Opetusravintola Paviljongin superviikonloppu 9.–10. toukokuuta kutsuu herkuttelemaan lauantaina Afternoon tea -tapahtumaan ja sunnuntaina äitienpäivälounaalle. Viikonloppu järjestetään kokki-, tarjoilija- ja leipuri-kondiittoriopiskelijoidemme yhteisenä taidonnäytteenä.

Afternoon tea -tapahtuma järjestetään nyt toista kertaa. Tapahtumasta halutaan luoda vuosittainen perinne. – Osa leipuri-kondiittoriopiskelijoistamme haluaa tulla mukaan tapahtuman jopa työelämässä oppimisjaksoltaan, koska he kokivat tapahtuman viime vuonna niin mukavaksi. Tarjoilijaopiskelijat puolestaan suunnittelevat kattauksen ja koristelua, elintarvikealan taitovalmentaja Hanna-Kaisa Eskelinen valottaa.

– Suosittelemme pöytävarausta hyvissä ajoin molempiin tapahtumiin, sillä paikkoja on rajoitetusti.

Afternoon tea lauantaina 9.5. – kattaukset klo 13 ja 15

Iltapäiväteellä voi herkutella suolaisia ja makeita suupaloja sekä erilaisia teevaihtoehtoja ja kuohuvaa, myös alkoholittomana. Makumaailma on keväinen ja juhlava. Valmistamme osan tuotteista gluteenittomina.

Hinta 28 €/hlö.
Pöytävaraukset ke 6.5. mennessä puh. 044 550 6303 tai ravintola.paviljonki@samiedu.fi

Äitienpäivälounas sunnuntaina 10.5. – kattaukset klo 11.30 ja 13.30

Tänä keväänä äidit ja isoäidit voi jälleen tuoda tunnelmalliselle ja runsaalle äitienpäivälounaalle Paviljongille.

Alkuun
Viherversosalaattia, talon dressing ja salaatinkastike (Veg, G)
Caesar original, parmesanjuustoa ja caesarkastiketta (L, G)
Rapeat lisukkeet; paahdettuja siemeniä, leipäkrutonkeja
Isoäidin hölskykurkut ja tomaattia sekä melonisalaattia (Veg, G)
Pestopastasalaattia (M)
Paahdettuja balsamicopunajuuria hunnutettuna oman keittiön ricottajuustolla (L, G)
Puruveden savumuikkuja marinoituna raikkaan kurkkutsatsikin kera (L, G)
Kanarilletteä, karhunlaukkaa ja herukoita Kesälahdelta (M, G)
Salaattia savustetusta Putkisalon karitsasta, varhaisperunasta ja hiillostetusta punasipulista (M, G)
Oman leipomon leipälajitelma, voita ja levite

Lämpimänä ruokana
Gratinoitua varhaiskaalia parsan ja sitrusvinegreten kera (Veg, G)
Juurespyreetä Hiukkajoen juureksista (Veg, G)
Suolapedillä paahdettuja perunoita (Veg, G)
Noisetit kotimaisesta naudanlihasta punaviinikastikkeessa (M, G)

Lapsille oma buffet
Kurkkua ja tomaattia
Raikas melonisalaatti (M, G)
Talon maukkaat lihapullat, kanavartaat, friteerattua perunaa (M, G)

Jälkiruoaksi
Täytekakkua (L, G)
Kahvia, teetä

Hinta: 42,90 €/hlö, 4–12-vuotiaat 1 €/ikävuosi
Pöytävaraukset ke 6.5. mennessä puh. 044 550 6303 tai ravintola.paviljonki@samiedu.fi

Etsitkö paikkaa omille juhlillesi?

Toteutamme tilauksesta Opetusravintola Paviljongilla juhlia ja maukkaita tarjoiluja ammattitaidolla opiskelijoidemme kanssa. Meillä järjestät helposti niin pienet kuin suuretkin juhlat avaimet käteen -periaatteella. Keväällä ja alkukesällä 2026 on tilaa vielä juhlille ja muille tilaisuuksille!

Lue lisää verkkosivultamme ja ota yhteyttä.

The post Tervetuloa herkuttelemaan Opetusravintola Paviljongin superviikonloppuun 9.–10.5. appeared first on Samiedu.

Miltä työmarkkinoiden tulevaisuus näyttää Etelä-Savossa? Tätä pohditaan huhtikuussa 2026 Etelä-Savon työmarkkinoiden Tulevaisuusverstaassa, joka järjestetään 14.4.2026 klo 9–11.30 Savonniemisalissa (Xamk, Savonniemenkatu 2, Savonlinna). Samiedu on mukana Tulevaisuusverstaassa.

Työmarkkinoiden ennakointi vaatii useiden ilmiöiden samanaikaista tarkastelua. Juuri tästä syystä maakunnallisessa tulevaisuusverstaissa tartutaan haasteeseen yhdessä. Verstaassa tuotetaan ennakointitietoa, joka huomioi maakunnan työmarkkinoiden erityispiirteet sekä uuden maakuntaohjelman strategiset tavoitteet.

Työskentelyssä hyödynnetään myös helmikuussa järjestetyn valtakunnallisen Työmarkkinoiden Tulevaisuusverstas -tapahtuman terveisiä ja virittäydytään teemaan inspiraatiopuheenvuorojen pohjalta.
Tavoitteena on tunnistaa keskeisimmät osaamisen uudistamisen kärjet, joihin maakunnassa kannattaa tarttua tulevina vuosina. Tulevaisuusverstaiden tuottamaa tietoa hyödynnetään myös Kaakon tulevaisuuskuvien rakentamisessa.

Tulevaisuusverstaan yhteydessä järjestetään myös Vuoden TulevaisuusTeko -kilpailu, jossa nostetaan esiin tekoja, jotka avaavat uusia näkymiä tulevaisuuteen ja tekevät tulevaisuustiedosta kaikille yhteistä. Vuoden TulevaisuusTeko -kunniamaininnan ansaitsevaa tekoa voi ehdottaa ilmoittautumislomakkeella.

Etelä-Savon työmarkkinoiden Tulevaisuusverstas on avoin ja maksuton kaikille. Ilmoittaudu mukaan tällä lomakkeella (avautuu uuteen välilehteen).

Tulevaisuusverstaiden järjestelyjä koordinoi KaakkoACT – Ennakoitava tieto toiminnaksi (ESR+) -hanke. Maakunnalliset ennakointiverkostot ovat mukana valmisteluissa ja toteutuksessa.

The post Ennakointia ja elinvoimaa – Etelä-Savon Tulevaisuusverstaassa etsitään työmarkkinoiden seuraavia kärkiä appeared first on Samiedu.

Ammattiosaamisen SM-kilpailuiden semifinaalitulokset selvisivät 12.2. Loppukilpailuun tiensä selvitti kaikkiaan 400 ammatillista opiskelijaa eri puolilta Suomea. Samiedua Tuusulassa 18.-21.5.2026 järjestettävässä finaalissa edustaa lähihoitajaksi opiskeleva Jenna Konnu, 17.

Jenna osallistui Taitaja-semifinaaleihin toista kertaa ja suuntaa nyt ensimmäisen kerran loppukilpailuun.

– Viime vuoden kisakokemus auttoi minua selvästi. En jännittänyt läheskään niin paljon kuin ensimmäisellä kerralla. Osasin myös päätellä paremmin arviointikriteerit ja suunnitella ajankäyttöä paljon paremmin, Jenna iloitsee.

– Lähden hyvällä mielellä kisaamaan finaaliin. Hiukan jännittää, mutta voittoa lähden tietenkin tavoittelemaan. Odotan eniten sitä, että pääsen hyödyntämään osaamistani ja haastamaan taitoja sekä ylipäätään haastamaan itseäni.

Valmentajat kannustavat ja tukevat finaalitreeneissä

Jennaa valmentavat sote-alan opettajat Heini Niinimäki ja Helena Savolainen iloitsevat Jennan menestyksestä.

– Jenna pärjäsi semifinaaleissa todella hienosti. Lajin kilpailutehtävät perustuvat sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon ammattitaitovaatimusten kiitettävän tason kriteereihin. Tänä vuonna lajin kilpailukriteerit ja pisteytykset olivat mielestämme aiempaa haastavammat. Teoriaosaaminen painoi tänä vuonna vaakakupissa, valmentajat pohtivat.

Kisavalmennus jatkuu. Finaalissa kilpaillaan tehtävissä, joissa osoitetaan osaaminen asiakkaan kohtaamisessa ja ohjaamisessa, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämisessä sekä lähihoitajan vastuualueeseen kuuluvassa lääkehoidossa.

– Aion valmistautua kertailemalla vanhoja kisatehtäviä. Taitovalmentajien kanssa treenaillaan paljon erilaisia painetehtäviä sekä kerrataan termejä, lääkkeitä, sairauksia ja hoitoalaan liittyvää tietoutta, Jenna suunnittelee.

Valmentajien mukaan valmennuksen aikataulut sovitaan joustavasti, sillä Jenna tekee keväällä pääosin lukio-opintojaan.

– Kisajännitys nousee, ja lähdemme Jennan kanssa Tuusulaan hyvillä mielin, valmentajat iloitsevat.

Taitajiksi kasvamassa: 9-luokkalaiset kisasivat hyvässä tunnelmassa Taitaja9-aluekilpailussa

Samalla kun Taitaja2026-finalisteja jännitettiin, Savonlinnan Mertalan yhtenäiskoulun joukkueet kisasivat Taitaja9-aluekilpailussa Ylä-Savon ammattiopistolla Iisalmessa. Taitaja9 on taidokkuutta ja luovuutta vaativa leikkimielinen kilpailu yläkoululaisille.

– Kilpailutehtävät perustuvat ammattiaineisiin. Mertalan yhtenäiskoulusta aluekilpailuun päässeet kaksi kolmen oppilaan joukkuetta kisasivat mainiosti. Toinen joukkue karsiutui täpärästi aluekilpailun välierissä, ja toisella kävi vähän huono onni semifinaalissa. Kisatunnelma oli kuitenkin mahtava, kertoo kisatiimiä johtanut opinto-ohjaajamme Tiina Vellonen.

Vellosen mukaan aluekilpailu sai jännittävän säväyksen uudesta selainpohjaisesta kisasovelluksesta.

– Taitaja9-kilpailuun oli kehitetty uutuussovellus, josta kilpailutilanteen ja pisteet näki reaaliaikaisesti omasta puhelimesta QR-koodin avulla.

YSAOn tiedotteen mukaan IT-suunnittelija Joonas Närhi on suunnitellut sovelluksen siten, että sitä voivat hyödyntää jatkossa myös muut Taitaja9-kilpailujen ja vastaavien tapahtumien järjestäjät eri puolilla Suomea.

Taitaja9-finaali järjestetään osana Taitaja-tapahtumaa 19.–20.5.2026 Tuusulassa.

Mertalan yhtenäiskoulun kilpailujoukkue ratkaisi tehtäviä hyvässä yhteishengessä Taitaja9-aluekilpailuissa Iisalmessa.

The post Jenna edustaa Samiedua lähihoitaja-lajissa Taitaja2026-finaalissa appeared first on Samiedu.

Kun tittelinä on perheen leipuri, ei oman koulutusalan valinta ole kovin vaikeaa. Samiedussa leipuri-kondiittoriksi opiskeleva Sanni Olasvuori kertoo tykänneensä leipomisesta niin kauan kuin muistaa.

– Jo tosi pienenä sanoin, että haluan leipuriksi. Myöhemmin yläkoulussa minua kiinnostivat lukuaineiden sijaan kotitalous, kuvaamataito ja käsityö, joten peruskoulun yhteishaussa tuntui luontevalta hakea opiskelemaan leipuri-kondiittoriksi.

Heti kiinni oikeisiin töihin

Sanni sanoo yllättyneensä positiivisesti siitä, miten käytännönläheistä opiskelu on ollut alusta lähtien.

– En odottanut, että pääsen heti tekemään. Suurimman osan ajasta harjoittelemme Paviljongin kampuksen leipomo-konditoriassa. Teoriaa opiskellaan pitkälti työskentelyn lomassa, ja se sopii minulle hyvin.

Leipuri-kondiittoriopiskelijat valmistavat tuotteita muun muassa opetusravintolan jälkiruokapöytään sekä Samiedun järjestämiin myyjäisiin. Lisäksi opiskelijat tekevät paljon erilaisia asiakastilauksia.

– Tilaustyöt ovat erityisen mukavia, koska niistä tulee aito työelämäfiilis. Siinä pääsee myös harjoittelemaan pakkaamista ja kirjoittamaan tuoteselosteita, Sanni sanoo.

Lisää käytännön kokemusta opiskelijat saavat työelämässä oppimisen jaksoilla. Ensimmäisen työharjoittelunsa Sanni suoritti viime kesänä kotikylässään Oravissa sijaitsevassa ravintolassa.

– Minun vastuulleni kuuluivat ravintolan leipomotuotteet. Kesä oli erittäin opettavainen, sillä sain suunnitella tuotteet itse. Leivoin muun muassa pullia, muffinsseja ja erilaisia suolaisia piiraita.

Luovuus ja kädentaidot pääsevät oikeuksiinsa

Kiitos opintojen käytännönläheisyyden Sannilla on jo hyvin hallussa leipomo- ja konditoriatuotteiden valmistuksen perustaidot.

– Olen oppinut paljon uutta eri raaka-aineista ja muista leipomiseen liittyvistä asioista, kuten leivontalämpötiloista. Myös kädentaitoni ja visuaalinen silmäni ovat parantuneet. Taitojeni karttumisen myötä olen tullut itsevarmemmaksi sekä oma-aloitteisemmaksi, Sanni arvioi.

Leipomisessa Sannin mielestä parasta on se, että siinä voi käyttää omaa luovuuttaan. Hän sanookin pitävänsä erityisesti kakkujen tekemisestä ja koristelusta.

– Koristelussa suosin pursotuksia ja vuodenajasta riippuen hyödynnän luonnosta saatavia raaka-aineita, kuten kesällä marjoja. Olen harjoitellut myös koristeiden, esimerkiksi kukkien, tekemistä sokerimassasta. Se vie aikaa, mutta lopputulos palkitsee.

Suosikkileivonnaisekseen Sanni nimeää porkkana- ja britakakun. Mutta mikä on leipuri-kondiittorin tärkeimpiä työvälineitä?

– Kakkupalettiveitsi on monikäyttöinen. Toisaalta tässä työssä tarvitaan usein kynää, koska kaikki pitää kirjoittaa ylös, Sanni nauraa.

Toiveena työ kahvila-konditoriassa

Sanni kertoo olevansa tyytyväinen, että teki yhteishakuvalintansa omien vahvuuksiensa ja kiinnostuksensa perusteella. Hän toivoo, että muutkin leipomisesta tykkäävät hakevat rohkeasti opiskelemaan alaa, joka tarjoaa monipuolisia työllistymismahdollisuuksia.

– Ainakin tällä hetkellä minua kiinnostaa enemmän konditoriapuoli, joten valmistumiseni jälkeen toivetyöpaikkani voisi olla kahvila.

The post Perheen harrasteleipurista tulee ammattilainen – Sanni opiskelee leipuri-kondiittoriksi appeared first on Samiedu.

Tämän täytyy olla pilaa. Näin pohti meillä puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan opettajana työskentelevä Iiris Hämäläinen katsoessaan elämänkumppaninsa Esan postilaatikosta tuomaa kirjettä: Kirjeen lähettäjä oli nimittäin tasavallan presidentti. Kun hän vihdoin uskaltautui avaamaan kirjeen, sieltä paljastui kutsu Linnan juhliin. Kutsu näytti aidolta, mutta Iiris ajatteli sen olevan huijaus.

– Laitoin kutsusta kuvan siskolleni, joka oli vakuuttunut sen aitoudesta. Googlasin myös netistä kuvia kutsukorteista. Pari päivää asiaa mietittyäni soitin kutsussa olevaan numeroon. Olin varautunut siihen, että toisessa päässä pyydetään pankkitunnuksia. Kuulin virkailijan äänestä, että hän hymyili sanoessaan minun olevan vieraslistalla.

Iltapuku valmistui juuri ennen h-hetkeä

Iiriksen seuraava jännitysmomentti oli iltapuku. Asialla oli kiire, koska aikaa juhliin oli vain nelisen viikkoa.

– Etsin netistä paikallisten ompelimoiden nimiä, joista ensimmäisenä pomppasi esiin Studio Milja Muhonen. Olin varma, että Milja ei ehdi tekemään minulle iltapukua. Onnekseni hän sanoi tekevänsä puvun vaikka yötä myöten.

Puku valmistui kaksi päivää ennen h-hetkeä. Iiris kehuu lopputulosta, joka vastasi hänen toiveitaan: yksinkertainen, hihallinen ja turkoosin värinen.

– Se, että Milja ammattilaisena näki, mikä minulle sopii, helpotti pukustressiäni.

Vain pieni piiri tiesi kutsusta

Iiris kertoi marraskuun alussa postin tuomasta tärkeästä kirjeestä perheensä lisäksi vain pienelle naisystäväporukalleen. Työpaikalla hän ei kertonut asiasta juuri kenellekään.

– Ajattelin, että jännitykseni pysyy paremmin hallinnassa, kun minulta ei kysellä tulevista juhlista. Halusin valmistautua mahdollisimman rauhassa.

Kun Iiris ja Esa matkasivat Linnan juhlien aattona Helsinkiin, mukana oli tärkeä tukijoukko eli tytär Tiia-Maria ja perheen koira. Myös Iiriksen Helsingissä asuva sisko ja hänen miehensä tulivat hotellille ”psyykkaamaan” pariskuntaa.

– Harjoittelimme heidän kanssaan muun muassa kättelytilannetta. Lauantaina hioin vielä kävelyäni hotellin käytävällä, Iiris nauraa.

Odotettua rennommat juhlat

Mutta miten kättely sujui itse tilanteessa? Iiris myöntää, että hän ei muista kättelystä mitään muuta kuin sen, että se meni hyvin.

– Ovien avauduttua jono eteni niin nopeasti, että yhtäkkiä huomasin olevani jo kättelyvuorossa.
Varsinaisia Linnan juhlia Iiris kuvaa rennoimmiksi kuin hän odotti.

– Tungoksesta ja lämmöstä huolimatta viihdyimme juhlissa ja kävimme jopa pyörähtämässä tanssilattialla. Nautimme myös juhlien menusta, jonka teemana oli tänä vuonna itäsuomalainen ruoka. Oli hienoa huomata, että kutsutuissa oli mukana tavallisia ihmisiä, esimerkiksi suurtalouskokki.

Tunnettuja henkilöitä vilisevästä vierasjoukosta Iiris uskaltautui juttusille Robin Packalenin ja Haloo Helsingin Ellin kanssa.

– Olen käynyt tyttäreni kanssa heidän keikoillaan. Molemmat olivat ystävällisiä, ja yhteiskuvatkin otettiin.

Työyhteisössä iloitaan pidetyn kollegan saamasta kunniasta

Linnan juhlissa oli Iiriksen lisäksi paljon muitakin opetusalan edustajia, sillä vuoden 2025 juhlien teema oli koulutus ja sivistys. Iiriksellä on takana pitkä ura ammatillisena opettajana ja ammatillisena erityisopettajana. Hänen omistautumisensa työhönsä on noteerattu meillä Samiedussa. Samiedun Maahanmuuttaneiden opetus- ja ohjaustiimi myönsi Iirikselle tänä vuonna diplomin tunnustuksena monikulttuurisuustyöstä.

– Yksi osa työtäni on selkokielisen hygieniapassikoulutuksen järjestäminen vieraskielisille opiskelijoille. Puhtausalan lisäksi opetan lähihoitajaopiskelijoille ravitsemusta.

Iiris toteaa olevansa edelleen häkeltynyt, miksi kutsu osui juuri hänen kohdalleen.

– Olen kuitenkin kiitollinen, että sain tehdä Samiedun tekemää työtä näkyväksi tällä tavoin. Koen, että edustin juhlissa kaikkia samiedulaisia.

Iiriksen paluu arkeen on ollut tunteikas, ja hän herkistyy kertoessaan työyhteisöltään saamastaan vastaanotosta.

– Tuntuu hyvältä, kun puolestani iloitaan ja minulle sanotaan, että ihanaa, kun se olit juuri sinä, yksi meistä tavallisista opettajista. Kyllä tämän kaiken muistaa varmasti koko ikänsä. Nostan hattua tasavallan presidentti Alexander Stubbille, että hän kutsui itsenäisyyspäivän vastaanotolle tällaisen tavallisen ihmisen, Kulennoisten kylällä asuva Iiris sanoo lopuksi.

The post Melkein kuin Tuhkimo – opettajamme Iiris Hämäläinen piti salassa kutsunsa Linnan juhliin appeared first on Samiedu.

Samiedun puhtaan energian testikampuksella otettiin konkreettinen askel kohti kestävää tulevaisuutta, kun uusi aurinkoseurain asennettiin osaksi oppimisympäristöjä. Asennus toteutettiin yhteistyössä hanketoimijoiden ja opiskelijoiden kanssa, mikä korostaa käytännönläheistä oppimismallia ja vahvaa sitoutumista puhtaan energian kehittämiseen. 

Osaamista ja oppimista

Aurinkoseuraimen asennuksessa olivat mukana hankkeen vastuuhenkilö Sami Pirhonen, hanketoimija Ilkka Silvennoinen sekä sähköalan opiskelija, joka sai ensikosketuksen aurinkoseuraimen asennuksesta. Yhteistyössä syntyi oppimistilanne, jossa teoria kohtasi käytännön – juuri sitä, mitä Samiedun pedagogiset linjaukset edustavat.

– Nyt olemme asentaneet rungon ja paneelit sekä tuuli- ja lumianturin. Kun aloitamme sähkökytkennät, mukaan astuu vahvasti sähköalan opettaja / hanketoimija Matti Pulkkinen, toteaa Pirhonen.

Asennuksesta on pidetty myös oppimispäiväkirjaa, ja asentamista on dokumentoitu kuvin. Tavoitteena on helpottaa tulevia aurinkoseuraimien asennuksia, kun niitä ryhdytään toteuttamaan alueella.

Merkitys yrityksille ja oppilaitoksille

Aurinkoseurain on yksi vaihe projektissa, jossa Samiedu rakentaa oppimista tukevan puhtaan energian testikampuksen. Se tarjoaa mm. reaaliaikaista dataa energian tuotannosta ja tuotannonseurannasta, mahdollisuuden testata ja kehittää uusia ratkaisuja aurinkoenergian hyödyntämiseen sekä erityisesti yritysten liiketoiminnan laajentamiseen liittyen. 

– Jo pelkästään aurinkoseuraimen näkeminen luonnossa on uutta meille ja alueella, odotamme innolla, että saamme sen käynnistettyä, tavoitteena on myös järjestää yrityksille työpaja liittyen aurinkoseuraimen myyntiin ja käyttöön liittyen, toteaa Ilkka Silvennoinen.

Aurinkoseuraimen asennus on osa Samiedun laajempaa kehitystyötä, jossa oppilaitos mahdollistaa puhtaan energian innovointia, oppimiselle ja yhteistyölle.

Mikä on aurinkoseurain?

Aurinkoseurain on laite, joka seuraa auringon liikettä taivaalla ja optimoi aurinkopaneelien kulman maksimaalisen energiansaannin saavuttamiseksi. Tämä teknologia voi lisätä aurinkopaneelien tuottamaa energiaa jopa 60 % verrattuna kiinteisiin paneeleihin.

The post Aurinkoseuraimen asennus Samiedun kampukselle appeared first on Samiedu.

Kolmen hankkeen – KIITO, KANTO ja MAMIKSA – taustalla on yhteinen päämäärä: edistää vihreää siirtymää, vahvistaa työllistymismahdollisuuksia ja kehittää osaamista muuttuvassa toimintaympäristössä.

Hankkeet ovat toteutettu Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) rahoituksella

• KIITO – Innovaatioita, Osaamista ja Työllistymistä Kymenlaaksoon -hanke keskittyy nuorten koulutuspolkujen vahvistamiseen sekä yritysten osaamistarpeiden tukemiseen Kymenlaaksossa. Lisäksi hanke tukee ja edistää turveyrittäjien ja muiden turvesektorin toimijoiden tai sen liitännäisalojen uudelleen työllistymistä tai uuden liiketoiminnan käynnistämistä.
• KANTO – Kannattavat ilmastoviisaat metsä- ja luontotoimijat -hanke kehittää ilmastoviisaita metsän- ja luonnonhoidon käytäntöjä sekä uusia koulutus- ja yritysmalleja luonnonvara-alalle Etelä-Savossa. Erityistä huomiota kiinnitetään turvemaiden ennallistamiseen ja kosteikkoviljelyyn.
• MAMIKSA – Maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina -hanke tukee Etelä-Karjalan maaseudun mikroyrittäjiä ja nuoria, joiden työllistymiseen turpeen energiakäytön väheneminen on vaikuttanut. Hanke edistää uuden liiketoiminnan syntymistä ja varmistaa, että kestävyyssiirtymän hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisesti.

Yhteistyön tuloksena on syntynyt alla oleva mikrokurssi Kestävä muutos – Turvemaat, liiketoiminta ja tulevaisuus, joka tarjoaa konkreettista tietoa ja työkaluja vihreän siirtymän tueksi ja liiketoiminnan kehittämiseksi.

Tehtävä

Kun olet katsonut kaikki kolme miniluentoa, avaa lomakkeet ja tutustu niihin videoista saamiesi tietojen pohjalta. Miten lähtisit toteuttamaan tai kehittämään liiketoimintaa taloudellisesti kannattavasti ja kestävyyssiirtymä huomioon ottaen entisellä turvetuotantoalueella?

• Lataa tästä toimintasuunnitelma-lomake
• Lataa tästä liiketoimintasuunnitelma-lomake
• Lataa tästä swot-lomake

The post Kestävä muutos – turvemaat, liiketoiminta ja tulevaisuus appeared first on Samiedu.

Linja-autonkuljettajana vuodesta 1995 lähtien toiminut Jari Pöllänen edustaa ilolla omaa ammattikuntaansa. Mies kertoo olevansa itse asiassa lapsuutensa haaveammatissa.

– Olin kuulemma jo pienenä poikana sanonut, että olisi joskus kiva päästä Kuopion Liikenteelle töihin ajamaan Kuopio–Savonlinna väliä. Ihan tuo ei toteutunut, mutta melkein kuitenkin.

Autoista ja ajamisesta kiinnostunut Jari haki linja-autonkuljettajan koulutukseen heti, kun hän täytti laissa linja-autokortin saamiseen vaaditut 21 vuotta.

– Tuolloin Kouvola oli lähin paikka, jossa koulutusta järjestettiin. Kurssi kesti puoli vuotta, josta kuusi viikkoa oli harjoittelua. Harjoittelun suoritin Matka-Kososella.

Linja-autonkuljettajana Jari kuvaa itseään paitsi tarkaksi ajajaksi myös auttavaiseksi ja positiiviseksi asiakaspalvelijaksi. Pienen taivuttelun jälkeen hän kertoo saavansa hyvää palautetta juuri edellä mainittuihin ominaisuuksiinsa liittyen.

– Kun tykkää työstään, on helppo olla mukava asiakkaillekin. Periaatteeni on, että asiakkaita on kohdeltava samoin kuin haluaisi itseään kohdeltavan.

Erilaiset asiakkaat ja vaihtelevat päivät ovat työn suola

Jari vakuuttaa, ettei ole koskaan vakavissaan miettinyt alanvaihtoa. Myöskään töihin meno ei ole missään vaiheessa uraa tuntunut hänestä pakkopullalta. Yhdeksi työnsä parhaimmaksi puoleksi Jari nimeää vaihtelevuuden. Hän ajaa muun muassa koululaiskyytejä sekä erilaisten ryhmien tilausajoja. Jälkimmäisten tiimoilta Jari on reissannut Suomen ristiin rastiin ja käynyt lisäksi Norjassa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa.

– Tässä työssä tulee vierailtua paljon paikoissa, joihin en yksityishenkilönä välttämättä menisi. Jotkut kohteet ovat sellaisia, että niihin ei edes pääse muutoin kuin ryhmän mukana. Matkoilta kertyy ainutlaatuisia muistoja sekä ihmisistä että paikoista.

Jari lisää, että nykyisessä työssään Matka-Kososella bussikuski toimii ryhmä- ja tilausmatkoilla myös matkanjohtajana.

– Kuljettaja käy esimerkiksi hotellin vastaanotosta huonekortit ja jakaa ne matkalaisille. Lisäksi hän huolehtii, että kaikki tietävät, mitä on ohjelmassa ja milloin.

Tilausajoista iso osa sijoittuu iltoihin ja viikonlopuille, minkä joku voi kokea rasitteena. Jari sanoo, että hänelle epäsäännölliset työajat sopivat hyvin.

– Vastapainoksi on sitten arkivapaita, jolloin on mukava hoidella omia asioita.

”Uudet kuskit otetaan ilolla vastaan”

Linja-autoa ammatikseen lähes kolmekymmentä vuotta ajanut Jari on välttynyt tien päällä ollessaan suuremmilta haavereilta.

– Rengasrikkojakaan ei ole sattunut kohdalleni kuin yksi, ja sekin tapahtui uran alkuaikoina ensimmäisellä tilausajollani Helsinkiin. Ja vaikka teillä näkyy usein hirviä, en ole yhteenkään vielä törmännyt. Kerran olen säikähtänyt kunnolla, kun kyydistä pois jättämäni lapsi säntäsi auton edestä tien yli. Onneksi mistään suunnasta ei tullut autoja.

Jarilla ei ole erityisen ikäviä kokemuksia myöskään asiakkaista. Hän sanoo joutuneensa turvautumaan poliisin apuun vain yhdesti.

– Maailma muuttuu, mutta toistaiseksi olen tuntenut oloni turvalliseksi. Tässä työssä oppii lukemaan asiakkaita ja ennakoimaan mahdolliset riskitilanteet.

Ainoa asia, joka pitkän linjan ammattilaista harmittaa, on alalla vallitseva työntekijäpula.

– Uudet kuskit otetaan ilolla vastaan. Työ sopii kaikille, jotka ovat kiinnostuneita ajamisesta ja asiakaspalvelusta. Sitä paitsi aika harvalla alalla pääsee kiinni töihin näinkin lyhyellä koulutuksella. Töitä riittää, ja palkkakin on kilpailukykyinen.

Hyppää linja-auton rattiin!

Haku linja-autonkuljettajan koulutukseen on parhaillaan auki. Koulutus alkaa maaliskuussa 2026. Lue lisää ja hae koulutukseen.

The post Linja-autonkuljettaja Jari Pöllänen on lapsuutensa haaveammatissa appeared first on Samiedu.

Viikolla 36 järjestettiin kansainvälinen opintovierailu Suomeen osana Effective Alumni Policies and Practices in Finland and the Netherlands: Developing Guidelines for VET schools -hanketta (Erasmus+ KA210-VET). Vierailun aikana saimme vieraaksemme hankkeen päätoteuttajan, hollantilaisen CINOP:in edustajia tutustumaan suomalaiseen alumnitoimintaan.

Kolmipäiväinen ohjelma tarjosi monipuolisen katsauksen alumnitoiminnan nykytilaan ja kehittämismahdollisuuksiin erityisesti ammatillisessa koulutuksessa. Ensimmäisenä päivänä vierailimme kahdessa ammatillisessa oppilaitoksessa, Keudassa ja Hyriassa. Molemmissa oppilaitoksissa alumnitoimintaa on kehitetty jo pitkään, ja saimme arvokkaita näkökulmia niin hyvistä käytännöistä, menestystekijöistä kuin myös kehittämistarpeista.

Toisena päivänä suuntasimme Lappeenrantaan LUT-yliopistoon, jossa tutustuimme alumnitoimintaan korkeakoulutuksen kentällä. Vierailu tarjosi kiinnostavan vertailupohjan ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen alumnitoiminnan välillä. Toisaalta korkeakoulutuksen alumnitoiminnasta voimme ottaa myös oppia ammatilliseen koulutukseen.

Kolmantena päivänä toteutimme vielä kolme virtuaalista haastattelua, joihin osallistuivat edustajat Opetushallituksen kansainvälistymisyksiköstä, SAKU ry:stä sekä Talent Hub Eastern Finland -yhteistyöverkostosta (Karelia, UEF, Savonia, Riveria, Sakky ja YSAO). Lisäksi järjestämme vielä vierailun jälkeen erillisen haastattelun Etelä-Savon maakuntaliiton kanssa, jotta saamme kehittämistyöhön mukaan myös alueellisen näkökulman.

Haastattelujen kautta saimme arvokkaita oivalluksia alumnitoiminnan hyvistä käytännöistä sekä kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista ammatillisessa koulutuksessa. Vaikka alumnitoiminta mielletään usein korkeakoulumaailmaan kuuluvaksi, oli ilahduttavaa huomata, että myös Suomessa on jo olemassa monia toimivia käytäntöjä sekä vahvaa tahtotilaa toiminnan kehittämiseen. Alumnitoiminta tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia jatkuvan oppimisen tukemiseen ja koulutuksen sekä työelämän yhteistyön vahvistamiseen, mutta myös opiskelijoiden kiinnittymiseen oppilaitokseen jo opintojen aikana.

Tammikuussa 2026 teemme vastavierailun Alankomaihin, jossa pääsemme tutustumaan heidän alumnitoimintaansa. Vierailujen ja haastattelujen pohjalta laadimme käytännönläheiset ohjeet ammatillisen koulutuksen alumnitoiminnan vahvistamiseksi. Nämä ohjeet julkaistaan kansainvälisessä webinaarissa alkusyksystä 2026.

Lämmin kiitos hollantilaisille kumppaneillemme vierailusta sekä kaikille haastatteluihin osallistuneille arvokkaasta panoksestanne!

The post Kansainvälisellä opintovierailulla tutustuttiin suomalaiseen alumnitoimintaan appeared first on Samiedu.

Liikenneturva järjestää 3.9.2025 Ammattiopisto Samiedun, Savonlinnan lyseon lukion ja Savonlinnan Taidelukion opiskelijoille Punainen Liitu -toimintamalliin kuuluvan liikennekasvatusesityksen sekä sitä tukevan purkukeskustelun. Toimintamallin toteutuksessa mukana ovat Etelä-Savon pelastuslaitos, Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa, Poliisi Itä-Suomi, Savonlinnan kaupunki, Savonlinnan etsivä nuorisotyö, Savonlinnan seudun ensihoito ry ja Suomen Punainen Risti, Savonlinnan osasto.

Tärkeää ennakkotietoa huoltajille

Punainen liitu -esitys avaa onnettomuustilannetta eri näkökulmista ja herättää voimakkaitakin tunteita. Keskustele etukäteen oman nuoresi kanssa esitykseen osallistumisesta.

Huoltaja, avaa alla olevasta linkistä tärkeää ennakkotietoa tilaisuudesta. Tiedote avautuu uuteen välilehteen.

The post Liikenneturvan järjestämä Punainen liitu -tilaisuus herättää nuoret pohtimaan turvallista liikkumista appeared first on Samiedu.

Järjestämme Rekrymessut Samiedun Pohjolankadun kampuksen juhlasalissa 20.1.2026 yhteistyössä Xamkin kanssa. Messut kokoavat yhteen eri alojen työnantajat ja työnhakijat. Esittelyssä ovat myös Samiedun ja Xamkin opiskelumahdollisuudet.

Tapahtumaan ovat tervetulleita kaiken ikäiset työhaluiset kesätyöpaikkaa etsivistä nuorista jo eläkeiän saavuttaneisiin osa-aikatyötä etsiviin.

Tapahtuma sisältyy Samiedun opiskelijoiden lukujärjestyksiin, ja Xamkin opiskelijoille on järjestetty linja-autokuljetus messuille. Lisäksi messuja markkinoidaan yläkouluille ja lukioille sekä kaikille työnhakijoille eri kanavissa.

Varaa paikka yrityksesi esittelypisteelle

Tarjoamme jokaiselle halukkaalle työnantajalle oman maksuttoman esittelypisteen sähköistyksellä sekä yhteisnäkyvyyttä tapahtuman markkinoinnissa ja viestinnässä.

Messuilla on yrityksille valmiit esittelypisteet (pöytä ja sähköistys). Omaa messupistettä voi tulla valmistelemaan osallistumispäivänä klo 10.

Tapahtumapaikalle on selkeä opastus ulkona. Tapahtuma on kaikille osapuolille maksuton.

Tervetuloa mukaan varmistamaan oman yrityksesi rekrytoinnit niin kesäsesonkiin kuin vakituisiin työsuhteisiin. Ilmoittaudu 7.1.2026 mennessä tällä lomakkeella (avautuu uuteen välilehteen).

The post Tartu tilaisuuteen – löydä työntekijä tai työpaikka Rekrymessuilta! appeared first on Samiedu.

Digitointikoulutus ja työelämän tarpeet yhdistettiin onnistuneesti Joustavat koulutus- ja työelämäpolut tulevaisuuden digitointiosaajille -hankkeessa.

Ammattiopisto Samiedu, Kansallisarkisto ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ovat tehneet menestyksekkäästi yhteistyötä digitoinnin koulutuksen ja työelämän yhdistämiseksi. Joustavat koulutus- ja työelämäpolut tulevaisuuden digitointiosaajille -hanke päättyi toukokuussa 2025.

Työelämän osaamistarpeisiin vastattiin käytännönläheisillä koulutuksilla.  Koulutus ja harjoittelut mahdollistivat pitkäaikaiset työsuhteet Kansallisarkiston massadigitointiin. Kansallisarkiston harjoittelussa olleista 12 henkilöstä 6 työllistyi.

Hankkeen avulla rakennettiin samalla Itä-Suomen elinvoimaa sekä vahvistettiin vahvaa digitaalista keskittymää Mikkelissä. Koulutusten kehittäminen voi jatkossa johtaa myös laajempaan kansainväliseen yhteistyöhön.

Ainutlaatuista koulutustarjontaa

Suomessa ei ole ollut pysyvää digitoinnin koulutusta. Yhteistyöllä luotiin ainutlaatuisia työelämälähtöisiä koulutuksia, joita ei ole ollut tarjolla muualla Suomessa.

“Digitoinnin toteuttaja” -koulutukseen sisältyi työelämäharjoittelu Kansallisarkistossa ja muissa organisaatioissa. Käytännönläheisen asiakirja-aineiston digitointikoulutuksen suoritti 36 henkilöä eri puolilta Suomea.

Erityisesti Kansallisarkistolle uusien osaajien kouluttaminen on tervetullutta, koska pelkästään valtion viranomaisilla on massadigitoitavaa paperiaineistoa noin 135 hyllykilometriä. Tällaisen aineistomassan digitointi kestää nykyrahoituksella vuosikymmeniä. Nyt on digitoitu 10 hkm.

Asiantuntijakoulutus “Digitoinnin kehittäjä” tavoitti 38 koulutettavaa eri organisaatioista; hyvinvointialueet, valtion eri virastot, kunnat, eri oppilaitokset ja yritykset. Työssään he kohtaavat asiakirjahallinnan, tiedonhallinnan ja arkistoalan digitointitarpeita ja vastaavat näihin liittyvien kysymysten haasteisiin. Jatkossa he toimivat digitoinnin sanansaattajina ja osaamisen kehittäjinä omissa organisaatioissaan.

Opiskelijat antoivat erinomaista palautetta molemmista koulutuksista.

Digitoinnin osaamisverkostossa 230 jäsentä

Xamkin ja sen kumppaniverkoston hankkeissa havaittiin tarve myös digitointiin liittyvän kokemustiedon jakamiselle. Digitoinnin osaamisverkosto rakennettiin hankkeessa ja se avautui syyskuussa 2024.

Mukaan on liittynyt jo 230 jäsentä, jotka edustavat yli sataa eri organisaatiota ja yritystä. Jäsenyys on maksuton ja avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Verkosto tarjoaa tukea ja tietoa mm. digitointipalveluiden tarjoajista, avoimista työpaikoista, ohjeistuksista, koulutuksista ja kehittämisprojektien tuloksista.

Verkoston jäseneksi voi hakea täyttämällä Digitoinnin osaamisverkoston verkkosivulla olevan hakulomakkeen.

The post Digitointikoulutukselle on kysyntää appeared first on Samiedu.

”Ihmiselle kaikkein tärkein maailmassa on dägä. 
Dägä dägä, dägä dägä, dägä dägä, dägä dägä.”

Näin räppäsi M.A. Numminen vuonna 1970. Dägän paikalle, ehkä vieläkin tärkeämmäksi, on noussut digi. Siitä kertoo tämä tarina. 

Yhteinen tarve, yhteinen ratkaisu 

Olipa kerran itäisessä Suomessa kolme toimijaa, joilla oli yhteneväisiä koulutustavoitteita ja -tarpeita. Kutsuttakoon näitä toimijoita Kansallisarkistoksi, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk:ksi ja Ammattiopisto Samieduksi. Mutta unohtakaamme nämä kolme toimijaa hetkeksi ja tarkastelkaamme toimijoiden yhteistyöhön johtanutta kehityskulkua.  

Maassamme on valtava tarve muuntaa mittaamattomia määriä dokumentteja paperisesta digitaaliseen muotoon. Suomessa ei ole tehtävään tarpeeksi tekijöitä, eikä varsinkaan formaalin koulutuksen saaneita. Mitä asialle voisi tehdä? Arvaatte varmasti jo, että palaamme kolmeen alussa mainittuun toimijaan. Näillä kolmella on jokaisella omaa erityisosaamistaan, joiden pohjalle rakentui yhteistyöhanke Joustavat koulutus- ja työelämäpolut tulevaisuuden digitointiosaajille, tuttavallisemmin JoDi.

Kolmen toimijan kumppanuus: JoDi-hankkeen synty 

JoDi-hanke on vuonna 2023 käynnistynyt ESR+ -rahoitteinen osaamisen kehittämisen hanke, jonka tavoitteena on ollut sen toimintakautensa ajan tarjota digitoinnista kiinnostuneille tai sitä työorganisaatiossaan tekeville muodollista koulutusta ja osaamista digitoinnista sekä edistää digitointiosaajien työllistymistä alalle. Hanke yhdistää kolme aiemmin mainittua toimijaa. Kansallisarkisto vastaa valtionhallinnon massadigitointipalveluista, mutta Suomessa on pulaa formaalisti koulutetuista digitoinnin osaajista. Ratkaisu tähän löytyy koulutusorganisaatioiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Kansallisarkisto jakaa muille toimijoille osaamistaan digitoinnista, Xamk ja Samiedu suunnittelevat ja toteuttavat verkkokoulutuksia sekä laativat digitaalista oppi- ja perehdytysmateriaalia digitointityöstä. Hankkeessa on kehitetty ketteriä työelämälähtöisiä digitoinnin koulutusratkaisuja kahdelle koulutusasteelle, sekä ammatilliseen peruskoulutukseen että korkeakoulutasolle. Ratkaisu vastaa myös yritysten ja organisaatioiden kasvaviin digitointi- ja osaajatarpeisiin. Oppilaitokset markkinoivat koulutuksia erilaisille kohderyhmille. Xamk:n kohderyhmänä ovat digitoinnin asiantuntijat ja suunnittelijat, kun taas Samiedun tavoitteena on tavoittaa digitoinnin toteuttaja –koulutuksiin yleisesti digitoinnista ja kulttuuriperinnöstä kiinnostuneita henkilöitä.  

Oppiminen johtaa työllistymiseen

Yhteistyön tulos on ylittänyt kaikkien osallistujien odotukset. Kurssit ja koulutukset ovat täyttyneet pikavauhtia, opiskelijat ovat olleet innostuneita ja antaneet hyvää palautetta hyvästä opetuksesta ja sen sisällöstä. Samiedun koulutukseen on kuulunut myös noin kuuden viikon mittainen työssäoppimisjakso, jonka osa opiskelijoista on suorittanut Mikkelissä Kansallisarkistossa, Suomen elinkeinoelämän keskusarkisto ELKA:ssa tai Kansalliskirjastossa. Osa opiskelijoista on suorittanut työssäoppimisen itse valitsemallaan työpaikalla jossain päin Suomea.  

Samiedun osalta hankkeessa tehdyn työn on kruunannut se, että useat koulutukseen osallistuneet ovat työllistyneet muutaman kuukauden kestäneiden opintojensa aikana tai välittömästi niiden päätyttyä. Tämä hanke on osoittanut, että oppilaitosten ja työelämän toimijoiden välinen yhteistyö on arvokasta ja sitä kannattaa edistää entistä enemmän. Yhteistyö takaa sen, että opetuksessa paneudutaan juuri niihin asioihin ja osaamisiin, joita työelämässä tänä päivänä tarvitaan. 

Teksti: Jan-Ole Nordlin

The post Dägästä digiin – mistä kaikki alkoi?  appeared first on Samiedu.

• Osaavaa työvoimaa tapahtuma-alalle – Samiedu
• Tuulivoima-alan osaajaksi – Samiedu
• Puhtaan energian testikampus sähkö- ja talotekniikan osaamisen kehittämiseen (A81090) – Samiedu
• Opiskelijoiden projektitoimisto puhtaan energian asialla – Samiedu
• Vihreän energian vallankumous: uusi testikampus ja innovatiiviset koulutussisällöt – Samiedu
• Uutta osaamista ja käytännön kokemusta digitointiin Samiedun koulutuksesta  – Samiedu
• Ideointityöpajapäivä yrityksille ja kuluttajille Citypisteellä – Samiedu

The post Toiminnanohjauskokeilun hakemus, osio 3.2: näyttöjä koulutustarjonnan kehittämisestä appeared first on Samiedu.

Näyte osioon 2.5:

• Opintonsa keskeyttäneet

The post Toiminnanohjauskokeilun hakemus, osio 2.5 appeared first on Samiedu.

Näytöt osioihin 2.1, 2.2 ja 4.1:

• Laatu, tuloksellisuus, vaikuttavuus, prosessit ja toimintatavat
• Talouden reaaliaikainen seuranta
• Henkilöstöraportti 2023

The post Toiminnanohjauskokeilun hakemus, osiot 2.1, 2.2 ja 4.1 appeared first on Samiedu.

Valokuvauspalvelut ja tapahtumien videokuvaukset

Palvelut

• valokuvaus
• videokuvaus

Yhteystiedot

Saara Horppila
horppila.saara@gmail.com
https://www.instagram.com/valokuvaaja_saara

The post Valokuvaaja Saara NYT appeared first on Samiedu.