– Opettajaa minusta ei pitänyt tulla, mutta tuli kuitenkin, juvalainen Sannamari Kiljunen, 45, naurahtaa ja kertoo jo lapsena leikkineensä opettajaa.

– Asettelin nuket ja nallet penkkeihin ja pidin niille oppitunteja. Kavereilleni puolestaan järjestin erilaisia pieniä tapahtumia, kuten aarteenetsintää ja hiihtokisoja.

Ei siis ihme, että Sannamari päätti suorittaa myös pedagogiset opinnot päästyään lukion jälkeen opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon suomen kieltä.

– Minulla on ollut tapana tehdä kaikki asiat täysillä. Suomen kielen opinnotkin imaisivat minut mukanaan. Huomasin pedagogisiin opintoihin kuuluvassa opetusharjoittelussa, että opettaminen on todella mukavaa ja että opettajan työ voisi sittenkin olla minulle hyvä vaihtoehto.

Sannamari valmistui äidinkielen opettajaksi vuonna 2002. Hän sanoo, että opintojen päätyttyä tuntui luontevalta palata syntymäkuntaan Juvalle. Varsinkin kun silloisella poikaystävällä, nykyisellä aviomiehellä, oli siellä jo työpaikka.

– Meillä oli Juvalla yhteinen tiivis sosiaalinen verkosto ja ystäväpiiri, joten paluupäätös oli lopulta aika selvä.

Parhaansa tekeminen riittää

Sannamari toteaa olleensa aina aktiivinen. Lapsena ja nuorena hän harrasti muun muassa partiota, lentopalloa, jazztanssia ja teatteria. Nykyisin hänen harrastuksiinsa kuuluvat kesällä pyöräily, patikointi ja juoksu. Talvella Sannamari viihtyy hiihtoladuilla ja laskettelurinteissä. Lisäksi hän lukee ja soittaa pianoa omaksi ilokseen.

– Juoksemisen aloitin aikuisiällä, nuorempana laji ei kiinnostanut. Tuntuu hienolta, että tässä iässä voi oppia juoksemaan ja vieläpä nauttimaan siitä. Muutama vuosi sitten tapahtunut välilevyn pullistuma sai minut arvostamaan entistä enemmän terveyttä ja kykyä liikkua.

Nuorempana Sannamarin tekeminen oli enemmän suorituspainotteista. Elämä on kuitenkin opettanut, että jokaisella on rajansa. Omiin rajoihinsa hän törmäsi vuonna 2010 palattuaan äitiysloman jälkeen töihin.

– Elämässäni oli tapahtunut paljon asioita, kuten talon rakentaminen, miehen yrittäjäksi ryhtyminen sekä kaksospoikien odotus ja syntymä. Lisäksi kaksoset valvottivat öisin. Yhtenä päivänä tuli stoppi, ja minun oli myönnettävä, että en jaksa. Koen, että kokemuksen myötä ymmärrykseni paitsi itseäni myös muita ihmisiä kohtaan on kasvanut. Täydellistä ei tarvitse tavoitella: riittää, että tekee parhaansa.

Ikä tuo rohkeutta elää hetkessä

Sannamarilla on kolme alaikäistä lasta. Hän toteaa olevansa ensi sijassa äiti, mutta myös työ on hänen elämässään isossa roolissa. Erityisellä lämmöllä Sannamari muistelee Juvan lukiota, jonka äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana hän toimi vuoden 2021 kevääseen saakka, yhteensä 18 vuotta.

– Työ oli pitkään minulle unelmatyö, sillä nuorten kanssa oli mahtavaa. Kun aloitin lukion vararehtorina vuonna 2014, minulla syttyi mielenkiinto myös johtamiseen. Lisäksi olin pariin otteeseen rehtorin sijaisena, mikä innosti suorittamaan työn ohella rehtoripätevyyden ja opiskelemaan johtamista avoimessa yliopistossa.

Nykyisessä työssään Ammattiopisto Samiedun esimiestyön ja johtamisen erikoisammattitutkinnon verkko-opettajana Sannamari pääsee syventymään itseään kiinnostavaan aihealueeseen. Hän pohtii, että esimiestyössä pätevät pitkälti samat kriteerit kuin ihmissuhteissa yleensäkin.

– Keskinäinen avoimuus ja luottamus ovat tärkeitä. Aroistakin asioista on uskallettava puhua ääneen.

Perheen ja motivoivan työn ohella Sannamarin hyvinvoinnin resepti koostuu ystävistä. Hän sanoo, että sosiaalinen verkosto saa ihmisen kokemaan kuuluvansa johonkin paikkaan.

– Minulle Etelä-Savossa on kaikki, mitä tarvitsen hyvään arkeen. Ystävätkin ovat pitkälti samoja kuin nuorena. Kiitollisuus valtaa mielen, kun saamme edelleen viettää aikaa yhdessä ja voimme jakaa toistemme ilot ja murheet. Iän myötä on korostunut rohkeus elää hetkessä. Aina ei ole kivaa, mutta positiivisella asenteella pärjää.

The post Perhe ja ystävät ovat Sannamarin kantava voima appeared first on Samiedu.

Kuka sanoi, että kissat ja koirat ovat toistensa perivihollisia? Savonlinnan Kellarpellossa asuvan Tilda Salon mäyräkoira Lina ja maatiaiskissa Nala ainakin ovat toistensa parhaita kavereita.

– Päätin ottaa Linalle kaveriksi kissanpennun huomattuani, että se viihtyy hienosti ystäväni kissojen kanssa, joita olen silloin tällöin hoitanut. Heti ensikohtaamisestaan lähtien Lina ja Nala ovat olleet lähes erottamattomia.

Koirat ovat kuuluneet aina läheisesti Tildan elämään. Lina on Tildalla sijoituksessa hänen vanhempiensa kennelistä.

– Vanhempani perustivat kennelin viitisen vuotta sitten, mutta ensimmäiset mäyräkoirat tulivat meille, kun olin ala-asteella. Äitini vanhemmat puolestaan ovat kasvattaneet labradorinnoutajia ja isäni vanhemmat suomenajokoiria.

Koirat liittyvät myös Tildan metsästysharrastukseen. Hän suoritti metsästyskortin 12-vuotiaana.

– Isän ja papan mukana olen käynyt metsällä pienestä pitäen. Teini-iässä oli pieni tauko. Nykyisin en metsästä, mutta osallistun Linan kanssa riistan ajoon tutussa metsästysporukassa. Lisäksi käymme aktiivisesti metsäjälestyskisoissa.

Koira on hyvä kaveri monenlaiseen harrastukseen

Hollolassa vuonna 1997 syntynyt Tilda kertoo eläneensä turvallisen lapsuuden ja nuoruuden pienessä maalaisyhteisössä. Metsästyksen ohella hän harrasti ala- ja yläastella yleisurheilua ja lukioaikoina kilpahiihtoa.

– Lisäksi soitin poikkihuilua 15 vuotta. Orkesterissa soittamisen lopetin samoihin aikoihin, kun aloitin lukiossa, koska vaatimukset kasvoivat ja soittamiseen olisi pitänyt panostaa entistä enemmän.

Vuoden 2020 keväällä Lahdesta Savonlinnaan työn perästä muuttaneen Tildan harrastuslista on aikuisiällä lyhentynyt ja muuttunut jopa entistä koirapainotteisemmaksi.

– Reilu 3-vuotias Lina on minulle myös työpari. Se on pennusta saakka ollut mukanani nuoriso- ja lastensuojelun työpaikoissani, nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi Lahden Koulutuskeskus Salpauksesta vuonna 2017 valmistunut Tilda kertoo.

Myöhemmin syksyllä Lina palaa kotikenneliinsä, koska suunnitelmissa on sen pennuttaminen. Ilman koiraa Tilda ei jää, sillä tilalle on tulossa elokuussa syntynyt labradorinnoutajan pentu.

– Pennun kasvettua menemme kriisi- ja tukikoirakkokoulutukseen, joten labbiksestakin tulee käyttökoira. Lisäksi olen kiinnostunut koiran tottelevaisuuskoulutuksesta.

Nuorisotyö on lähellä Tildan sydäntä

Savonlinnaan Tilda tutustui alun perin avopuolisonsa Olavin kautta. Hän tapasi Kallislahdesta kotoisin olevan Olavin opiskelujen tiimoilta Salpauksessa.

– Meillä on aika samantyyppinen maalais- ja kyläkoulutausta. Lahdessa olimme jonkin aikaan myös samassa työpaikassa, Lahden nuorisopalvelulla. Päätimme muuttaa Savonlinnaan, kun Olavi pyrki ja pääsi opiskelemaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkiin sosionomiksi ja minä sain työpaikan seudulta.

Vahvan nuorisotyötaustan omaava Tilda työskentelee tällä hetkellä Ammattiopisto Samiedussa ohjaajana, nuorisotyöntekijänä ja opiskelijatoiminnan vastaavana. Nuorisotyö on hänelle kutsumusammatti.

– Voin sanoa löytäneeni oman alani. Osaamistani täydennän opiskelemalla Xamkissa sosionomiksi, joten olemme vaihteeksi Olavin kanssa taas samassa oppilaitoksessa, Tilda naurahtaa.

Nuori nainen toteaa viihtyvänsä paremmin kuin hyvin Savonlinnassa ja Saimaan rannalla sijaitsevassa kodissaan, sillä elämä on kaikin puolin järjestyksessä. Haastattelun lopuksi Tilda paljastaa vielä yhden harrastuksensa.

– Tykkään tehdä puusta erilaisia käyttöesineitä. Muun muassa kotini ruokapöydän olen suunnitellut ja valmistanut ystäväni Renen avustuksella. Meillä on salainen haave saada tuotteitamme joskus myyntiin. Vielä ei kuitenkaan ole sen aika.

The post Koirat ovat Tildalle sukuvika appeared first on Samiedu.

Sami Pirhonen kurvaa tottuneesti sähkömaastopyörällään pururadan vieressä kiemurtelevaa polkua pitkin. Parin vuoden päästä pyöreät 50 vuotta täyttävä savonlinnalaismies sanookin, että liikunta on kuulunut tavalla tai toisella hänen elämäänsä lapsesta lähtien.

– Nuorena pelasin lento- ja sulkapalloa. Lukion jälkeen aloitin sählyn pelaamisen, jota harrastin yli kolmikymppiseksi.

Sami toteaa sivulauseenomaisesti juosseensa myös maratoneja: viidesti kotimaassa sekä kerran Berliinissä ja Tukholmassa. Sulkavan soutuihin hän on osallistunut kaverinsa kanssa jo 19 kertaa.

– Emme treenaa varsinaista soutua mitenkään, vaan hyppäämme veneeseen ja katsomme, mihin kunto kulloinkin riittää. Kerran olemme kiertäneet Partalansaaren hieman alle kuudessa tunnissa.

Erilaiset loukkaantumiset ovat pakottaneet Samin siirtymään lempeämpiin lajeihin.

– Viitisen vuotta olen harrastanut lenkkeilyn ohessa sauvakävelyä. Se on todella tehokas liikuntamuoto samoin kuin pyöräily, joka on saanut uusia ulottuvuuksia sähköpyörän myötä. Ulkoilen paljon myös hoitokoirani Hipsun kanssa.

”Joskus pakko on paras opettaja”

Mitä ammatinvalintaan tulee, Sami kokee olevansa oikealla alalla. Lukion jälkeen hän opiskeli Ammattiopisto Samiedussa veneenrakentajaksi ja jatkoi opintoja Joensuussa silloisessa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa. Valmistuttuaan puutekniikan insinööriksi vuonna 2001 hän asui ja työskenteli muun muassa Kuopiossa. Sami sanoo, että työnkuvan muutokset ovat pitäneet työelämässä mielenkiintoa yllä. Työ oli syy, miksi hän muutti takaisin synnyinkaupunkiinsa vuonna 2002.

– Minulle tarjottiin työtä ammattiopettajana Samiedussa niinkin eksoottisessa paikassa kuin Savonlinnan K-Citymarketin parkkipaikalla. Mietin asiaa yön yli, kunnes vastasin myöntävästi. Viimeiset kuusi vuotta olen työskennellyt ammattiopistossa erilaisissa kehittämisprojekteissa. Arvostan työyhteisöä, jossa saan vaikuttaa työhöni ja jossa työntekijöistä pidetään huolta. Työnantajani järjesti työntekijöilleen jopa sähköpyörät leasing-sopimuksella.

Sami sanoo olevansa luonteeltaan niin työssään kuin vapaa-ajallaan toimeen tarttuva organisoija. Hän korostaa, että jatkuva tehokkuus ei kuitenkaan ole millään elämän osa-alueella se tärkein arvo.

– Asiat voi tehdä kaikessa rauhassa ja silti hyvin. Lisäksi pidän huolen siitä, että minulla on riittävästi vapaa-aikaa ja lepoa.

Sami lisää, että jo kaksi aikuistumassa olevaa lasta, läheiset, ystävät ja työtoverit ovat osaltaan kasvattaneet häntä ihmisenä.

– Perheen ainoana lapsena viihdyin hienosti myös omissa oloissani. Työ ja sosiaaliset suhteet ovat tehneet minusta sosiaalisemman ja avoimemman. Joskus pakko on paras opettaja.

Pahvilaatikkorummuista The Fun Fictioniin

Sami korostaa saaneensa lapsuudessaan vakaan pohjan elämälleen. Hän tunnustaa haikailevansa hieman 1980-luvun leppoisien kesien perään, joita hän vietti isovanhempiensa luona. Hän haluaa jakaa hyvää myös muille.

– Lähdin kolmisen vuotta sitten mukaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton vapaaehtoiseen mieskaveritoimintaan. Vapaaehtoistyö on antanut minulle paljon.

Nuoria hän kannustaa toteuttamaan omia unelmiaan. Teini-ikäiselle itselleen hän sanoisi: ”Uskalla rohkeasti kokeilla rajojasi ja vaikka sitä rumpujen soittoa, josta olet niin kiinnostunut.”

Lapsena pahvilaatikkojen rummuttamiseen tyytynyt Sami on haastanut sittemmin itseään kunnolla. Nykyisin hän soittaa The Fun Fiction -nimisessä bändissä, mitäpä muuta kuin rumpuja.

– Sain seitsemisen vuotta sitten lahjaksi Metallican DVD:n, jonka innoittamana lainasin kaveriltani rumpuja. Opettelin soittamaan Youtuben avulla ja ostin lopulta omat rummut. Bändin perustimme parin kaverin kanssa vuonna 2016. Vajaa vuosi sitten miehiseen kokoonpanoomme liittyi keyboardia soittava Julia.

Elämänasennettaankin Sami kuvaa Pave Maijasen Elämän nälkä -kappaleen sanoilla. Hän sanoo, että elämän nälkä potkii lähtemään liikkeelle sellaisinakin päivinä, kun ei välttämättä huvittaisi tai jaksaisi.

– Tällä hetkellä olen oikein tyytyväinen elämääni. Kaiken kruunaa hyvä parisuhde. Harrastan puolisoni kanssa ulkoilua ja luonnossa liikkumista sekä satunnaisesti teatterissa käyntiä.

The post Elämän nälkä pitää Samin liikkeessä appeared first on Samiedu.

Janne Laitinen myöntää auliisti olevansa perhekeskeinen mies. Hänen perheeseensä kuuluvat vaimo sekä 6- ja 8-vuotiaat pojat.

– Ensimmäisen pojan syntymä muutti elämänarvojani kertaheitolla. Perheen täydentyminen toisella pojalla vahvisti sitä, että seuraavat vuodet tulevat kulumaan lasten ehdoilla. Tänä päivänä elämäni on melko keski-ikäistä mutta todella onnellista: stereotyyppisesti se sisältää kahden lapsen ja vaimon lisäksi koiran ja omakotitalon, 35-vuotias mies naurahtaa.

Janne sanoo, että koronapandemia korosti perheen merkitystä entisestään. Se toi mukanaan myös uuden yhteisen harrastuksen. Kun pandemian alussa kokoontumisia rajoitettiin tiukasti, hän osti henkireiäksi 50 hevosvoiman moottorilla varustetun tuulilasiveneen.

– Hankinta on osoittautunut onnistuneeksi. Poikien kanssa olemme käyneet vesiretkillä ja kalassa. Minulla ei ole ollut aiemmin venettä ja on sanottava, että vesiltä käsin katsottuna seudun upeus on avautunut uudella tavalla.

Rantasalmella syntynyt ja vuodesta 2010 lähtien Savonlinnassa asunut Janne kertoo, että ennen perheen perustamista hän harkitsi muualle muuttamista. Lapsiarki on kuitenkin osoittanut, että pieni kaupunki tarjoaa hyvät puitteet elämiselle.

– Täällä on kaikki, mitä perhe tarvitsee: työtä, toimiva terveydenhuolto, koulut ja harrastusmahdollisuuksia. Myös ympäröivä järviluonto on minulle tärkeää hyvinvoinnin kannalta.

Autotallissa on kolme jopoa

Mitä harrastuksiin tulee, Janne toteaa olevansa enemmän joukkue- kuin yksilölajien ystävä. Lapsena ja nuorena hän pelasi jalkapalloa, sulkapalloa, salibandya ja jääkiekkoa.

– Näistä salibandy on pysynyt mukanani näihin päiviin saakka. Lisäksi tämä kesä on jo kuudes peräkkäinen, kun pelaan pesäpalloa. Sen sijaan edes korona-aika ei saanut minua innostumaan esimerkiksi juoksemisesta.

Jannen muita nuoruudesta aikuisuuteen säilyneitä kiinnostuksen kohteita ovat tietotekniikka ja autojen laittaminen sekä huoltaminen. Hänellä on ollut peräti toistakymmentä BMW-merkkistä autoa, joiden tiimoilta hän on käynyt vuosien varrella myös erilaisissa tapahtumissa.

– Tietoteknistä kiinnostustani ja osaamistani olen hyödyntänyt myös autojen diagnosoinnissa ja erilaisissa ohjelmoinneissa.

Autojen korjaaminen on jäämässä taka-alalle, sillä Janne osti hiljattain lähes uuden sähköauton. Onneksi taloudessa riittää vielä kaksipyöräisiä korjattavia.

– Vaikka en juurikaan aja polkupyörällä, minulla on viisi polkupyörää: fatbike ja hybridi katumaastopyörä sekä kolme 60–70-luvulta peräisin olevaa jopoa. Nykyisin huollan lähinnä lasteni pyöriä. Lapset ovat siinä touhussa hyvänä apuna.

Omat vahvuudet käyttöön

Janne uskoi saavansa autoilun parista myös ammatin, sillä hänen isänsä omisti taksifirman ja isän puolen suvussa on paljon alan ammattilaisia. Opiskeltuaan lukion jälkeen Ammattiopisto Samiedussa liiketalouden perustutkinnon hän työskenteli kymmenen kuukautta autokoulun sihteerinä.

– Totesin, että ala ei ole minua varten. Jatkoin liiketalouden opintoja silloisessa Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Ajatukseni oli hakeutua opintojen päätyttyä töihin johonkin pankkiin.

Janne valmistui talouspuolen tradenomiksi vuonna 2014. Hän ei kuitenkaan lähtenyt luomaan uraa pankkimaailmassa, vaan työpaikka löytyi Savonlinnan teatterista myynnin ja markkinoinnin tehtävissä.

– Teatteri oli monin tavoin innostava ja ainutlaatuinen työympäristö, mutta vähitellen minulle tuli tunne, että on aika ottaa käyttöön omat luontaiset vahvuudet. Lopetin työt kuuden vuoden työrupeaman jälkeen ja aloitin vuoden 2021 keväällä Samiedussa tieto- ja viestintätekniikan ammattitutkinnon opiskelun oppisopimuksella. Valmistuin tämän vuoden kesäkuussa.

Tällä hetkellä Janne tekee töitä Samiedun tietohallinnossa. Hän sanoo nauttivansa uudesta elämänvaiheestaan täysillä.

– Koen olevani sosiaalinen. Minulle on tärkeää, että voin kohdata ja auttaa työssäni muita ihmisiä.

The post Lasten syntymät muuttivat Jannen elämänarvoja appeared first on Samiedu.

Ei liene sattumaa, että Eero Knaapi asuu Punkaharjulla, kansallismaisemassa, jossa jylhät männyt tuntuvat kohoavan korkeammalle kuin missään muualla Suomessa. Hämeessä Urjalassa vuonna 1966 syntynyt mies sanoo, että metsä on kiinnostanut häntä lapsesta saakka sekä ympäristönä että luonnonvarana.

– Touhusin metsässä isän ja veljesten kanssa. Ensin tein klapi- ja polttopuuhommia ja voimien kasvaessa pääsin sahan varteen ja myöhemmin metsäkoneen puikkoihin.

Metsäalalta Eero löysi jo nuorena myös ammatin. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Kangasalan lukiosta ja opiskeli armeijan käytyään Kurun metsäoppilaitoksessa metsuriksi. Tehtyään metsurintöitä muutaman vuoden, Eero kouluttautui Evon metsäopistossa metsätalousinsinööriksi.

– Metsäsuhteeni on holistinen, ja metsään liittyy niin työntekoni kuin vapaa-aikanikin. Metsissä voi tehdä monia asioita metsätöistä marjankeruuseen ja sienestykseen. Sekin on kiinnostanut minua aina, mitä kaikkea puusta voi valmistaa.

Punkaharjuun Eero tutustui vuonna 1994 ollessaan opintoihin kuuluvalla työharjoittelujaksolla Suomen Metsämuseo Lustossa. Lustosta tuli pari vuotta myöhemmin hänen työpaikkansa – peräti 20 vuodeksi.

– Lusto oli ja on monella tapaa metsäalan näköalapaikka. Oli iso rikkaus tutustua erilaisiin ihmisiin ja organisaatioihin sekä olla mukana rakentamassa lukemattomia metsäalan tapahtumia.

Vanhalla moottoripyörällä pääsee pitkälle

Metsän ohella Eeron toinen intohimo on vanhat moottoripyörät. Niitä varten hänellä on vanhan rintamamiestalon pihapiiriin rakennettu sadan neliön talli. Tallista löytyy muun muassa Eeron silmäterä, isältä saatu vuoden 1955 Zündapp. Yhtään vähäisempi ei ole vuodelta 1946 oleva Indian, jonka Eero tilasi 2000-luvun alussa Yhdysvalloista.

– Olen aina haaveillut amerikkalaisesta Indian-merkkisestä moottoripyörästä. Pyörä tuli viidessä pahvilaatikossa, ja sen kasaamiseen ja entisöintiin meni viisi vuotta.

Eero säästi rahat Indianin ostamiseen ja varaosiin tekemällä erilaisia hirsitöitä, esimerkiksi savusaunoja ja aittoja. Työ ei ollut turhaa, sillä kaksipyöräisen mittariin on kertynyt jo 30 000 ajokilometriä. Eero on käynyt moottoripyörällään muun muassa kahdesti Norjassa.

– Ensimmäinen pitkä reissu vuonna 2016 Jäämeren rannalle oli äärettömän upea kokemus. Vaimoni Helkamari oli mukana vuosimallin 1971 Triumphillaan. Kirjoitin matkasta kaksi matkakertomusta Huimapyörä-lehteen. Jutuista tuli paljon positiivista palautetta erityisesti 50–60-luvuilla moottoripyörillä pitkiä matkoja ajaneilta miehiltä.

Eero vakuuttaakin, että 75 vuotta vanhalla moottoripyörällä pääsee edelleen pitkälle, eikä sitä tarvitse pitää näyttelyesineenä.

– Kierrämme Helkamarin kanssa kesäisin moottoripyörillä erilaisia jopa erikoisiakin luonto- ja kulttuurikohteita.

Ylisukupolvisuus kiinnostaa

Yhdeksi elämänsä tärkeimmäksi virstanpylvääksi Eero nimeää sapattivapaalle jäämisen viisikymppisenä.

– Halusin pysähtyä miettimään, onko esimerkiksi työelämällä minulle vielä jotain muuta annettavaa. Sapattivuoden aikana tein niitä asioita, joihin ei työssä ollessa aika riittänyt. Tuumaustauon jälkeen aloitin metsäkoneopettajana Ammattiopisto Samiedussa. Parasta on, kun työhön kuuluu paljon metsässä oloa.

Lisäksi Eerolle tärkeitä ovat perhesuhteet. Erityinen paikka hänen sydämessään on 5-vuotiaalla lapsenlapsella. Myös Eeron liki yhdeksänkymppinen isä on edelleen elossa.

– Ylisukupolviset jutut kiinnostavat minua. Pappisisäni harrasti moottoripyöriä, puutarhanhoitoa ja kuorolaulua. Äitini oli kotirouva. On mielenkiintoista huomata, miten lapsuudenkodin vaikutus näkyy elämässäni. Omien lasten kanssa olen halunnut jakaa kokemuksia mökkeilyn ja retkeilyn merkeissä.

Itseään Eero kuvaa nyt ku -ihmiseksi, joka ei halua siirtää asioiden tekemistä tulevaisuuteen. Hän toteaa leikillisesti, että sohva on ihmiskunnan tuho.

– Minulle elämä on tallissa ja kotiportin ulkopuolella. Mitä kauemmas pääsen, sitä hauskempaa minulla yleensä on. Moottoripyörällä haluan käydä vielä ainakin Alpeilla. Myös tilavuudeltaan maailman suurin puu, Yhdysvalloissa Kaliforniassa kasvava Kenraali Sherman, olisi mukava näyttää Helkamarille. Itse kävin koskettamassa sitä opintomatkallani vuonna 1995.

The post Eero on metsäaatteen mies appeared first on Samiedu.

Kun savonlinnalainen Suvi Levonen nostaa poikkihuilun huulilleen, hän unohtaa kaiken muun. Ja juuri se on hänen mukaansa yksi soittoharrastuksen parhaista puolista. Hän sanoo olevansa erittäin tyytyväinen, että kaivoi 13 vuotta sitten kaapista esille vuosia aiemmin syntymäpäivälahjaksi saamansa poikkihuilun ja päätti: ”Nyt, jos koskaan.” Tänä päivänä hän soittaa Rantasalmen A-Puhallinorkesterissa.

– Soitin poikkihuilua alakouluikäisenä, mutta teini-iässä harrastus jäi moneksi kymmeneksi vuodeksi tauolle. Kun nuorin tyttäreni aloitti puhallinorkesterissa vuonna 2009, uskaltauduin itsekin mukaan.

Suvi sanoo, että soittaminen on ollut hyvää vastapainoa kiireiselle työelämälle ja pitänyt kiinni elämässä haastavina aikoina.

– Olen saanut harrastuksen myötä paljon ystäviä ja jaksamista. Se on ollut henkinen turvaverkko muun muassa silloin, kun elämä on pahiten koetellut. Myös kaikki esiintymismatkat kotimaassa ja ulkomailla ovat olleet unohtumattomia kokemuksia.

Suvin elämä on kietoutunut vahvasti Etelä-Savoon. Kiteellä syntynyt nainen kävi koulunsa Kerimäellä ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1984.

– Siinä me lapsena kirkon juuressa laskimme mäkeä ja pelasimme pesäpalloa. Äiti vahti ikkunasta, että missä se vaalea pää viuhtoo menemään. Autoja ei tuohon aikaan juuri tarvinnut pelätä.

Helsingin kautta Jyväskylän yliopistoon

Kerimäki oli Suville hyvä ja turvallinen kasvuympäristö, mutta monen muun nuoren tavoin hän ajatteli, että ”tänne en ainakaan jää”.

– Lukion jälkeen suuntasin Oriveden Opistoon opiskelemaan tiedotusoppia ja puheviestintää. Sitten pyrin Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan puheviestintää. Pääsykoe ei tuottanut toivottua tulosta, joten muutin Helsinkiin, jossa työskentelin puhelinvaihteenhoitajana.

Kun Suvin toinenkaan yritys päästä puheviestinnän yliopisto-opiskelijaksi ei tärpännyt, hän haki Otavan Opistoon tiedotus- ja viestintälinjalle.

– Opintojen päätyttyä olin vuosina 1986–87 Länsi-Savossa toimittajana, kunnes pyrin ja pääsin opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon journalistiikkaa. Sivuaineina opiskelin aikuiskasvatustiedettä ja yhteiskuntapolitiikkaa.

Suvi valmistui maisteriksi vuonna 1996. Tuolloin hän oli paluumuuttanut lähelle syntymäseutujaan ja asui Savonlinnassa miehensä ja kahden lapsensa kanssa.

– Isäni oli eläkkeellä ja vahti lapsia, kun minä kävin lukemassa viimeisiin tentteihin kirjastossa. Hän ajatteli varmaan, että tyttö on saatava valmistumaan.

”Jokaisesta voi tulla oman onnensa seppä”

Niin sanotut ruuhkavuodet, yhteensä parisenkymmentä vuotta, Suvi asui Rantasalmella, josta hän muutti hiljattain Savonlinnaan. Suvi nauraa, että hänen elämänsä saatikka uransakaan ei ole noudattanut tarkkaa kaavaa. Hän on toiminut muun muassa koulutussuunnittelijana, yritysasiantuntijana ja projektipäällikkönä. Nykyisin Ammattiopisto Samiedussa yrittäjyyden kehittäjäopettajana työskentelevä Suvi kertoo painottavansa neljälle nyt jo aikuiselle lapselleen, että nykymaailmassa on varauduttava osaamisen jatkuvaan päivittämiseen.

– Henkilökohtaisesti olen elänyt sitä todeksi koko ajan. Esimerkiksi Samiedussa ollessani olen opiskellut töiden ohella ammattiopettajan tutkinnon sekä tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon ja valmistunut myös tiimivalmentajaksi.

Suvin tavoitteena on kehittyä edelleen niin soittajana kuin ammatillisesti. Savonlinnan seudulla molempiin on hänen mukaansa hyvät mahdollisuudet. Hän korostaa, että pienelläkin paikkakunnalla voi olla paljon annettavaa ja erilaisia vaihtoehtoja.

– Täällä muun muassa eri toimijat on helppo saada saman pöydän ääreen. Ympäristössä, jossa korostetaan yrittelijäisyyttä ja yhteistyötä, voi jokaisesta tulla oman onnensa seppä. Ja onhan täällä huikean kaunista, Suvi lisää ja näyttää kuvaa ensimmäisestä lapsenlapsestaan.

– Pakko myöntää, että olen hieman höyrähtänyt tähän isovanhemmuuteen! Kasvun ihme sekin.

The post Soittaessa Suvi unohtaa kiireen ja huolet appeared first on Samiedu.

Terveysalan ammattitutkinnon jalkojenhoidon osaamisalaa Ammattiopisto Samiedussa opiskeleva Aija Niiranen on tyytyväinen, että uskaltautui opiskelemaan vielä aikuisiällä uuden ammatin. Aija sanoo, että ratkaisuun vaikutti se, että hän halusi laajentaa mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla.

– Keväällä 2020 työni koulunkäynninohjaajana joutui koronan vuoksi katkolle. Päätin päivittää lähihoitajan tutkintoani, jotta pääsisin tekemään töitä palvelutaloihin. Samalla opettaja kysyi kiinnostustani jalkojenhoitajan ammattitutkintoon. Mietittyäni asiaa kuukauden verran olin valmis ottamaan haasteen vastaan.

Aijan päätökseen vaikutti sekin, että lähihoitajan tutkinnon päivitys verkko-opintoina sujui hyvin ja hän oppi käyttämään Moodlea sekä muita verkko-oppimisympäristön välineitä.

– Siitä oli helppoa sitten lähteä uutta tutkintoa tekemään.

Aijan rohkeat ratkaisut eivät koske pelkästään uuden opiskelua. Vuoden 2020 lokakuussa jalkojenhoitajan (at) koulutuksen aloittanut nainen on mukana Samiedussa opiskelijoille tarjolla olevassa Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa, jonka puitteissa hän on perustanut Nuori Yrittäjyys -harjoitusyrityksen. Jalkojenhoitoja tarjoava Aijan jalkahoiva NY aloitti toimintansa 7.6.2021.

Melkein oikea yrittäjä

Noin 33 vuotta työelämässä ollut Aija sanoo mieltäneensä itsensä aina työntekijäksi. Kun jalkojenhoidon opettaja kertoi Vuosi Yrittäjänä -ohjelmasta, halusi hän perehtyä asiaan.

– Suoritin keväällä NY-yrityksen perustamiseen liittyvän kurssin, jossa käytiin läpi muun muassa liiketoimintaan, markkinointiin ja asiakaskunnan hankkimiseen liittyviä asioita. Teamsin kautta kurssilla oli mukana erilaisia osallistujia eri paikkakunnilta. Kurssisisältö ja keskustelut olivat niin antoisia, että päätin kokeilla yrittäjyyttä.

NY-yritystä pyöritetään monessa suhteessa samoin kuin oikeaa yritystä. Terveysalan toimijana Aijan oli haettava myös AVIlta luvat tehdä opiskelijana jalkahoitoja. Luvat hän sai elokuussa, ja on siitä lähtien tehnyt hoitoja iltaisin ja viikonloppuisin.

– Omaa hoitolaa minulla ei ole, joten teen hoidot asiakkaiden kodeissa. Tällainen palvelu sopii erityisesti ikäihmisille, joilla on liikkumisrajoitteita.

Yrittäjyysopinnot lisäävät itsevarmuutta

Alkujaan hieman epäillen omiin kykyihinsä yrittäjänä suhtautunut Aija ei kadu päätöstään lähteä mukaan Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan.

– NY-yritys on turvallinen tapa kokeilla, onko minusta yrittäjäksi. Saan oppilaitokselta ja opettajilta tukea. Jos asiakkaalla on hankalasti hoidettava jalkaongelma, voin aina soittaa opettajalle ja kysyä ohjeita.

Aijan yritys on ollut toiminnassa puolisen vuotta. Hän kertoo, että itsevarmuus yrittäjänä kasvaa koko ajan.

– Aluksi mietin, että omien palvelujen markkinointi on vaikeaa, mutta tämä kaikki on ollut yllättävän yksinkertaista. Tieto minusta kulkee puskaradion kautta, ja lisäksi tytär on auttanut some-markkinoinnissa.

Myöskään pakolliset väline- ja aineinvestoinnit eivät ole stressanneet Aijaa. Hän arvioi, että maltillisillakin asiakasmäärillä ne on kuitattu viimeistään siinä vaiheessa, kun NY-yritys lopetetaan ensi vuoden kesäkuussa. Sitä ennen hän kartuttaa osaamistaan ja tarjoaa sitä asiakkailleen.

– Tammikuussa opiskelemme diabetespotilaan jalkojen tutkimista ja hoitoa. Uskon, että näille taidoille on kysyntää.

Tähtäimessä sivutoiminen yrittäjyys

Päätyökseen Aija toimii koulunkäynninohjaajana. Lisäksi hän tekee satunnaisia lähihoitajan keikkoja palvelutaloihin. Miten opiskelut ja yrittäjyys onnistuvat kiireisessä arjessa?

– Yksinhuoltajana minun on käytävä töissä. On mahtavaa, että Samiedun monimuoto-opinnot on rakennettu aikuisopiskelijoiden tarpeet huomioiden. Lähiopintoja on kerran kuussa pitkän viikonlopun verran ja teoriaopiskelu tapahtuu verkossa. Jalkojenhoitoja teen iltaisin ja viikonloppuisin.

Omaan kokemukseensa perustuen Aija uskaltaa suositella NY-yrityksen perustamista kaikille ikään tai opintoalaan katsomatta. Hän muistuttaa, että vuoden mittaisen yrittäjyyskokeilun hyödyt ovat huomattavia, ja siitä on helppo jatkaa oikeana yrittäjänä.

– Vuoden aikana investoinnit on usein tehty ja maksettu ja asiakaskuntaakin rakennettu. Uskon, että itsekin hyödynnän näitä seikkoja ja jatkan yritystoimintaa opintojen päätyttyä sivutoimisesti.

The post NY-yrittäjyys sopii myös aikuiselle monimuoto-opiskelijalle – jalkojenhoitajaksi opiskeleva Aija Niiranen löysi itsestään yrittäjän appeared first on Samiedu.

Imatralaisen Henna Piiraisen mielikuva yrittämisen vaikeudesta on romuttunut viimeisen vajaan vuoden aikana lähes kokonaan. Kaikki alkoi siitä, kun Ammattiopisto Samiedussa terveysalan ammattitutkinnon jalkojenhoidon osaamisalaa viime syksystä saakka opiskellut Henna päätti osallistua Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan, jossa opiskelija perustaa osana opintoja NY-harjoitusyrityksen.

– Omaksi yllätykseksenikin halusin oppia yrittäjyydestä lisää. Yrittäminen oli minulle täysin vieras osa-alue, eikä lähipiirissäni ole yrittäjiä. Perustin jalkojenhoidon palveluja tarjoavan Jalkahoito Henna NY:n helmikuussa eli ensi vuoden alussa minulle tulee täyteen vuosi yrittäjänä.

NY-yrittäjänä toimiminen on ollut Hennalle yllättävän helppoa. Ainoastaan kirjanpitoon liittyvät seikat hän on kokenut välillä haastaviksi.

– Opittavaa riittää, mutta älä vaan yrittäjäksi ala -mentaliteetti on kyllä matkan varrella kaikonnut.

Joustava monimuotokoulutus kiinnosti

Mutta mennäänpä hetkeksi syihin, miksi imatralainen Henna päätyi opiskelemaan jalkojenhoitoa Samieduun. Lähihoitajana vuosia työskennellyt Henna kertoo tutkineensa vuoden 2020 alussa hoitovapaalla ollessaan uusia opiskeluvaihtoehtoja. Kokeeksi hän suoritti avoimessa amk:ssa muun muassa fysioterapiaopintoja. Kolmen lapsen äidille vuosia kestävät opinnot eivät kuulostaneet kuitenkaan realistisilta, joten jotain muuta oli keksittävä.

– Jalkojenhoito on kiinnostanut minua aina. Nettiä selatessa törmäsin sattumalta Samiedun jalkojenhoidon ammattitutkintokoulutukseen. Kun oppilaitokselta vahvistettiin, että monimuoto-opinnot on mahdollista tehdä joustavasti perheen ja työn ehdoilla, päätin aloittaa opiskelun.

Joustavuus oli myös syy, miksi Henna uskaltautui mukaan Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan.

– Mahdollisuus osallistua tarvittaessa opintoihin etänä oli tärkeää, koska tiesin, että en aina pääse välttämättä osallistumaan lähiopintoihin.

Hyvä tapa harjoitella yrittäjyyttä

NY-yrityksen pyörittämisen ja opiskelun lisäksi Henna tekee Eksotelle 50-prosenttista työaikaa lähihoitajana. Hän sanookin, että arjessa tarvitaan itsensä johtamisen taitoja.

– Kun alussa rakensin aktiivisesti asiakaskuntaa, en halunnut tarjota yhdellekään asiakkaalle ei oota. Vähitellen olen ymmärtänyt, että vapaapäivistä on tärkeää pitää kiinni.

Asiakkaiden riittävyyttä Hennan ei ole tarvinnut murehtia. Markkinointia hän on hoitanut jakamalla asuinalueensa postilaatikkoihin mainoksia, laittamalla ilmoituksia kauppojen seinille sekä mainostamalla palvelujaan Facebookissa ja Instagramissa.

– Yhden kerran laitoin ilmoituksen paikallislehteen. Siitä seurasi niin iso puhelinsoittojen tulva, että tuli todistettua lehti-ilmoittelun teho.

Henna tekee pääasiassa kotikäyntejä. Lisäksi hän tekee hoitoja eri asumispalveluiden yksiköissä.

– En ole laskenut asiakkaiden määrää sen jälkeen kun 150 tuli täyteen.

Henna korostaa arvostavansa tukea, jota hän saa oppilaitokseltaan ja opettajilta.

– NY-yrityksessä saan rauhassa harjoitella yrittäjyyttä. Uskon myös, että opiskelijayrittäjänä teen kaiken enemmän tosissaan kuin mitä ehkä perusopiskelijana tekisin.

Opiskelun päätyttyä suoraan yrittäjäksi

Hennalle on selvää, että hän jatkaa yrittäjänä senkin jälkeen, kun harjoitusyritys laitetaan pöytälaatikkoon ensi vuoden helmikuussa. Yrityksen nimi pysyy samana, ja vain loppuliite muuttuu NY:stä tmi:ksi.

– Oikeaksi yrittäjäksi ryhtyminen ei ole niin iso asia NY-yrityksen jälkeen. Ainoa jännityksen aihe on se, että kuinka kauan vie aikaa saada AVIlta luvat tehdä jalkojenhoitoja yrittäjänä.

Ennen valmistumistaan Henna aikoo perehtyä vielä kynnen oikaisuhoitoon, joka on jalkojenhoidon erikoisosaamista ja jolle hän on huomannut olevan kysyntää. Ja jotta Hennan opiskelijatarina saisi lähes täydellisen lopun, kerrottakoon, että hänellä on tiedossa myös juuri sopivat tilat omaksi hoitolaksi.

– Kerroin kampaajayrittäjänä toimivalle asiakkaalleni suunnitelmistani, ja hän tarjosi vuokralle täysin varustettua hoitolahuonetta. Ajatus on, että koti- ja laitoskäyntien ohella aloitan pitämään siinä vastaanottoa kerran viikossa.

The post NY-yritys rohkaisi kokeilemaan siipiä yrittäjänä appeared first on Samiedu.

Pääkaupunkiseutulaisen Heidi Salovaaran tarina vahvistaa, että verkossa toteutettu tutkintokoulutus on kysytty vaihtoehto joustavaa koulutusmuotoa tarvitseville. Perhevapaalla ollut Heidi etsi netistä oppilaitoksia, jotka tarjosivat liiketoiminnan perustutkintoa verkossa. Yksi sellainen löytyi: Ammattiopisto Samiedu oli ottanut merkonomin verkkokoulutuksen juuri sopivasti syksyn koulutustarjontaansa.

– Olin iloisesti yllättynyt, kun Samiedussa oli vielä kesällä auki haku liiketoiminnan perustutkintoon. Haastattelutkin opintoihin järjestettiin jo heinäkuussa.

Heidi tuli valituksi ja samoihin aikoihin hän palasi perhevapaalta täysipäiväiseen työhön. Nuori nainen sanookin, että mahdollisuus suorittaa koko tutkinto verkossa oli hänelle tärkein kriteeri oppilaitosta valittaessa.

– Pienten lasten äitinä ja työssä käyvänä verkko-opiskelu oli minulle ainoa järkevä tapa opiskella.

Syy, miksi Heidi halusi opiskella nimenomaan liiketoimintaa, liittyy hänen nykyiseen työhönsä. Asiakaspalvelutehtävissä julkisella sektorilla työskentelevälle Heidille oli tärkeää saada muodollinen pätevyys. Heidillä on taustalla yo-tutkinto. Lisäksi hän on suorittanut ammattikorkeakoulussa tradenomiopintoja.

– Minulla alkaa olla kuitenkin sen verran ikää, että halusin saada tehtyä nopeasti tutkinnon alalta, jolta minulla on jo työkokemusta.

Aiempi osaaminen nopeutti opintoja huomattavasti

Heidi on Samiedun ensimmäinen merkonomiksi verkossa -koulutuksesta valmistunut opiskelija.

– Sain hyväksi luettua lähes kaikki pakolliset tutkinnon osat aikaisempien opintojen ja pitkän työkokemuksen perusteella. Myös työpaikalla tehtävät näytöt soviteltiin niin, että pystyin osoittamaan vaaditun osaamisen työssäni.

Valinnaisista tutkinnon osista Heidi suoritti asiakkuuksien hoitamisen, huippuosaajana toimimisen ja yritystoiminnan suunnittelun opintokokonaisuudet.

– Kaksi ensimmäistä valitsin työni perusteella. Yritystoiminnan suunnittelu puolestaan kiinnosti minua henkilökohtaisesti.

Mitä opintojen sisältöihin tulee, ne vastasivat Heidin mukaan odotuksia. Hän kehuu verkko-opettajia erittäin osaaviksi ja innostaviksi.

– Esimerkiksi yritystoiminnan suunnittelun opetuksessa oli mukana työelämän asiantuntija. Myös opettaja osasi kertoa aiheesta oman kokemuksen perusteella.

Opintojen joustavuus yllätti positiivisesti

Heidi kiittelee verkko-opintojen järjestelyjä toimiviksi. Opiskeluvälineiksi riittivät älypuhelin, tietokone ja kuulokkeet.

– Osan tehtävistä pystyi tekemään älypuhelimella ja osassa tarvittiin tietokonetta. Luennot oli äänitettyjä, joten niitä voi kuunnella itselle sopivimpina aikoina. Ainoastaan yksi kurssi oli livenä, ja senkin ajankohdan sai sovittua joustavasti opettajan kanssa.

Tärkein opintojen etenemistä edistävä asia olikin Heidin mukaan nimenomaan joustavuus. Erityisen hyvänä systeeminä hän pitää Samiedussa käytössä olevaa sähköistä kalenteria, joka helpottaa yhteyden pitämistä henkilökuntaan. Heidi sanoo, että ylipäätään opinto-ohjaajat, HOKS-ohjaaja ja opettajat olivat helposti tavoitettavissa.

– Kaikkiin kysymyksiini vastattiin viivyttelemättä. Samoin arvioinnit kursseista sain nopeasti. Sekin oli hienoa, että yhteistyö työnantajani ja oppilaitoksen kanssa sujui jouheasti, ja muun muassa näytöt voitiin järjestää etänä.

Merkonomiksi valmistunut nainen kertoo saaneensa opinnoista motivaatiota jatkaa kesken jääneitä tradenomiopintoja jossakin vaiheessa.

– Opiskelu oli todella mielekästä puuhaa ja toi paljon lisäarvoa työhöni. Kannustan muitakin opiskelemaan alaa, josta on hyötyä monessa työssä. Se on vain muistettava, että verkko-opiskelussa tarvitaan motivaatiota ja itseohjautuvaa työskentelytapaa.

The post Samiedun ensimmäinen liiketoiminnan verkko-opiskelija valmistui appeared first on Samiedu.

Aina tieto ei lisää tuskaa, vaan päinvastoin. Samiedussa metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon suorittanut Markku kertoo, että koulutuksen myötä hän on saanut tietoa ja osaamista, joka mahdollistaa metsävarojen oikeanlaisen hoidon.

– Metsänhoito on jo useamman vuoden ollut minulle tärkeä harrastus. Minulla ei ollut kuitenkaan riittävää metsäalan asiantuntemusta, joten minun piti tehdä päätös siitä, käytänkö metsänhoidossa apuna ulkopuolista vai opettelenko asiat itse.

Markulle jälkimmäinen vaihtoehto oli luonteva, sillä hänellä on takana jo pitkä työura toisaalla ja ajatuksissa on työskennellä siirtymävaiheen jälkeen omalla metsätilalla.

– Ajattelin, että jos saan tämän toimimaan päätoimen ohella, niin voin tehdä siitä itselleni vielä ikään kuin uuden, miltei päivittäisen ”harrastuksen”.

Markku korostaa, että hänen elämänvaiheessaan iso motivaatio metsäalan koulutukseen hakeutumiselle oli myös halu siirtää seuraavalle sukupolvelle mahdollisimman terve ja hyvin hoidettu metsä.

– Isossa kuvassa minulle merkittäviä ovat myös luonnon vihreät arvot, ja haluan tehdä niiden suhteen osuuteni. Kun samalla saan vielä hyötyliikuntaa, on kokonaisuus varsin positiivinen. Eurot eivät ole keskiössä, mutta toki hoidettu metsä tuottaa paremmin.

Opit menivät heti käyttöön

Markun mukaan koulutus vastasi sisällöltään hyvin hänen henkilökohtaisia odotuksiaan. Opintojen pääaihepiirejä olivat muun muassa metsätalouden suunnittelu, talousmetsien kestävä käsittely ja puukaupan tekeminen.

 – Kaksikymmentä eri aihepiiriä käsittävä kokonaisuus näytti jo alun alkaen hyvältä. Koulutus sisälsi perustiedot metsänhoidosta ja tarjosi paljon työkaluja tarpeisiini.

Erityisen tärkeänä Markku pitää sitä, että uudet tiedot oli mahdollista viedä omalla metsätilalla miltei heti käytäntöön. Hän sanoo, että käytännön opiskelujaksot maastossa olivat todella havainnollisia.

– Opin arvioimaan esimerkiksi metsän kehitysluokkia ja puumääriä sekä sitä, mitä metsälle kulloinkin pitäisi tehdä, jotta se voisi hyvin. Metsätaloustoimintani laajenikin koulutuksen etenemisen tahtiin.

Hyvä koulutuspaketti

Markku suosittelee alan opintoja metsänomistajille ja metsän hankkimista suunnitteleville sekä kaikille metsä- ja luontoasioista kiinnostuneille.

– Suomi on metsien maa, ja metsäteemat tulevat pysymään keskusteluissa pinnalla tulevaisuudessakin. Tuntuisi, että tietynasteinen metsätietous kuuluu yleissivistykseen.

Myöskään opiskelua työn ohella Markku ei kokenut liian raskaaksi. Hän sanoo, että viikonvaihteisiin sijoitetut lähiopetuspäivät ja itseopiskeluviikot rytmittyivät joustavasti toisiinsa.

– Minun mielestäni tämä on sopivasti koottu koulutuspaketti. Raamit ja tavoitteet kerrottiin alussa selkeästi, ja jokainen sai halutessaan syventää itseopiskelussa koulutusta omiin tarpeisiin sopivaksi.

Koulutuksen merkittäviin pluspuoliin Markku laskee lisäksi mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia toisten opiskelijoiden kanssa.

– Lähiopiskelupäivinä keskustelimme metsänhoidosta ja jaoimme kokemuksiamme aiheesta. Nämä keskustelut olivat antoisia.

Suosittu koulutus kaikkien saataville verkkoon

Metsätalousyrittäjäksi voi jatkossa opiskella Samiedun verkkokoulutuksessa.

Mikäli kiinnostuit, jätä avoin hakemus koulutukseen ja olemme sinuun yhteydessä.

Lisätietoja koulutuksesta ja hakemuslomake

The post Markun metsäharrastus nousi uudelle tasolle ammattitutkinnon myötä appeared first on Samiedu.

– Opinnot ovat lähteneet käyntiin hienosti. Kaikki kurssitoverini ovat mukavia, ja olen saanut paljon uusia ystäviä. Samoin on mahtavaa, että koronarajoitukset ovat hellittäneet, sillä tykkään opiskella lähiopintoina.

Aino kehuu myös Samiedun Pohjolankadun viihtyisää kampusta sekä ystävällisiä ja osaavia opettajia.

– Koen oloni täällä turvalliseksi ja tiedän, että saan aina tukea ja apua, jos jotain odottamatonta tapahtuu.

Pian 17 vuotta täyttävä Aino on päässyt hienosti mukaan myös kampuksen opiskelijatoimintaan.

– Uusi opiskeluyhteisö on tehnyt minusta aikaisempaa sosiaalisemman ja toimin nykyisin jopa opiskelijatutorina.

Monipuolinen opintokokonaisuus

Vielä tovi sitten Aino ei tiennyt Samiedusta mitään. Hän asui vanhempiensa kanssa Lapinlahdella ja mietti, mitä lähtisi opiskelemaan peruskoulun jälkeen.

– En ollut täysin varma, mitä ja missä haluaisin opiskella, joten pidin välivuoden. Yläasteen opo suositteli minulle yleishyödyllisiä liiketoiminnan opintoja, ja etsiessäni Opintopolku.fi-sivuilta koulutusta järjestäviä oppilaitoksia, törmäsin sitten Samieduun.

Aino vakuuttaa, että oppilaitoksen ohella myös koulutusalan valinta osui kaikin puolin nappiin ja on jopa yllättänyt monipuolisuudellaan.

– Olen kiinnostunut myynnistä ja markkinoinnista sekä yrittäjyydestä, joita liiketoiminnassa juuri opiskellaan.

Määrätietoisen opiskelijan haaveena on perustaa joskus oma kuntosaliyritys. Se näkyy valinnaisaineiden valinnassa.

– Valinnaisiksi tutkinnon osiksi olen ottanut myynnin ohella palvelumuotoilun, projektissa toimimisen, yritystoiminnan suunnittelun sekä yrityksessä toimimisen.

Mieluinen harjoittelupaikka kruunaa syyslukukauden

Aino odottaa innolla ensimmäistä työelämäjaksoaan. Harjoittelupaikassa yhdistyvät kaikki hänen mielenkiintonsa kohteet, jopa lähes kolme vuotta kestänyt kuntosaliharrastus.

– Hain ja pääsin työelämäjaksolle Liikuntakeskus Kulmasporttiin. Kulmasportissa minulla on mahdollisuus tutustua liikunta-alan yrittäjän arkeen ja saan kokemusta asiakaspalvelusta.

Ainon tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluvat paitsi yrittäjyys myös jatko-opinnot. Hän muistuttaa, että liiketoiminnan opinnot antavat hyvän pohjan monelle alalle.

– Uskon, että jatkan täältä ammattikorkeakouluun opiskelemaan joko fysioterapeutiksi tai liikunnanohjaajaksi.

Mutta millainen kaupunki Savonlinna on opiskelijan näkökulmasta katsottuna?

Aino sanoo, että hänen on ollut helppo kotiutua Savonlinnaan, sillä se on hänen vanhempiensa entinen kotikaupunki ja sitä kautta tuttu entuudestaan.

– Olen vuosien varrella sukuloinut kaupungissa ja tiedän mitä missäkin on. Sekin on hienoa, että täällä on minulle hyviä jatko-opiskelupaikkoja esimerkiksi Xamkissa.

The post Samiedu ja liiketoiminta olivat Ainolle nappivalintoja appeared first on Samiedu.

Samiedussa veneenrakennusalan perustutkintoa suorittavaa Riku Venäläistä ei tarvitse houkutella perustelemaan, miksi yrittäjyyttä kannattaa kokeilla jo opiskeluaikana. Syistä vähäisin ei ole se, että Samiedussa opiskelijat voivat halutessaan osallistua Vuosi Yrittäjänä -ohjelmaan ja perustaa sen puitteissa oman Nuori Yrittäjä -yrityksen.

– Sain tietää ohjelmasta opettajaltani ja kiinnostuin heti ideasta, joka on opiskelijalle täysin riskitön. Sekin motivoi, että NY-yrittäjänä voi tienata opintojen ohella selvää rahaa.

Opettajan innoittamana Riku perusti Saimaan VeneFix NY -nimisen yrityksen toukokuun lopussa. Koska Riku opiskelee puualaa ja on kiinnostunut erityisesti veneiden korjauksesta, oli hänen NY-yrityksensä palvelukonseptikin selvä: yritys tarjoaa veneiden korjaamiseen liittyviä palveluja.

– Teen veneisiin korjauksia, remontteja ja laiteasennuksia. Varsinaista veneenrakentamista en tee, koska se vaatisi erilliset tilat.

Opintojen kautta uusi ura

Se, miksi yrittäjyys ja erityisesti veneala kiinnostavat Rikua, on monen sattuman summa.

 – Olen ajanut isän taksiyrityksessä taksia jo yksitoista vuotta. Isä on kysynyt haluani jatkaa taksiyritystä, mutta halusin kokeilla jotain muuta tehtyäni pitkään istumatyötä. Koska kalastusharrastuksen myötä myös veneet ovat aina kiinnostaneet minua, kysyin Samiedusta mahdollisuutta opiskella alaa enemmän.

Riku aloitti opiskelun Samiedussa vuoden 2020 alussa. Hän antaa kiitosta oppilaitokselle, joka on huomioinut hänen kiinnostuksensa veneiden korjaukseen ja yrittämiseen.

– Yksi isoimmista koulussa tekemistäni projekteista on Kruunupuiston ponttonialuksen kunnostaminen. Projekti kesti vuoden.

Myös Rikun työharjoittelupaikat ovat liittyneet veneisiin. Ensimmäisen työharjoittelun hän teki Suvi-veneet oy:lle ja toisen VS-Marin oy:lle.

– Työharjoittelupaikkojen kautta olen saanut myös yritykselleni töitä ja rakennettua tärkeitä verkostoja jatkoakin ajatellen. Nyt tuntuu siltä, että olen löytänyt oman alani.

NY-yrityksessä yrittämistä voi kokeilla turvallisesti

Riku sanoo, että Vuosi yrittäjänä -ohjelmaa kannattaa kokeilla koulutusalasta riippumatta. Hän muistuttaa, että NY-yrityksessä yrittäjänä olemista ja omaa liikeideaa voi testata matalla kynnyksellä ja turvallisesti, koska taustalla on koulun tuki.

– NY-yrityksessä tehdään lähes kaikki samoin kuin oikeassa yrityksessä laskutuksesta, markkinointiin ja kirjanpitoon. Itse vähän pelkäsin yrittämiseen kuuluvaa paperihomman määrää, mutta sitä ei olekaan niin paljon kuin luulin.

Positiivinen yllätys on Rikulle ollut sekin, että NY-yritys lähti hyvin käyntiin ja varsinkin kesällä oli mukavasti töitä.

– On iso etu, että olen voinut ostaa yritystoiminnasta saaduilla tuloilla työvälineitä yritykselleni. Vinkiksi muillekin opiskelijoille, että kun NY-yritys lopetetaan opiskelujen päättyessä, voi tilillä olla mukava pesämuna sitä oikeaa yritystä varten.

Tavoitteena oikean yrityksen perustaminen

Riku sanoo, että hyvät kokemukset työharjoitteluista ja NY-yrityksen pyörittäminen ovat lisänneet luottamusta siihen, että hän voi pärjätä yrittäjänä valmistumisen jälkeen.

– Valmistun vuoden vaihteessa, ja ajatuksenani on perustaa oikea venekorjaus- ja huoltoyritys. Lisäksi minulla on muitakin yritykseen liittyviä ideoita, kuten venetaksi ja erilaiset teemaristeilyt. Samoin taksiyrittäjyys kuuluu tulevaisuuden suunnitelmiini.

Riku sanookin pitävänsä työelämässä vaihtelusta. Yrittäjänä ja oman itsensä pomona siihen on hyvät mahdollisuudet.

– On hienoa, että harrastuksesta tulee minulle ammatti ja voin perustaa sen pohjalle jopa yrityksen. Uskon, että pärjään, ja ainahan voi kysyä neuvoja muilta!

The post NY-yritys vahvisti Rikun luottamusta omaan yritysideaan appeared first on Samiedu.

Mia Sairanen kuuntelee hyvin tarkkaavaisesti Ammattiopisto Samiedussa perustason ensihoitajaopiskelijoiden ensihoidon koulutuksesta vastaavaa Nikki Kotilaista. Opettaja antaa palautetta juuri loppuneesta harjoituksesta, jossa Mia pääsi testaamaan ensihoidon taitojaan simuloidussa tilanteessa.

– Meitä odotti metsässä potilas, jolta oli murtunut lonkka. Tilanne oli todella jännittävä, sillä meille ei annettu tapauksesta ennakkotietoja. Suu kuivui ja syke oli korkealla. Ihmeesti sitä kuitenkin pystyi keskittymään suoritukseensa.

Sosterin kotihoidossa noin viitisen vuotta lähihoitajana työskennellyt Mia suorittaa Samiedussa perustason ensihoitajien osaamisalaan kuuluvaa akuutti- ja ensihoidon tutkinnon osaa. Mia kertoon kiinnostuneensa ensihoidosta, koska näkee työnsä tiimoilta ensihoitajien toimintaa.

– Halusin täydentää ammattitaitoani ja oppia tekemään vastaavia tutkimuksia ja mittauksia kuin mitä ensihoitajat tekevät.

Mia korostaa pitävänsä työstään kotihoidossa. Hän sanoo, että kotihoidon asiakaskunnassa on yhä enemmän vaikeahoitoisempia ihmisiä, joiden tilanteen arvioinnissa tarvitaan akuuttipuolen osaamista.

– Koulutus antaa minulle uusia työkaluja työhöni. Pystyn hahmottamaan paremmin asiakkaan lisäavun tarpeen, ja tiedän miten reagoida, jos havaitsen asiakkaan kunnossa jotain poikkeavaa. Samoin kynnys konsultoida lääkäriä ja hätäkeskusta madaltuu tiedon lisääntyessä.

Tutkinnon osalla lisäpätevyyttä työhön

Mia opiskelee osana perustason ensihoitajaksi opiskelevien ryhmää, joka starttasi Samiedussa ensimmäistä kertaa viime syksynä.

– Ne, joilla on jo hoitoalan koulutusta ja kokemusta suorittavat akuutti- ja ensihoitoon liittyvän tutkinnon osan. Opiskelijoina on paitsi lähihoitajia myös palomiehiä ja sairaanhoitajia, jotka haluavat kehittyä työssään

Mia iloitsee, että nykyisin omaa pätevyyttään voi lisätä suorittamalla tutkinnon osia. Hän sanoo, että koulutuksesta saatava taitotieto menee hänen kohdallaan suoraan käyttöön.

– Olen jo nyt saanut rutkasti lisää itsevarmuutta ja rohkeutta tehdä työssäni omia valintoja. Esimerkiksi jos joudun kutsumaan asiakkaalle ambulanssin, osaan tehdä jo sitä odotellessa valmiiksi tietyt mittaukset. Aiemmin ei tullut edes mieleeni ottaa asiakkaalta rutiinisti niin sanottuja vitaaleja.

Akuutti- ja ensihoidon tutkinnon osaa Mia suositteleekin kaikille, jotka työskentelevät hoitoalalla.

– Näitä taitoja tarvitaan muuallakin kuin päivystyksessä tai ambulanssissa. Oikeastaan jokaisen hoitotyön ammattilaisen olisi hallittava akuutti- ja ensihoidon perustaidot.

Runsaasti simulaatioharjoituksia

Mia opiskelee työnsä ohella. Hän ei koe työn ja opiskelun yhdistämistä rankaksi, koska motivaatio uuden oppimiseen on kova.

– Opiskelu ei rasita vaan tuo oikeastaan lisää virtaa arkeen. Uuden oppiminen on mahtavaa. Sitä paitsi täällä on ihan huippuporukka, ja odotan innolla koulutuspäiviä.

Koulutuksen sisältöä ja toteutusta Mia kehuu erinomaiseksi. Hän sanoo, että erityisen opettavaisia ja mukaansatempaavia ovat simulaatioharjoitukset, joita on runsaasti. Niihin sisältyy myös ambulanssissa toimiminen.

– Toisaalta teoriatietoakin tulee valtavasti, joten kyllä tässä saa opiskella ihan kunnolla.

Mian toivoo, että myös työnantajat ja erityisesti esimiehet ottaisivat huomioon työntekijöidensä panostukset ammattitaitoon suunnitellessaan työtehtäviä.

– Usein tuppaa käymään niin, että koulutuksista saadut taidot jäävät ikään kuin takataskuun, eikä niitä muisteta hyödyntää.

The post Lähihoitaja Mia Sairasesta uuden oppiminen on mahtavaa appeared first on Samiedu.

– Tämä työ on paljon muutakin kuin pensselillä sutimista, Opetusravintola Paviljongissa työelämäjaksolla oleva Saija Lähteenmäki, 18, sanoo ja esittelee tyytyväisenä ravintolasalia, johon hän on yhdessä toisen pintakäsittelyalan opiskelijan kanssa loihtinut uudet ja raikkaat maalipinnat muun muassa pylväisiin ja työtasoihin.

Se, että Saija opiskelee Samiedussa maalariksi, on vaatinut häneltä uskoa itseensä. Saija tunsi vetoa alaan, mutta päätyi läheisten kannustamana opiskelemaan peruskoulun jälkeen ensin leipuri-kondiittoriksi. Kiinnostus maalaustöihin ei kuitenkaan jättänyt nuorta naista rauhaan. Jatkuva haku mahdollisti sen, että Saija pääsi aloittamaan opinnot tämän vuoden maaliskuun alussa.

– Olin ensin pari kuukautta ikään kuin koeajalla, jonka aikana osoitin, että olen aidosti kiinnostunut maalarin työstä. Suoritin alkuvuodesta erikoismaalauksen valinnaisen tutkinnon osan ja sen jälkeen siirryin tutkinto-opiskelijaksi.

Saija korostaa, että myöskään aiemmat ammattiopinnot eivät ole menneet hukkaan.

– Sain tehtyä valmiiksi kaikille yhteiset opinnot ennen siirtymistäni maalarin opintoihin. Lisäksi leipuri-kondiittorin opintoihin sisältyi paljon muun muassa asiakaspalvelua, josta on aina hyötyä, teki mitä tahansa.

Maalari tarvitsee vakaata kättä ja hyvää värisilmää

Saija uskoo vakaasti löytäneensä nyt oman alansa. Hän nauraa, että osittain kiinnostus maalarintöihin juontaa juurensa siihen, että lähes puolet suvusta työskentelee alalla tavalla tai toisella.

– Pääsin jo pienenä muun muassa enon mukaan, kun hän maalasi mökkejä ja taloja. Myöhemmin sain itsekin maalata.

Myös Saijan vapaa-aika kuluu usein pensseli kädessä, sillä hän harrastaa piirtämistä ja akryylimaalausta. Ei siis ihme, että Saija toteaa nauttineensa ensimmäisestä opiskeluihin liittyvästä isommasta käytännön työstään, joka oli Samiedun Pohjolankadun kampuksen pienluokan maalaaminen pienellä twistillä.

– Suunnittelin yhdessä opettajan kanssa luokan seinälle tulevan tehostekuvion ja toteutin sen. Projekti oli todella innostava.

Saija sanookin, että kuvataideharrastuksesta on maalarin työssä hyötyä, sillä käsi pysyy vakaana tarkkuutta vaativissa työkohteissa.

– Samoin värisilmäni on kehittynyt harrastuksen myötä, ja osaan esimerkiksi sanoa, mitkä värisävyt sopivat yhteen.

Monipuolinen ammatti

Saija myöntää yllättyneensä siitä, mitä kaikkea ala pitää sisällään. Maalarin on hallittava paitsi maalaamisen eri tekniikat myös pohjatöiden tekemisen ja tunnettava erilaiset maalit sekä välineet – muun muassa. Saija sanoo, että valinnaisista tutkinnon osista häntä kiinnostaa erikoismaalauksen lisäksi muun muassa ruiskumaalaus ja ulkorakenteiden maalaus.

– Toisaalta olen opinnoissa niin alussa, että ehdin vielä miettiä, mihin haluan maalarina erikoistua.

Opintojen monipuolisuuden ohella Saija on hämmästellyt sitä, että iso osa pintakäsittelyalan perustutkintoa suorittavista on tyttöjä.

– Pojat suuntautuvat ehkä enemmän rakennuspuolelle. Sanoisin kuitenkin, että tämän työn monipuolisuus saattaisi yllättää heidät positiivisesti.

Saija suositteleekin maalarin opintoja sukupuoleen katsomatta jokaiselle, joka on jollakin tavoin kiinnostunut käsillä tekemisestä ja rakentamisesta.

– Itse pidän erityisesti siitä, että tekemistä riittää ja näen käden jälkeni. Olen saanut opettajilta työstäni kannustavaa palautetta, ja se tuntuu kieltämättä mukavalta.

The post Luovuus on vahvuus maalarin työssä – Saija opiskelee unelma-ammattiinsa maalariksi appeared first on Samiedu.

Savonlinnalaisella Mirka Laukkasella on pian takataskussa uusi ammatti. Hän on tyytyväinen päätökseensä lähteä opiskelemaan Samieduun liiketoiminnan perustutkintoa. Vuodesta 2004 lähtien Original Sokos Hotel Seurahuoneen vastaanotossa ja kesäisin Hotelli Tottissa esimiestehtävissä työskennellyt Mirka kertoo, että pitkän työrupeaman jälkeen hänen teki mieli kokeilla, vieläkö uuden oppiminen onnistuu.

– Valmistuin matkailun restonomiksi vuonna 2005, ja työt alalla aloitin jo opiskeluaikana. Ajattelin, että opiskelu tuo elämään vaihtelua ja uutta haastetta.

Koska matemaattiset aineet ja tarkkuutta vaativat tehtävät ovat kiinnostaneet Mirkaa aina, taloushallintoon painottuvat liiketoiminnon opinnot tuntuivat luontevalta valinnalta. Haku oli jouheaa jatkuvassa haussa. Mirka aloitti opinnot vuoden 2019 lokakuussa ja valmistuu merkonomiksi toukokuussa. Viime kesää lukuun ottamatta hän on ollut opintojen aikana työstään opintovapaalla.

– On hienoa, että myös työnantaja kannusti opiskeluun. Opintoihin hain ja sain aikuiskoulutustukea työllisyysrahastosta.

Työssäoppimalla oppii

Mirka vinkkaa muille aikuisopiskelusta kiinnostuneille, että aiemmista opinnoista ja työkokemuksesta on mahdollista saada hyväksilukuja, mikä nopeuttaa opintoja.

– Opiskelun alussa opiskelijalle tehdään henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma. Itse sain hyväksilukuja sen verran, että sain keskittyä pitkälti taloushallintopuolen opintoihin eli juuri siihen, mikä minua kiinnostikin.

Opiskeluaikaa Samiedussa Mirka kuvaa ihanaksi, vaikka korona siirsikin ison osan opinnoista verkkoon.

– Pakko myöntää, että ajoittain kaipasin lähiopintoja ja muiden opiskelijoiden seuraa.

Taloushallinnon opintoihin sisältyy runsaasti työssäoppimista, mikä on Mirkan mielestä pelkästään hyvä asia. Hän suoritti työssäoppimisjaksot tilitoimisto Mediatilissä.

– Mediatilissä pääsin harjoittelemaan monenlaisia laskutukseen, kirjanpitoon, tilinpäätöskirjauksiin ja palkanlaskentaan liittyviä töitä.

Taloushallinnon osaamisesta on paljon hyötyä

Mirkan työssäoppimisjakso Mediatilissä poiki iloisen yllätyksen, sillä häntä pyydettiin jatkamaan töitä kiireapulaisena yhtenä päivänä viikossa. Pesti avustavana kirjanpitäjänä alkoi maaliskuun alussa ja jatkuu toukokuun loppuun.

– Ja kyllähän uusi osaamiseni näkyy myös päätyössäni. Nyt esimerkiksi tiedostan paremmin, miksi asiat tehdään tietyllä tavalla. Samoin esimiestehtävissä minulle on hyötyä kaikista näistä taidoista, joita olen koulutuksessa saavuttanut.

Tulevaisuutta Mirka katsoo avoimin mielin. Vielä hän ei osaa sanoa, mihin suuntaan urapolku lähtee viemään.

– Tämä koulutus avaa minulle kuitenkin tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia. Taloushallinnon osaajille on kysyntää. Lisäksi alan jatkokoulutusmahdollisuudet ovat hyvät.

The post Liiketoiminnan perustutkintoa arvostetaan työelämässä – Mirka opiskeli opintovapaalla taloushallinnon ammattilaiseksi appeared first on Samiedu.

Varkautelainen Tiitus Hopia sanoo oppivansa asiat paremmin käytännön töiden kautta kuin pänttäämällä niitä kirjoista. Se on yksi syy, miksi hän päätyi opiskelemaan isännöinnin ammattitutkintoa Ammattiopisto Samieduun, jossa tutkinnossa vaadittava osaaminen hankitaan pääosin työelämässä. Myös osaaminen arvioidaan käytännön töissä.

– Minulle oli tärkeää, että opinnot toteutetaan monimuoto-opintoina, ja teoriaosuudet suoritetaan verkossa. Töiden vuoksi minun olisi hankalaa opiskella muutoin. Ja jos korona hellittää, ja kuukausittain pidettävät 1–2 lähiopetuspäivät voidaan pitää Teamsin sijaan lähiopetuksena, on täältä lyhyt matka tulla paikalle.

Mutta miksi parikymppinen mies ylipäätään haluaa pätevyyden alalle, jossa harvemmin nähdään nuoria? Hopia kertoo, että prosessi sai alkunsa viime vuonna, kun hän kävi asioimassa päivää ennen armeijaan lähtöään paikallisessa Salon Talotiimi Oy:ssä. Tapaamisen aikana yrittäjä Hannu Nissinen kysyi Hopialta, mitä tämä aikoi tehdä armeijan jälkeen.

– Armeijassa oli aikaa miettiä omaa tulevaisuutta. Armeijan jälkeen kävin juttelemassa Hannun kanssa uudelleen, ja siitä sitten sai työsuhde alkunsa. Innostuin työstä, ja melko pian Hannu pyysi minua osakkaaksi yritykseensä. Sen myötä halusin muodollisen pätevyyden alalle.

Opinnot kytketään käytäntöön

Hopia suorittaa opintoja omassa yrityksessään, jossa yrittäjäkollega toimii työpaikkaohjaajana.

– Hannulla on kiinteistöalalta kokemusta jo parikymmentä vuotta, joten hän pystyy neuvomaan asiassa kuin asiassa.

Myös verkko-opiskelu on tullut Hopialle tutuksi. Hän kiittelee opettajia ja sanoo, että vastaukset kysymyksiin tulevat nopeasti. Samoin hän pitää tärkeänä, että tutkinnon asiantuntijaopettajana toimiva Jan-Erik Wasenius on isännöintialan ammattilainen.

– On hyvä, että opettaja itse on alalla ja tietää, miten isännöintiin liittyviä asioita hoidetaan käytännössä.

Opintojen aikana käydään läpi isännöitsijän vastuita ja velvollisuuksia eli isännöinnin toimintaympäristön hallintaa. Noin 1,5 vuoden opintoihin sisältyy paljon muun muassa talotekniikan opiskelua, kuten perehtymistä taloyhtiön lämmitykseen, sähköihin ja putkistoon. Tärkeitä tutkinnon osa-alueita ovat lisäksi kiinteistön kunnossapitoon ja kuntotutkimuksiin liittyvät asiat.

– Samoin isännöitsijän on hallittava kiinteistökohteen hallinto ja taloudenhoito sekä osattava vetää asuntoyhtiön kokouksia. Ennen kaikkea työssä tarvitaan hyviä asiakaspalvelutaitoja, Hopia korostaa.

Matalan kynnyksen opiskelua

Isännöitsijän työtä Hopia kuvaa vastuulliseksi sekä erittäin monipuoliseksi työksi. Hän suosittelee isännöinnin ammattitutkintoa jokaiselle, jota ala vähänkin kiinnostaa.

– Kynnys aloittaa opinnot on tehty todella matalaksi ja opiskelu verkossa on joustavaa. Opinnot kestävät suhteellisen lyhyen aikaa, ja valmistavat ammattiin, jossa riittää töitä.

Hopia korostaa, että tutkinto sopii oikeastaan kaikille, jotka haluavat ymmärtää paremmin vaikkapa oman taloyhtiönsä toimintaa.

– Muutin juuri itsekin taloyhtiöön ja huomasin samalla, miten paljon tutkinnosta on hyötyä siitäkin näkökulmasta katsottuna.

Hopia kannustaa muitakin nuoria opiskelemaan alaa, jonka työtilanne näyttää tulevaisuudessakin hyvältä.

– Alussa minuakin ehkä vähän ihmeteltiin, mutta nyt taloyhtiöiden asukkaat ovat jo tottuneet, että hoidan asiat siinä missä varttuneemmatkin kollegat.

Tutustu isännöinnin ammattitutkintoon.

The post Tiitus Hopia arvostaa joustavaa monimuoto-opiskelua appeared first on Samiedu.

Parikkalalainen Roosa Parvinen, 21, on täynnä intoa kertoessaan Samiedussa viime vuoden elokuussa alkaneista parturi-kampaajan opinnoistaan.

– Hain lukion jälkeen kaksi kertaa yliopistoon mutta sitten oivalsin, että se ei ole kuitenkaan se minun juttuni. Itse asiassa olin aina halunnut parturi-kampaajaksi, joten päätin hakea opiskelemaan alaa Samieduun, joka sijaitsee suht lähellä kotipaikkaani.

Nuoren naisen opiskelumotivaatio on kohdallaan, sillä maaliskuun lähetessä loppuaan hänellä on kasassa jo 45 osaamispistettä, johon sisältyy muun muassa parturityön näytöt. Roosa sanookin haluavansa testata, mihin omat rahkeet parhaimmillaan riittävät.

– Pyrin valmistumaan niin nopeasti kuin mahdollista ja katson, mihin kykenen ja miten lyhyessä ajassa pystyn oppimaan kaiken vaadittavan.

Roosa on tyytyväinen, että Samiedu mahdollistaa opintojen suorittamisen yksilölliseen tahtiin.

– Olin varautunut 2–3 vuoden opintoihin ja yllätyin siitä, että opinnot voi suorittaa nopeampaankin tahtiin. Tässä tulee esille HOKSaamisen eli opintojen henkilökohtaistamisen edut.

Korona on tuonut Roosankin opintoihin lisämausteensa, mutta toistaiseksi opinnot ovat edenneet suunnitellusti. Hän sanoo, että Samiedun opettajat ovat olleet kannustavia ja apua on aina tarjolla.

– Minulle ei missään vaiheessa ole tullut tunnetta, että olisin jäänyt yksin asioiden kanssa.

Monipuoliset harjoittelupaikat kehittävät ammattitaitoa

Roosa arvostaa opintojensa käytännönläheisyyttä. Jokaisen uuden kurssin alussa käydään läpi teoriaa, jota lähdetään nopeasti soveltamaan käytäntöön ensin koulussa ja sitten työelämässä. Ensimmäisen työssäoppimisjakson Roosa suoritti syyslukukaudella parikkalalaisessa Salon Pirre -nimisessä parturi-kampaamossa.

Haastatteluhetkellä maaliskuun lopulla Roosa on juuri lopettelemassa toista työssäoppimisjaksoaan Joensuussa sijaitsevassa parturiliike M Roomissa. Myös huhtikuussa alkavan oppisopimuskoulutusjakson hän suorittaa joensuulaisessa miesten hiustenleikkuisiin erikoistuneessa Barber Cavessa, johon toki naisetkin ovat tervetulleita. Syitä, miksi Roosa on hakeutunut harjoitteluun nimenomaan parturiliikkeisiin, on useita

– Tykkään tehdä miesten partoja ja hiustenleikkauksia. Lisäksi miehet ovat rentoja asiakkaita ja antavat usein vapaat kädet, jolloin pääsen käyttämään enemmän luovuuttani.

Roosa on tyytyväinen siihen, että hän on löytänyt monipuolisia harjoittelupaikkoja. Hän pitää sitä tärkeänä oppimisen kannalta ja muistuttaa, että niin monta on tekotapaa kuin on tekijääkin.

– Samoin haluan kokemusta erilaisista asiakaskunnista. Minusta on hyvä mennä välillä mukavuusalueensa ulkopuolelle, koska sen myötä se ammattitaitokin parhaiten kehittyy.

Mitä harjoittelupaikkoihin tulee, Roosan mukaan niiden suhteen on oltava itse aktiivinen.

– Harjoittelupaikkoja löytyy, kun on oma-aloitteinen ja osoittaa yrittäjälle jo osaavansa asioita ja on motivoitunut oppimaan lisää.

Myös tulevaisuudensuunnitelmat ovat määrätietoisella Roosalla selvillä. Hän uskoo valmistuvansa tämän vuoden joulukuussa.

– Ehdottomasti olen matkalla kohti unelma-ammattiani. Yksi haaveistani on aloitella töitä esimerkiksi kevytyrittäjänä.

Tutustu hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkintoon.

The post Samiedu tukee tiellä kohti unelma-ammattia – Roosa Parvinen haluaa valmistua nopeasti parturi-kampaajaksi appeared first on Samiedu.