kehitettävää löydettiin vielä esimerkiksi kulkuyhteyksien parantamisessa sekä kansainvälisessä yhteistyössä. Elämän helppous ja arjen sujuvuus sekä luonnon merkitys hyvinvoinnin lisääjänä nousivat keskeisiksi vetovoimatekijöiksi. 

Etelä-Savossa on hyvin monipuolinen elinkeinorakenne. Esimerkiksi:

• matkailun osuus BKT:sta on suurempi kuin keskimäärin Suomessa
• Metsien taloudellinen merkitys on hyvin suuri
• palvelualoilla työskentelee 2/3 työikäisistä
• Etelä-Savossa on 2 300 maatilaa, ja luomutilojen osuus suurempi kuin Suomessa keskimäärin
• Yrittäjien osuus on maan toiseksi suurin

(Etelä-Savon Elykeskus, työllisyyskatsaus 2021.)  

Itse paluumuuttajana voin allekirjoittaa ajatuksen, että Etelä-Savossa on enemmän mahdollisuuksia, kuin mitä ensi ajattelemalta uskoisi. Työelämässä on mahdollisuus edetä, kun vain pääsee opintojen jälkeen oikealle polulle ja on aktiivinen ja avoin uusille mahdollisuuksille. Verkostoitumisen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Arki on melko mutkatonta ja etenkin perheen kanssa elämä tuntuu mukavalta ja turvalliselta. Oma auto on usein kyllä suositeltava olla liikkumista varten.

Kun koko maailma on nykyään muutaman klikkauksen päässä, ei fyysinen sijainti ole kuitenkaan rajoite enää kovinkaan monelle asialle. Orastavaa kiinnostusta leppoisaa maakuntaamme kohtaan voi havaita taas yhden vilkkaan matkailukesän kautta, mutta myös niissä muutamissa tutuissa ja tutun tutuissa, joiden muuttoauton keula on jo kääntynyt kohti Etelä-Savoa.

Onko sinulla mielenkiintoinen eteläsavolainen tarina, jonka haluaisit jakaa? Kerro se meille!

Sini Laukkanen
Koulutusportti -hanke

The post Omalla koulutuspolulla – kohti mielekästä (työ)elämää Etelä-Savossa? appeared first on Samiedu.

Koulutusportti-hankkeessa pohditaan digitaalisia ratkaisuja Etelä-Savon maakunnan profiilin nostamiseksi koulutusmaakuntana sekä alueen veto- ja pitovoiman lisäämiseksi. Kehittämistoiminnassa on kirkastettu palvelumuotoilua hyödyntäen maakunnan eri koulutustoimijoiden vahvuudet ja erityispiirteet sekä kartoitettu toimijoiden digikuntoa- ja tarpeita. Kartoitusten pohjalta parannetaan saavutettavuutta, nostetaan esiin Etelä-Savon koulutustarinaa ja kehitetään yhteisiä vetovoimaisia koulutuspolkuja. Kaiken läpi leikkaa digitaalisuus; hankkeessa haetaan digitaalisia ja pelillisiä ratkaisuja koulutuspoluista ja maakunnan mahdollisuuksista viestimiseen.

Digikartoitukset

Ensimmäisinä toimenpiteinä kartoitettiin koulutustoimijoiden digikuntoa ja digitarpeita. Tärkeimmäksi yksittäiseksi sivustoksi kartoituksen perusteella nousi opintopolku.fi -palvelu. Iso osa toimijoista oli mukana myös studentum.fi -palvelussa. Yleisesti tärkeimmiksi koulutusmarkkinoinnin väyliksi toimijat listasivat somekanavat, hakukoneet sekä vahvimpana yhteistyön opinto-ohjaajien kanssa. Muissa kanavissa toimijoiden näkyvyys oli hajanaista, ja arviointi kanavien tehosta on vielä kesken. Koulutustoimijoilla nousi useita digitarpeita, joista suurimmat olivat hakukoneoptimoinnin parantaminen, viestinnän tehojen mittaaminen sekä sisällöntuotanto. Osalla toimijoista oli ulkopuolisia palveluntarjoajia optimointiin ja analytiikkaan liittyen ja osalla sisäinen viestintä- tai sometiimi vastaamassa sisällöntuotannon haasteisiin.

Opintopolkujen tiekartta – mitä Etelä-Savolla on tarjottavanaan?

Etelä-Savon koulutuksen vahvuuksien ja maakunnan vetovoimatekijöiden kartoittaminen on synnyttänyt tarpeen luoda visuaalinen opintopolkujen tiekartta, joka herättää mielenkiintoa ja auttaa asiakasta oman koulutus- ja urapolun ja sen mahdollisuuksien hahmottamiseen. Visuaalisen tiekartan lopullinen malli on vielä päättämättä, mutta toive ja tarve sille on ilmeinen niin koulutustoimijoiden tulevaisuuden yhteistyön kuin nykyisten ja uusien opiskelijoidenkin näkökulmasta. Koulutusportin brändityöpajan tuloksena Etelä-Savon koulutustarinassa nousivat monipuoliset opiskelumahdollisuudet, joustavat koulutusratkaisut sekä kestävä tulevaisuus. Etelä-Savon vahvuuksiksi ja vetovoimatekijöiksi nostettiin elämän helppous, turvallisuus, yhteisöllisyys, vahva maakunnallinen verkostoituminen sekä upea Saimaan järviluonto.

Työ- ja tosielämän tarinat kiinnostavat

Digitaaliset ratkaisut ovat apuväline, joilla viestinnälliset haasteet saadaan kampattua ja toivutut viestit vietyä kohderyhmille perille paikkaan ja aikaan katsomatta. Yhdeksi houkuttelevimmista ja tärkeimmistä viesteistä digiryhmän työpajassa nousi työntekijäkokemus. Kyse ei ole pelkästään digin ja viestinnän liitosta vaan mukaan tarvitaan myös avointa ja tiivistä yhteistyötä alueen työelämän kanssa. Positiivinen työntekijäkokemus syntyy monipuolisista työelämän poluista, hyvästä johtamisesta ja mielekkäistä vapaa-ajan mahdollisuuksista. Muita digin ja viestinnän keinoin ratkottavia, tärkeimmiksi nostettuja teemoja olivat tiedon saannin nopeus ja helppous sekä opintojen suorittaminen ajasta ja paikasta riippumatta. Opiskelijanäkökulmasta katsottuna viestin sisällössä kaivattiin elämänmakuisia tarinoita; ”miten minä valitsin polkuni ja urani, kuinka rahoitin sen, miten onnistuin ja valitsisinko nyt toisin”.

Ohjausta ja palvelua 24/7?

Uusien digiratkaisujen lähtökohtana pidetään sitä, että niiden täytyy olla asiakaslähtöisiä, helposti saavutettavia ja aikaan sitomattomia. Monella koulutustoimijalla onkin jo käytössään esimerkiksi ohjausta tarjoava henkilökohtainen chat tai robotiikkaa hyödyntävä chatbot. Haaste chateissä on palveluaikojen pidentäminen iltoihin, viikonloppuihin ja pyhiin. Chatboteissa haasteena taas on henkilökohtaisen palvelun puute. Kuinka siis pystymme tarjoamaan koulutuksista kiinnostuneille asiakkaille riittävän tasokasta palvelua kellon ympäri? Voisiko Etelä-Savon koulutustoimijoiden yhteinen, pitkälle kehitetty chatbot tarjota ohjausta ja palvelua näkyvämmin ja joustavammin? Tärkeää digiratkaisuissa on muistaa myös se, että käyttäjien digitaidot voivat vaihdella paljonkin. 

Koko Suomi pelaa

Pelillisyys, sen suosio ja mahdollisuudet kiinnostuksen herättäjänä ovat kovasti puhuttaneet digityöpajoissa. Erilaisia ideoita pelillisyyden ympärille on palloteltu niin nuorten kuin aikuistenkin pelaajien kiinnostusten mukaan. Tavoitteena on löytää ratkaisu, joka palvelee molempia asiakkuuksia. Idea pelillisessä ratkaisussa voisi olla esimerkiksi alueen työelämästä, työnantajista ja osaamistarpeista viestiminen. Myös humoristisia ratkaisuja savolaisuudesta ammentaen sekä nostalgiaan nojautuvia toteutuksia on pohdittu. Entä mikä on elämyksellisyyden rooli? Lopullinen ratkaisu ei ole vielä löytänyt muotoaan, mutta oivallus on syntymässä. Tavoitteena on yhdistää kohderyhmän näkökulmasta hyödyllistä tietoa visuaalisesti, elämyksellisesti ja interaktiivisesti.

Koulutustoimijoiden yhteinen viestinnän malli

Koulutustoimijoiden yhteistyön tuloksena on noussut esiin tarve ja tahtotila yhteisen viestinnän mallille jatkossakin. Tarkoitus on, että yhteinen viestintä jatkuu, vaikka Koulutusportti-hanke aikanaan päättyy. Pelisäännöt, resursointi ja vastuualueet sovitaan kehitystyön aikana, ja toivottuna tuloksena syntyy pitkäjänteinen yhteismarkkinoinnin toimintamalli. Uskomme, että yhteisvoimin saamme paremmin Etelä-Savon äänen kuuluviin ja sen mahdollisuudet näkyviin.

Onko Sinulla näkemystä Etelä-Savon koulutustarinan luomiseen tai digitaalisten viestinnän ratkaisujen kehittämiseen? Olemme mielellämme kuulolla.

Lisätietoja:
Sini Laukkanen
Digityöryhmä
Koulutusportti -hanke
Puh. 044 550 6234

Lue lisää:
https://samiedu.fi//koulutusportti/

The post Digipohdintaa koulutuksista viestimiseen ja ohjaukseen appeared first on Samiedu.