Syksyllä 2020 käynnistyi Ammattiopisto Samiedun ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen kehittämishanke eEDU-Verkko-oppimisen kehittäminen (ESR 2020-2022), jonka tavoitteena oli uudistaa ammattiopiston verkko-opetusta, sen toteuttamisympäristöjä sekä tiivistää yhteistyötä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk:n kanssa väyläopintojen kehittämisessä. Lisäksi tavoitteena oli laajentaa Samiedun verkko-opintotarjontaa, jotta joustavat opiskelumahdollisuudet houkuttelisivat uusia opiskelijoita ammattiopintojen pariin.

Kehitystyömme osui kohtalon oikusta hyvään saumaan, sillä pandemia-aika muutti kertarysäyksellä työntekemisen tapoja ja havahdutti monet pohtimaan omaa uraansa, tulevaisuuden haaveita ja tavoitteita sekä myös pakotti monet etsimään itselleen uusia työmahdollisuuksia. Poikkeusolot pakottivat useimmat ihmiset kotiin ja oppilaitokset toteuttivat etäopetusta mahdollisuuksien mukaan. Kuulun itsekin siihen joukkoon, joiden työtilanteen poikkeustila mullisti niin, että päädyin hakeutumaan opetusalan sisällä uusiin työtehtäviin. Aloitin työskentelyni Samiedussa projektipäällikkönä samana päivänä, kun kehittämishanke käynnistyi. Samiedu oli ollut kaukaa viisas lähtiessään kehittämään verkko-opetusta, sillä ammatillisen verkko-opintotarjonnan laajentaminen vastasi lisääntyneisiin koulutustarpeisiin ja mahdollisti monille uuden tavan hankkia uutta osaamista ja täydentää jo olemassa olevaa ammattitaitoaan.

Työssäni projektipäällikkönä hyppäsin itselleni tuntemattomalle maaperälle ESR-hankkeen vetovastuuseen. Projektipäällikkyys toi eteeni uusia toimintamalleja, työtapoja, raportointia ja seurantaa. Oman työn ja aikataulun suunnittelu sekä etätyön käytänteiden opettelu vei aikansa, mutta työ tekijäänsä opettaa, kuten vanha sanonta kuuluu. Uutena työntekijänä tarvitsin alussa usein neuvoja osaavammilta hanketyön ammattilaisilta ja olen kiitollinen heille kaikesta tuesta ja avusta, jota sain aina pyytäessäni. Etätyötä tehdessä voi helposti tuntea jäävänsä yksin ongelmien kanssa, mutta tätä kokemusta en allekirjoita omassa työyhteisössäni. Yhteistyöskentely ja sosiaalisen tuen tarjoaminen sekä saaminen onnistuu mainiosti myös etänä, kun suhtautuu uuteen tapaan toimia avoimin mielin.

Tässä kirjoituksessa kerron tiivistäen hankkeemme toiminnasta ja tulevaisuuden näkymistä verkko-opintojen ja -oppimisen kehittämisen parissa.

Oppilaitosyhteistyöllä oppimisympäristöt kuntoon ja uutta osaamista haltuun

Kehittämistyömme käynnistyi kartoittamalla ammattiopiston verkko-oppimisympäristön tila ja olemassa olevat verkko-opinnot. Monissa tiimeissä oli tehty uraauurtavaa työtä verkko-opintojen parissa jo monta vuotta, kun taas joillain toisilla aloilla verkko-oppimisympäristö ja digitaaliset sovellukset olivat toimineet sivuosassa lähiopetuksen tukena. Ammattiopiston verkko-oppimisympäristöä oli uudistettu useaan otteeseen aiempina vuosina, mutta vanha Moodle-ympäristö oli käytettävyydeltään ja toiminnoiltaan vaikeasti hahmotettava. Ensimmäisenä työnämme aloimme uudistaa verkko-oppimisympäristöä, sen ulkoasua, integraatioita ja toiminnallisuuksia. Tässä suurena apuna oli hankekumppanimme Xamk:n suunnittelija Tommi Pälli. Tommi toimi koko hankkeen ajan projektipäällikkönä Xamk:n puolella ja häneltä olemme saaneet kultaakin kalliimpaa opastusta ja tukea hankkeen aikana. Tommin kanssa määrittelimme Samiedun verkko-opinnoille laatukriteerit, joita käytimme myöhemmin pohjana opettajien digipedagogisten taitojen koulutuksissa ja valmennuksissa. Laadimme myös verkko-opinnon tarkistuslistan, jota opettajat ja muut toimijat voivat käyttää tukena omien verkko-opintojen laadunvarmistuksessa. Uudistettu verkko-oppimisympäristö pilotoitiin ensin pienellä opettajajoukolla, jolle tarjottiin myös koulutusta verkko-opintojen suunnittelusta ja toteutuksesta. Pilotointiryhmältä saamamme palautteen perusteella uusi verkko-oppimisympäristö Moodle Pinja otettiin käyttöön vuoden 2021 alussa.

Tommin kanssa pääsimme mukaan Xamk:n vuosittaisen Digipedavalmennuksen suunnittelu- ja toteutusryhmään. Xamk:n eKampus-tiimi järjestää kahdesti vuodessa opettajille suunnatun digipedagogisen valmennuksen (nykyään pedavalmennus), johon valitut valmennettavat suunnittelevat ja toteuttavat muutaman kuukauden kestävässä valmennusohjelmassa pienimuotoisen kehittämistyön. Samiedun opettajille annettiin mahdollisuus hakea Xamk:n hallinnoimaan valmennusohjelmaan, jossa toimimme yhdessä Tommin kanssa opettajien henkilökohtaisina mentoreina. Syksyllä 2021 toteutetusta valmennusohjelmasta Samiedun opettajat saivat vertaiskokemuksia ja ideoita verkko-opintojen suunnitteluun ja toteutukseen. Valmennusta pidettiin onnistuneena ja antoisana, mistä suurin kiitos kuuluu ammattitaitoiselle ja kokeneelle Xamk:n valmennustiimille. eKampuksessa työskentelee runsaslukuinen joukko verkkopedagogeja, joiden vastuulla peda- ja mentorivalmennukset ovat. Valmennuksen toinen kierros ajoitettiin kevääseen 2022. Valmennusaikataulu oli tiukka ja valmennettavien työaikasuunnitelma vielä tiukempi. Hienoja onnistumisia ja oppimisen iloa koettiin tässäkin valmennusryhmässä, vaikkakin muut kiireet usein ajoivat kehittämistyön edistämisen edelle. Valmennuksen tuloksena pääsin seuraamaan erinomaista paneutumista pedagogiseen suunnitteluun, kun hius- ja kauneusalan opettajat laativat yhdessä verkko-opintojen käsikirjoituksia yhteistyönä. Oli upeaa nähdä opettajien innostuksen syttyvän digitaalisten välineiden pedagogiseen hyödyntämiseen ja kuulla kokemuksia heidän opetuskokeiluidensa onnistumisesta. Noina hetkinä työ on maistunut parhaimmalta, kun on saanut nähdä muiden innostuvan, kokeilevan ja oppivan uutta sekä käyttävän tuota uutta osaamista omassa opetuksessaan.

Uusia verkko-opintoja sosiaali- ja terveysalalle, liiketoimintaan ja turvallisuuteen

Ammattiopiston johdolla on ollut tavoitteena kehittää Samiedusta johtava verkkokouluttaja tietyissä koulutuksissa. Hankkeessamme kehittäminen kohdentui ensisijaisesti sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon, liiketoiminnan perustutkintoon ja turvallisuusalan perustutkintoon. Sosiaali- ja terveysalan e-opettaja Eeva-Kaisa Laine työskenteli hankkeessa puolikkaalla työajalla. Hänen pääasiallisena tehtävänään oli suunnitella verkkoon soveltuvien opintoaihioiden sisältö ja toteutus yhteistyössä oman tiiminsä muiden opettajien kanssa. Alusta asti oli selvää, ettei lähihoitajan tutkintoa voi suorittaa täysin verkossa, sillä opintoihin sisältyy paljon kädentaitoja ja vuorovaikutustaitoja harjoituttavia osioita. Tutkinnosta muovautui monimuototutkinto, josta opiskelija pystyy nyt opiskelemaan tietyt osiot itsenäisesti verkkoympäristössä. Osassa opinnoista on sekä verkkotapaamisia että lähiopiskelupäiviä. E-opettajan innostus hanketyöhön oli käsinkosketeltavaa ja työ verkko-opintojen kehittämisen parissa imaisi joskus opettajan koneen ääreen iltaan saakka.

Hankkeen edetessä nälkä kasvoi syödessä ja otimme Eeva-Kaisan kanssa uusia askeleita verkkopedagogiikan kehittämisessä kohti pelillisyyttä ja digitaalisia pakopelejä. Teimme yhdessä opettajille suunnatun Seppo.io-pelin digipedagogisista taidoista, minkä lisäksi Eeva-Kaisa ahkeroi parikin erilaista digitaalista pakopeliä ensiaputaitojen opettamisesta. Pelien ahkera jatkokehitys opiskelijapalautteen pohjalta on muokannut peleistä toimivat ja innostavat menetelmät kerrata ja oppia ensiaputaitoja.

Liiketoiminnan verkkototeutus – Merkonomiksi verkossa – käynnistyi keväällä 2021. Alusta asti koulutus on osoittautunut vetovoimaiseksi ja sen opettaja Mikko Kurunsaari on ollut tutkinnon kehittämisen sekä verkko-opintojen tuotannon veturina. Liiketoiminnan tutkintoa on kehitetty yhteistyössä hanketoimijoiden kanssa ja Mikko on ollut tuttu puhuja järjestämissämme tilaisuuksissa ja koulutuksissa.

Turvallisuusalan monimuotototeutuksen kehittäminen pääsi käynnistymään vasta alkuvuodesta 2022 tutkinnon järjestämisluvan viivästyessä. Samieduun palkattu turvallisuusalan opettaja Ilari Saukkonen aloitti työnsä tutkinnon verkkototeutuksen suunnittelijana alkuvuodesta 2022. Ilari toi pieneen työryhmäämme aimo annoksen koulutussuunnittelun tuntemusta, minkä lisäksi Ilari tuntui löytävän aina uusia ja innovatiivisia tapoja luoda digitaalisia oppi- ja opetusmateriaaleja. Ilari ja Xamk:n turvallisuusalan opettaja Anssi Heikkinen löysivät nopeasti yhteisen sävelen turvallisuusalan opetuksen yhteistyössä ja jatkossa tulemme varmasti näkemään Samiedun ja Xamk:n yhteistyössä toteuttamia opintoja ja tilaisuuksia turvallisuusalan osaamisen kehittämisen tiimoilta.  

Kurkistuksia korkeakouluopintoihin

Yhtenä tavoitteenamme oli edistää toiselta asteelta korkea-asteelle tähtääviä väyläopintoja sekä parantaa opintojen tunnettuutta ja kiinnostavuutta. Xamk:n liiketalouden lehtori Marja-Leena Koskinen, sosiaali- ja terveysalan lehtori Anu Muhonen ja turvallisuusalan lehtori Anssi suunnittelivat korkeakoulutasoisia opintoja esittelevät niin sanotut kurkistuskurssit omille aloilleen. Anssin suunnittelemat opinnot myös muodostavat turvallisuusalan väyläopinnot toisen asteen opiskelijoille. Kolmesta verkko-opinnosta muodostuva opintokokonaisuus antaa mahdollisuuden syventää toisen asteen turvallisuusalan opinnoissa hankittua osaamista sekä tarjoaa näköalan korkeakouluopintoihin. Tavoitteena on lisätä jatko-opintoihin suuntaavien opiskelijoiden määrää ja osallistua näin väestön koulutustason nostamiseen.  Kurkistuskurssit ovat maksuttomia toisen asteen opiskelijoille ja niihin voi ilmoittautua Xamk:n koulutuskalenterin kautta.

Kurkistuskurssien lisäksi suunnitelmissa oli useita yhteistyönä toteutettavia koulutuspolkuja ja -malleja, joita työstäessä törmäsimme organisaatioiden välisen yhteistyön käänteiseen puoleen. Hyvältä vaikuttanut suunnitelma saattoi kaatua erilaisiin toimintatapoihin, toisaalta taas jotkin linjat vaikuttivat alusta alkaen toimimattomilta. Oppilaitosten välisessä tiiviissä yhteistyössä henkilöstövaihdokset osoittautuivat hankkeen tavoitteiden toteuttamisen kannalta hankaliksi, minkä lisäksi opetuksen toteuttamisen rahoitusmallit pistivät kapuloita rattaisiin. Näin ollen emme lopulta yltäneet väyläopintojen kehittämisen ja opiskelijamäärän lisäämisen osalta sellaisiin tavoitteisiin, joita suunnitelmassamme oli asetettu.

Kehittämistyötä suurella ammattitaidolla ja yhteistyöllä

Hanketyötä kutsutaan usein vähätellen hankehumpaksi. Monet opetusalan toimijat kokevat hanketyön oman työnsä päälle liimatuksi ylimääräiseksi työksi, jonka anti varsinaiseen opetustyöhön on vähäinen työmäärään nähden. eEDU-hanketoimijat eivät tyytyneet humppaamaan, vaan tavoitteenamme oli saattaa alkuun verkko-opetuskulttuurin muutos Samiedun sisällä. Halusimme rakentaa toimivia, saavutettavia ja monipuolisia opintoja sekä kehittää ammattiopiston opettajien digipedagogisia taitoja niin, että verkko-opintojen kehitys jatkuisi myös hankkeen päätyttyä. Kehittämistyön onnistumisen mahdollisti e-opettajille suotu työaika hanketyön toteuttamiseen. Vaikka välillä muu työ vähensi kehittämiselle varattua aikaa, oli työsuunnitelmissa väljyyttä kuroa eroa umpeen toisena ajankohtana.

Samieduun palkattiin parin vuoden aikana verkko-opettajia, joista muodostui kuin varkain kehittämistyön hedelmiä hyödyntävä ja eteenpäin vievä tiimi. Verkko-opettajilta sai rakentavaa palautetta ja uudistusehdotuksia, jotka saivat ajattelemaan asioita monesta näkökulmasta. Verkko-opintojen kehittämisen ympärille on muodostunut hankkeen aikana monialainen opettajaryhmä, joka tapaa viikoittain verkossa järjestettävien aamukahvien merkeissä jakaen tapaamisissa osaamistaan ja kokemuksiaan. Tämä opettajaryhmä on ollut mukana osallistujina ja esittäjinä hankkeen järjestämissä koulutuksissa ja tilaisuuksissa. Ryhmän aktiivisuus on ollut tärkeä tekijä verkko-opintojen kehittämistyön onnistumisessa Samiedun laajuisesti näinkin lyhyessä ajassa.

Verkko-opintojen tulevaisuuden näkymiä

Vaikka kehitystyömme hankkeen parissa päättyi virallisesti vuoden 2022, ei työ verkko-oppimisen kehittämisen parissa pääty. Verkko-opintotarjonnan kasvu ja opiskelijamäärän lisääntyminen on tuonut uusia haasteita opintojen toteuttamiseen liittyen. Verkko-opintojen heikko sitouttavuus ja matala keskeyttämiskynnys ovat yleisesti tunnettuja verkko-opintojen piirteitä, joiden ratkomiseen Samiedu aikoo kuluvana vuonna kiinnittää erityistä huomiota. Myös opiskelijoiden yhteisöllisyyden ja sosiaalisen oppimisen mahdollistaminen ovat teemoja, jotka puhuttelevat verkko-opintojen kanssa työskenteleviä. Moniin haasteisiin on mahdollista vastata verkko-opintojen toteutustapaa kehittämällä, mutta lähtökohtaisesti on ymmärrettävä, että oppijoiden yksilölliset tavoitteet ja tarpeet opinnoissa ovat moninaiset. Joillekin riittää pääsy oppimateriaalin äärelle, kun taas toiset ovat sitoutuneet opiskelemaan koko tutkinnon. Jotkut ovat hakeutuneet verkko-opintoihin niiden joustavuuden ja yksilöllisyyden vuoksi, jotkut haluavat oppia kuuluen tiettyyn ryhmään.

Etäkokoukset ja -koulutukset ovat synnyttäneet työ- ja koulutussektoreille uusia käsitteitä kuten puhuva pää -ilmiön, Zoom- tai Teams-uupumuksen ja eräältä verkko-opettajalta kuullun ”vessanpesijä-osallistumisen”. Lukuisiin verkkokokouksiin osallistuneena ja monia verkkokoulutuksia järjestäneenä tunnistan itsessäni sekä osallistujana että kouluttajana kaikkien edellä mainittujen ilmiöiden olemassaolon. Yhteisöllistä työskentelyä hyödyntävä verkkokoulutus saattaa kuivua kasaan siksi, että osallistujat ovat ilmoittautuneet mukaan vain tallenteen toivossa. Koulutuksen aikana on helppo alkaa puuhailla muuta, koska puhelinsoitto tai ruoanlaitto ei häiritse muita osallistujia. Kouluttajan ja osallistujaryhmän kannalta on harmillista, että osallistuminen on usein näennäistä. 

Verkkokoulutuksilta vaaditaan jatkossa korkeaa laatua, tietoiskumaisuutta, innostavuutta ja muovautuvuutta sekä monipuolisia osallistumisen mahdollisuuksia. Verkkopedagogin ja -opettajan on hyvä muistaa kohtaamisen merkitys myös verkossa. On tärkeää luoda kohtaamisen tiloja ja mahdollisuuksia, antaa paikkoja osallistua ja jakaa kokemuksia, keskustella, tutustua rauhassa ja luoda omaa oppimisyhteisöä virtuaalisesti. Verkossa osallistaminen vaatii opettajalta digipedagogiikan taitoja, aivan kuten osallistuminen vaatii opiskelijalta digitaalisia ja sosiaalisia taitoja osallistua verkkovälitteisesti opetukseen. Verkkopedagogien piireissä puhutaan jo lähikoulutuksiin paluusta. Pandemia-aika on tosin muuttanut työntekemisen aikaa ja paikkaa niin, että osallistujien kokoaminen samaan tilaan on käytännössä hankalaa. Onkin siis pohdittava uusia tapoja kehittää osaamista, jotta tarjottu koulutus olisi tehokasta ja tuloksellista sekä osallistujille motivoivaa ja hyödyllistä.

Tekoälyn kehittyminen ja sitä hyödyntävien sovellusten nopea kehittyminen tuo uusia haasteita oppimisen tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta. Opettajien on hyvä pysyä kuulolla tekoälyä käyttävien sovellusten kehittymisestä, sillä opiskelijat ovat näppäriä ottamaan käyttöönsä työtään helpottavia apuvälineitä. Toisaalta tekoälysovellusten käyttö opettajien työn helpottajana on vielä laajamittaisesti tuntematonta maaperää. Tässä onkin yksi lähitulevaisuuden mielenkiintoisimpia digitaalisuuteen liittyviä kehittämiskohteita. 

Suuntaamme avoimin mielin kohti tulevaisuutta ja jatkamme verkko-opintojen kehittämistä yhteistyössä eri alojen opettajien, työelämän, verkostojemme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa. Tavoitteenamme on, että jatkossa Samiedu tarjoaa laadukasta verkko-opetusta entistä laajemmin ja sen annista pääsee hyötymään yhä useampi opiskelija.  

Sanna Laukkarinen
verkkopedagogiikan asiantuntija

Alla listattuna joitakin hanketyönä toteuttamiamme aineistoja

Ammattiopisto Samiedu

Hieronnan perusotteet – nanokurssi (itseopiskeluaineisto ThingLink-alustalla)
Digipedavalmennuksen Moodle-alusta (valmennuksen tueksi)
Digipedagogisia koulutusaineistoja (Powerpoint-diat)
Verkkokurssivelhoksi-digipedapeli (Seppo.io)
H5P-aktiviteettien video-ohjeet (Youtube-soittolista)
Sway-esitykset opetuskäytössä (Sway)
Yhteistyö- ja valkotaulusovellukset (ThingLink-esitys)
Digitaalinen saavutettavuus -infograafi (ThingLink-audiotägit)
Digitaalinen saavutettavuus oppilaitoksessa -videoaineisto (Youtube-soittolista)
Anatomian opetuksen aineistoja (Sote, HYED, Moodle Pinja -materiaali)
Saattohoidossa toimiminen -aineistoja (Sote, Moodle Pinja -materiaali)

Opiskelutekniikoita opiskelun edistämiseksi (ThingLink-esitys)
Opiskelutekniikat: Muisti (ThingLink-esitys)
Pomodoro-tekniikka (ThingLink-esitys)
Pakopelit opetuksessa (ThingLinkiin koottuna linkkejä muiden tuottamiin peleihin)
7 vinkkiä tietoturvalliseen verkon käyttöön (ThingLink)

Xamk:

Turvallisuusprojekti 5 op -verkko-opinto
Tapahtumaturvallisuus 5 op – verkko-opinto
Kliiniset taidot sairaanhoitajan työssä 5 op – verkko-opinto

Muita Samiedun sisältöjä:

Verkko-opinnon perusrakenne (infograafi, PDF)
Verkko-opinnon ”kultaiset säännöt” (infograafi, PDF)
Verkko-opinnon check-list (PDF)

The post Verkko-oppimisen kehittämistyö uudisti verkko-opetuksen toteutustapoja ja toi verkko-opettajat yhteen appeared first on Samiedu.

Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssi eli tuttavallisemmin ITK järjestettiin 31. kerran 5.-7.10.2022 perinteiseen tapaan Hämeenlinnan Aulangolla. Konferenssi kokosi yhteen opetus- ja koulutusalan toimijoita, opetusteknologian yrityksiä, tutkijoita, yhteiskunnallisia vaikuttajia ja muita alasta kiinnostuneita. 

Ammattiopisto Samiedun opetus- ja hankehenkilöstö osallistui tämän vuoden tapahtumaan runsaslukuisena. Verkko-opetuksen ja digitaalisten oppimisympäristöjen käytön laajeneminen on lisännyt ja laajentanut henkilöstön osaamisen kehittämistarpeita, minkä vuoksi isolla tiimillä oli hyvä lähteä tutustumaan interaktiivisen tekniikan päivänpolttaviin teemoihin. Tässä kirjoituksessa kokoan omia kokemuksiani tämän vuotisen tapahtuman annista. 

Hypetystä hybridistä

ITK-konferenssin torstaipäivä oli hybridiä täynnä. Esityksissä toistuivat hybridiopetuksen mallit, teknologiset ratkaisut, joustavat toteutustavat, opiskelijoiden kokemukset ja hyvinvointikysymykset. Hybridiopetuksella tarkoitetaan lähiopetuksen ja etäopetuksen toteuttamisen samanaikaisuutta. Monessa oppilaitoksessa hybridiopetus on lisääntynyt merkittävästi koronapandemian aikana ja sen seurauksena. Uusi opetustapa on tuonut tullessaan uusia opetusmenetelmiä, osaamistarpeita ja välinehankintoja. Kahta opetusmuotoa samanaikaisesti toteuttavan opettajan on hallittava hybridiopetukseen käytettävä tekniikka sekä osattava toimia vuorovaikutuksessa ja osallistaa oppijoita tasapuolisesti sekä lähiopetustilassa että etäyhteydellä.

Hybridiopetuksen opetustilanteen rakenne, työskentelytapojen sekä vuorovaikutuksellisten aktiviteettien suunnittelu ja valinta vaatii opettajalta uudenlaista didaktista osaamista ja epävarmuuden sietokykyä. Hybridiopetuksessa on käynnissä kaksi samanaikaista toteutustavoiltaan erilaista opetus- ja oppimistilannetta, joiden ohjaaminen vaatii opettajalta kykyä esittää ja visualisoida opetussisältö kahdelle yleisölle samanaikaisesti. Jari Larun mukaan hybridiopetus luo uusia mahdollisuuksia suunnitella ja toteuttaa verkko-opetusta aloilla, joilla etäopetus ei aiemmin ole ollut suosittua tai sitä on pidetty vaikeana toteuttaa. 

Hybridiopetus vaatii herkkyyttä huomioida kaikki oppijat tasapuolisesti oppimisympäristöstä riippumatta, ohjata ja antaa palautetta oppimisesta sekä kontaktiluokassa opiskeleville että teknologiavälitteisesti osallistuville. Hybridiopetus on haasteistaan huolimatta tullut jäädäkseen ja varsinkin opiskelijat pitävät joustavuutta lisäävää uutta opetustapaa myönteisenä (Laru, J.; Lintula, V.). Oppimistuloksissakaan ei ole havaittu eroja lähiopetukseen osallistuneiden tai hybridiopiskelun valinneiden välillä.

Hybridiopetusta toteuttavat oppilaitokset ovat kehittäneet muunneltavia hybridiopetustiloja sekä niiden laitteistoa ja varustusta sekä hankkineet erilaisia välinesalkkuja, joiden avulla etäopetusyhteys on mahdollista toteuttaa erilaisissa opetustiloissa. Tekniikan lisääntyessä kasvavat myös opettajien teknologiaosaamisen tarpeet. Harva opettaja on saanut opettajankoulutuksessaan eväitä audiotekniikkaan, kameroiden sijoitteluun ja käyttöön tai edes nykyaikaisten videoneuvotteluohjelmistojen hyödyntämiseen.

Praecomin Ville Lintulan toteuttamassa posterissa esiteltiin Oppiminen vuonna 2025-tutkimuksen tuloksia, jonka mukaan 89 % opiskelijoista pitää hybridiopetuksen merkittävänä mahdollisuutena opetusmuodon joustavuuden. Hybridiopetus mahdollistaa opetustarjonnan laajentamisen, opetukseen osallistumisen ja työnteon myös haja-asutusalueilla. Toisaalta yli puolet opetusalan ammattilaisista pitää nykyisiä teknologisia ratkaisuja riittämättöminä hybridiopetuksen toteutukseen. Lintulan posteri nostaa yhtenäisen käyttökokemuksen muodostamisen ja aikavarkaiden poistamisen tärkeiksi kehittämiskohteiksi hybridiopetusta tarjoavissa oppilaitoksissa. Opettajien ja oppijoiden täytyy osata käyttää ohjelmistoja, laitteita ja välineitä, jotta opetus- ja oppimistilanne onnistuu. Lintula korostaa myös oppijoiden osallistamisen ja vuorovaikutuksen merkitystä hybridiopetustilanteessa. Opettajan tahtotilana tulisi olla mahdollisimman tasapuolisen ja tasa-arvoisen opetustilanteen tarjoaminen opiskelijan osallistumistavasta riippumatta. (Lintula, V.)

Virtuaalitodellisuutta ja vuorovaikutusta

ThingLink-sovelluksella toteutetut skenaariot olivat selkeästi lyöneet itsensä läpi. Usealla esittelypisteellä oli mahdollista tutustua skenaarioihin virtuaalilasien kanssa. Omasta kokemuksestani virtuaalilasit eivät tuo skenaarioiden läpikäymiseen juuri lisäarvoa, vaan päinvastoin. ThingLinkin skenaariossa eteneminen oli ainakin Oculus Quest 2 -laseilla yllättävän kömpelöä. Haaga-Helian Virtuaalisesti omalla polulla -hankkeen esityksessä pääsi tutustumaan skenaarioiden käsikirjoittamisprosessiin sekä valmiisiin henkilökohtaistamisprosessia avaaviin skenaarioihin. Skenaariot avautuivat virtuaalilaseilla, joilla luotiin immersiivinen oppimiskokemus ”hoksaajan” näkökulmasta. Toteutus oli huolellisesti käsikirjoitettu ja toteutettu, mutta ajattelen sen toimivan paremmin tietokoneella kuin virtuaalilaseilla.

Tredun toimintapisteellä oli mahdollista hypätä hologrammien maailmaan Hololensien avulla. Tredussa oli toteutettu virtuaalisia oppimisympäristöjä, joissa hyödynnettiin Hololensien ominaisuuksia. Oppilaitos on toteuttamassa myös pelillistä Printmaster XR -toteutusta painokoneen käytön opiskeluun, joka on suunnattu median ja kuvallisen ilmaisun perustutkinnon opiskelijoille. Tredun työpajassa pääsi myös kokeilemaan Microsoft Mesh -sovellusta Hololens-laseilla. Piipahdus Metaverseen lasien kautta oli yllättävän positiivinen kokemus, sillä Tredun Artun ja hänen avatarinsa kanssa höpötellessä unohtui helposti lähes sadan kilometrin fyysinen etäisyys välillämme. Hololensien kokeilun kruunasi vielä arkkileikkurin käytön opettelu Tredun media-alan opettaja Mikko Rossin johdolla. Vaikka lasit eivät olleetkaan itselleni kalibroidut, niin tiukka tuijotus kohteeseen sai laitteen käynnistymään ja arkkeja alkoi syntyä.

Tämän syksyn ITK-konferenssi jäi kutkuttelemaan uteliaan ja oppimishaluisen verkkopedagogin mieltä yllättävän paljon. Vaikka tarjontaa oli taas aivan ylitsevuotavasti aikaan nähden ja suurin osa mielenkiintoisista esityksistä osui päällekkäin toisen yhtä mielenkiintoisen esityksen kanssa, sai kahden päivän vierailusta virtaa ja virikkeitä oman työn kehittämiseen. Seuraava ITK onkin sitten jo huhtikuussa, kun konferenssi löytää takaisin omalle paikalleen loppukevääseen.

Lisätietoja:

Kiikeri, P. Virtuaalisesti omalla polulla -hanke.
Laru, J. Korona meni, hybridi tuli. Suomalaisten opettajien käsityksiä koronanjälkeisestä ajasta.
Lintula, V. Koskettavat kohtaamisen oppimisympäristöissä jatkossa. Tutkimus Oppiminen vuonna 2025 -tutkimus.
Palkinen, V. Tätä voi olla Metaverse opetuksessa – asiantuntija osallistui työpajaan etänä avatarina. Tredu.

The post Virtuaalisuutta ja virtaa kehittämiseen ITK-konferenssin tuliaisina appeared first on Samiedu.

Hanketyöskentely eEDU-Verkko-oppimisen kehittäminen (ESR 2020-2022) hankkeessa on mahdollistanut minulle sukeltamisen opetusteknologian syövereihin. Vaikka tieni tietotekniikan pariin on alkanut jo lapsena koti-PC:n käyttäjänä ja opiskeluaikoinanikin erikoistuin teknologiaan kieltenopetuksessa ja -oppimisessa, on työni verkkopedagogiikan asiantuntijana ja projektipäällikkönä avannut minulle aivan uusia näkökulmia ja kehittymiskohteita teknologian opetuskäytön saralla.

Tänä syksynä aloitin työni ohessa opiskelun Hämeen ammattikorkeakoulun, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja 3D Bear Oy:n järjestämässä Opettaja modernien 3D-teknologioiden osaajana -täydennyskoulutuksessa. Koulutuksen tavoitteena on tutustua 3D-teknologioiden perusteisiin, 3D-tulostuksen ja lisäävän valmistuksen erilaisiin mahdollisuuksiin sekä virtuaalityökalujen (AR & VR) hyödyntämiseen opetuksessa ja oppimisessa. Koulutus järjestetään monimuotototeutuksena niin, että verkossa opiskeltava teoria-aineisto löytyy koulutuksen verkko-oppimisympäristöstä Moodlessa, kun taas ryhmämuotoiset ohjaustapaamiset ovat Zoom-ympäristössä noin kerran kuussa. Lisäksi ryhmällä on lähiopetusta kerran kuussa joko HAMK:n Riihimäen kampuksella tai Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston laboratoriossa. Alun perin minua houkutteli koulutukseen 3D-mallinnuksen opettelu ja odotin erityisesti erilaisiin 3D-skannereihin tutustumista. Olin ajatellut kokeilla 3D-mallinnusta ja 3D-mallien hyödyntämistä esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan oppimateriaalien laadinnassa. 

3D-mallinnusta CAD-ohjelmilla, skannereilla tai valokuvien avulla

Koulutuksen ensimmäisellä lähiopetuskerralla HAMK:n kampuksella opetusryhmä tutustui sekä toisiinsa että 3D-mallinnuksen periaatteisiin sekä siinä tarvittavaan välineistöön. Kolmiulotteista mallinnusta on mahdollista tehdä monella eri menetelmällä, kuten eri käyttötarkoituksiin suunnitelluilla CAD-ohjelmilla, 3D-skannereilla tai fotogrammetriaa hyväksi käyttäen Lidar-kameralla varustetulla älylaitteella. Lähiopetuspäivässä opiskelijat pääsivät kokeilemaan 3D-käsiskannerin käyttöä erilaisten esineiden mallinnukseen. En päässyt osallistumaan lähipäivään, joten kokeilin 3D-mallin tuottamista kotikonstein Lidar-kameralla pääosin huonoin lopputuloksin. 

3D-mallinnus -osion jälkeen koulutuksen Moodle-oppimisalustalle ilmestyi kotitehtävä, joka tuli suorittaa lokakuun alkuun mennessä. Tehtävänämme oli suunnitella jollain 3D-mallinnusohjelmalla sormus, jonka tulostaisimme muovisena kappaleena Lappeenrannan lähipäivässä. Sormuksen mallin sai halutessaan hankkia valmiina mallina verkon 3D-kirjastoista. Tiedosto piti toimittaa kurssin opettajille etukäteen, jotta he voisivat valmistaa meille allien pohjalta jauhepetitulostus-menetelmällä uniikit metallisormukset. Koulutuksen verkkomateriaaleissa oli yksityiskohtainen ohjevideo ja kirjallinen ohje helpon Tinkercad-mallinnusohjelman käyttöön. Päätin kokeilla sormuksen mallintamista, sillä en ollut koskaan aiemmin tehnyt 3D-mallinnusta. Muutaman hetken aprikoituani ohjelman toimintoja sain suunniteltua ohjelmalla perussormuksen, jonka mallin lähetin opettajille. Vähän jännitin sitä, sainko suunniteltua sormuksesta itselleni sopivankokoisen. 

3D-tulostusta vai lisäävää valmistusta?

Seuraava lähipäivämme järjestettiin Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston Lappeenrannan kampuksella. Päivän aluksi tutustuimme koulutuksen opettajiin Marika Hirvimäkeen ja Ilkka Poutiaiseen sekä kahteen muuhun osallistujaan. Meillä kaikilla oli täysin erilainen koulutustausta, mutta jaettu kiinnostus uusiin teknologioihin ja niiden opetteluun. 

Koulutuksen toinen opettaja Marika Hirvimäki aloitti perehdyttämisen päivän teemaan selittämällä meille 3D-tulostuksen ja lisäävän valmistuksen eron. 3D-tulostus viittaa yleisesti kuluttajakäytössä oleviin muovitulostimiin, kun taas lisäävä valmistus tarkoittaa useimmiten digitaalisen mallin pohjalta valmistettavaa kappaletta, jossa materiaalia liitetään yhteen kerros kerrokselta. Lisäävää valmistusta käytetään paljon teollisuudessa ja prototyyppien laatimisessa. Tutustuimme päivän aikana myös erilaisiin lisäävän valmistuksen menetelmiin, joista pääsimme konkreettisesti näkemään ja kokemaan materiaalin pursotuksen ja jauhepetitulostuksen. 

Luennon jälkeen tutustuimme LUT:n tulostuslaboratorioon, josta löytyivät nesteen fotopolymerointia hyödyntävä tulostin sekä erilaisia materiaalin pursotusmenetelmään perustuvia muovitulostimia. Esittelykierroksen jälkeen suunnittelimme yhdessä Tinkercad-ohjelmalla toisen sormuksen, jonka tulostusprosessia pääsimme seuraamaan. Opettelimme käyttämään myös tulostinohjelmaa ja saimme opettajilta vinkkejä tulostettavan kohteen tulostussuunnasta (usein 45 astetta) sekä kohteen tarvitsemista tukirakenteista. Kokeilimme lopuksi tulostaa suunnittelemamme sormuksen pystyasennossa ja 45-asteen kulmassa, jolloin pääsimme havainnoimaan lopputuloksesta tulostuskulman ja tukirakenteiden vaikutusta lopputulokseen.

Iltapäivän ohjelmassa oli tarkempi tutustuminen lisäävän valmistuksen menetelmistä metallin jauhepetitulostukseen. Kävimme tutustumassa jauhepetitulostimeen ja tulostusmateriaalina käytettävän metallijauheen jälkikäsittelyyn. Laitteet ja niissä käytettävät materiaalit ovat arvokkaita, joten opettaja korosti meidän olevan harvinaisia vieraita tulostintilassa. Aiemmin suunnittelemamme sormukset oli valmistettu jo edellisenä iltana, sillä pienenkin esineen valmistaminen metallijauheesta laserin avulla kestää useita tunteja. Meidän sormustemme valmistus oli kestänyt noin kuusi tuntia. Tehtävänämme oli suorittaa sormusten jälkikäsittely.

Nopea automaattinen valmistus – hidas manuaalinen jälkikäsittely

Valmistuksen jälkeen metallisormukset täytyi irrottaa teräsalustalta, jolle ne tulostettiin. Sormukset olivat kiinni alustassa sekä reunoiltaan että tukirakenteista. Irrottamiseen käytettiin raakaa voimaa, vasaraa ja talttaa. Alustalta irrotettu sormus oli karkea ja samea eikä juurikaan muistuttanut kaunista korua. 

Puettuamme suojavarusteet (hanskat, lasit, hengityssuojain ja pakollinen suikka!) päälle pääsimme työstämään sormuksia jälkikäsittelypisteelle. Pisteellä sormusten pinta hiottiin laikalla sekä sisältä että ulkoa. Lopuksi pinta kiillotettiin vahalla ja ylimääräinen vaha poistettiin puhdistusaineella. Jälkikäsittelyvaiheiden runsaus ja käsityön määrä kummastutti ottaen huomioon digitaalisen työskentelyn ja automaation määrän valmistusvaiheessa.

Lisäävän valmistuksen mahdollisuuksia

Iltapäivän päätteeksi ihastelimme valmistamiamme sormuksia, minkä lisäksi pohdimme lisäävän valmistuksen sovellusmahdollisuuksia. Omalle alalleni kieltenopetukseen en lisäävälle valmistukselle juurikaan keksinyt sovellusmahdollisuuksia, mutta ammatillisen koulutuksen kentällä ajattelen lisäävän valmistuksen soveltuvan esimerkiksi tuotesuunnittelun, sisustus- ja muotisuunnittelun, teatteritekniikan sekä esineiden pientuotannon opettamiseen. Kaiken kaikkiaan päivä oli erittäin onnistunut, mielenkiintoinen ja täynnä oppimisen sekä oivaltamisen iloa. Suosittelen lämpimästi muillekin hyppäämistä mukavuusalueensa ulkopuolelle ja tarttumaan rohkeasti itselleen vieraisiin, mutta kutkuttelevan kiinnostaviin aiheisiin!

Ps. Erityiskiitos LUT:lle tuosta viehättävästä suikasta ja työvaatteiden lainauksesta! Meidät hyväntahtoisesti huijattiin pukemaan nuo vermeet päällemme…

Teksti ja kuvat: Sanna Laukkarinen, projektipäällikkö, eEDU-Verkko-oppimisen kehittäminen -hanke

The post Modernien 3D-teknologioiden pauloissa appeared first on Samiedu.

Aloitin tammikuussa suunnittelemaan turvallisuusalan opintoja Ammattiopisto Samiedulle, ja sain selvät askelmerkit tehtävääni: koulutus tulee suunnitella monimuotokoulutukseksi, jotta siihen olisi mahdollisuus osallistua ympäri Suomea. Turvallisuusalan uudet tutkinnon perusteet tulevat sopivasti voimaan 1.8.2022, jonka jälkeen pääsemme aloittamaan uusilla perusteilla turvallisuusalan perustutkinnon Savonlinnassa.

Ensi töikseni aloin perkaamaan läpi uusia tutkinnon perusteita ja pohtimaan mitä niistä voidaan suorittaa verkkopainotteisesti, mitkä vaativat työelämässä tapahtuvaa oppimista erityisen paljon ja mitkä vaativat erityisesti lähiopetusta. Tämän pohjalta laadimme toteuttamissuunnitelman tulevista tutkinnon osista, pyrkien painottamaan opetusta niihin tutkinnon osiin, joita opiskelijat voivat suorittaa verkkopainotteisesti. Lisäksi painotamme niitä tutkinnon osia, joissa osaamista voi hankkia erityisesti työelämässä.

Turvallisuusala hahmotetaan usein niin sanotun ”kovan turvallisuuden” näkökulmasta, jota perustutkintotasolla edustavat lähinnä vartijat ja järjestyksenvalvojat. Kuitenkin turvallisuusalan perustutkinto tarjoaa laajat valmiudet toimia erilaisissa organisaatioiden turvallisuuden tehtävissä esimerkiksi työsuojelun ja yritysturvallisuuden parissa. Tämän osaamisen tarve tulee myös jatkuvasti lisääntymään Suomessa, joten päätin painottaa opetusta erityisesti tähän osaamiseen. Luonnollisesti vartiointia ja järjestyksenvalvontaa pääsee Samiedullakin opiskelemaan valinnaisina tutkinnon osina.

Verkko-opinnot

Turvallisuusalan opinnot rakentuvat Samiedun verkko-oppimisympäristö Moodle Pinjaan. Toteutamme Moodleen jokaisen tutkinnon osan teoriamateriaalit. Teorian opiskelun rakennamme mahdollisimman pitkälti ajasta ja paikasta riippumattomaksi. Yhteiset tapaamiset sekä ohjaushetket järjestämme Teamsin kautta silloin, kun ne eivät edellytä käytännön tekemistä paikan päällä. Kaikkea ei kuitenkaan voida verkon varaan rakentaa, mutta pyrimme minimoimaan turhia lähitapaamisia – turvallisuusvalvojille olennaiset taidot, kuten ensiapu ja alkusammutustaidot luonnollisesti vaativat lähiopetusta.

Turvallisuusalalla olennaista osaamista on vaarojen tunnistaminen ja riskienhallinta, jossa käytetään usein aivoriihityylisiä menetelmiä. Käytännön riskienhallintatyössäkin usein ongelmaksi muodostuu riskienhallintaistuntojen järjestäminen: osallistujat täytyy saada samaan paikkaan samaan aikaan, mikä muodostaa haasteita yritysmaailmassa. Verkkopainotteinen riskienhallinnan harjoittelu tukee tulevaisuuden osaamista yritysmaailmassa. Samiedun turvallisuusvalvojat osaavat toimia riskienhallintaistuntojen vetäjinä verkkotyökalujen välityksellä.

Riskienhallinnan opettelussa työkaluna käytämme esimerkiksi Padletia, joka korvaa livetapaamisissa käytetyt muistilaput. Tämä mahdollistaa riskienhallintaistunnon jatkamisen vaikka toiselta puolelta maailmaa siitä, mihin aikaisemmin on jääty. Lisäksi Padletissa ”muistilaput” ovat varmassa tallessa, eivätkä huku paperinkeräykseen.

Erilaisiin ympäristöihin tutustuminen on mahdollista verkon välityksellä esimerkiksi Thinglinkin avulla. ThingLinkillä voi tuottaa 360-kuvan tilasta, johon opiskelija voi itsenäisesti tutustua. Kuvaan voi liittää tietoa esimerkiksi erilaisista tilan turvallisuusratkaisuista. Alla on kuva Uudenmaan palo- ja turvapalveluiden väestönsuojasimulaattorista, jolla voi tutustua väestönsuojan varusteisiin ja laitteisiin virtuaalisesti.

Verkosta käytäntöön

Kun perusteoria on saatu haltuun verkko-opintojen kautta, siirtyvät turvallisuusalan opiskelijat käytännön tekemiseen. Käytännön tekeminen tapahtuu suurimmaksi osaksi työpaikalla turvallisuuden kehittämiseen ja ylläpitämiseen liittyvissä tehtävissä. Turvallisuuden hallinnassa on tärkeää, että teoriassa opitut asiat pystytään muokkaamaan eri kohteisiin sopivaksi. Opiskelijat laativat käytännössä vaarojen tunnistamisen verkossa opitulla tavalla omaan työkohteeseensa. Lisäksi opiskelijat harjoittelevat vaarojen ennaltaehkäisyä käytännössä tekemällä turvallisuuskävelyitä ja muita tarkastuksia.

Opiskelijan osaamiseen kuuluu tunnistaa käytännön työtehtävässä työkohteen erityispiirteet sekä mitoittaa turvallisuustoimenpiteet niille sopiviksi. Pohjana tälle käytännön työlle toimii opiskelijan teoriaosaaminen. Opiskelijan on tunnistettava yrityksen turvallisuustarpeet ja vastattava niihin oikealla tavalla, jotta yritys täyttää vähintään turvallisuudelle asetetut lakisääteiset vaatimukset ja pystyy kehittämään turvallisuustoimintaansa niiden yli.

Käytännön harjoittelua tukevat tehtävät, joita opiskelija raportoi verkko-oppimisympäristö Moodle Pinjaan. Esimerkiksi suoritetusta turvallisuuskävelystä ja siinä havaituista turvallisuuspoikkeamista raportoidaan verkko-oppimisympäristöön, joten työelämässä tarvittavaa raportointitaitoa tulee harjoiteltua, vaikka opiskelijan työpaikalla ei olisikaan käytössä turvallisuuden hallintajärjestelmää.

Ilari Saukkonen
turvallisuusalan e-opettaja
eEDU-Verkko-oppimisen kehittäminen (ESR)

The post Turvallisuusalan opetusta verkkopainotteisesti appeared first on Samiedu.

Xamk:n E-kampus -yksikkö toteuttaa yhteistyössä muiden Xamkin toimijoiden kanssa tuttuun tapaan Kurssit kuntoon syksyksi -teemaviikon Teamsin välityksellä viikolla 20. Perinteeksi muodostuneen teemaviikon tavoitteena on tarjota ideoita ja tukea Xamk:n opettajille heidän omien verkko-opintojaksojensa toteuttamiseen ja kehittämiseen. Teemaviikko alkoi maanantaina 16.5. jo kymmenennen kerran järjestetyllä Digi.peda-seminaarilla. Tänä vuonna Digi.peda-seminaari tarjosi juhlavuoden kunniaksi katsauksen sekä menneeseen että tuulahduksen digioppimisen tulevaisuudesta (tulevaisuuksista). 

Verkko-oppiminen vaatii aikaa ja työtä

Digi.peda-seminaari käynnistyi kokeneen digipedagogin, Otavian ideatarhurin, Anne Ronkaan alustuksella. Rongas alusti esityksellään Digipedagogin aarteet ja ansat eilen, tänään ja huomenna päivän paneelikeskustelun ja viritti kuulijat päivän teemojen taajuuksille. Rongas korosti esityksessään dialogin merkitystä, digihyvinvoinnin huomiointia ja jatkuvan oppimisen mahdollistavien opiskelutaitojen jatkuvaa tukemista. Verkko-oppiminen ja -opetus edellyttävät Ronkaan mukaan psykologisen turvallisuuden kokemusta, sillä verkko-oppimisympäristöissä opettaja ja opiskelijat ovat uudella tavalla esillä ja näkyvissä perinteiseen luokkaopetukseen verrattuna. Psykologinen turvallisuus kehittyy luottamuksen kokemuksen kautta. Luottamus puolestaan vaatii kohtaamista, kuuntelua ja yhteisön luomisen eteen tehtävää työtä, joka on opetustyön ydintä.

Verkko-opetuksessa, -oppimisessa ja digitaalisten opetus- ja oppimateriaalien käytössä välineosaaminen korostuu ja oppijan keskittyminen joutuu koetukselle. Vähemmän on kuitenkin usein enemmän ja opetuksen suunnittelussa olisi hyvä tarjota mahdollisuuksia henkilökohtaistamiseen ja yksilölliseen oppimiseen sekä osaamisen osoittamiseen. Opettajan osaaminen verkko-opetuksen ja -oppimisen suunnittelussa on digipedagogisen osaamisen ydintä. Digitaalisen opetuksen suunnittelussa on pidettävä mielessä oppimisprosessin rakenne ja oppimisen luonne. Oppiminen vaatii aikaa ja työtä, tapahtuipa se, missä ja millä välineillä tahansa. Opintojaksojen automatisointi ja oppimisen pelkistyminen kurssisuoritukseksi ei välttämättä edistä syvää oppimista. Lisäksi digitaalisissa ympäristöissä luovinen ja digitaalisten sisältöjen valikointi, arviointi ja muokkaus vaativat uudenlaisia opiskelutaitoja, jotka eivät ole sisäsyntyisiä. Jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi opiskelutaitojen osaaminen korostuu, eikä näiden taitojen kehittämistä tulisi sivuuttaa millään koulutusasteella. Nämä Ronkaan pohdinnat on hyvä pitää mielessä myös ammatillisen opetuksen verkko-opetusta kehittäessä. 

Panelistit digioppimisen tulevaisuuksia hahmottamassa

Anne Ronkaan esitystä seurasi eEDU-hankkeen projektipäällikön Tommi Pällin luotsaama paneelikeskustelu, jonka aihe Miltä näyttää (digi)oppimisen tulevaisuus? herätti pulppuilevaa keskustelua panelistien kesken. Keskustelemassa olivat puhujavieras Anne Ronkaan lisäksi Xamk:nopetuksen kehityspäällikkö Sini Jussila, koulutusjohtaja Taija Pakarinen ja lehtori Taina Lehtonen sekä opiskelijakunta Kaakon hallituksen puheenjohtaja, yhteisöpedagogiikan opiskelija Krista Väisänen. Paneelin opettaja- ja opiskelijajäseniä huolestutti yhteisöllisyyden väheneminen automatisoitujen toteutusten yleistyessä. Huolensa esittäneet kokivat automatisoitujen kurssien heikentävän oppimisen laatua ja johtavan pintaoppimisen lisääntymiseen. Panelistit toivoivat tulevaisuuden digioppimiselta yhteisöllisyyttä, kohtaamisia, luovuutta ja henkilökohtaistamista. Sini Jussila korosti myös pysähtymistä ja syventymistä sen äärelle, mikä on olennaista ihmisen ja yhteisön kehittymisen näkökulmasta.

Tulevaisuuden haasteet ja ongelmat vaativat moniammatillista ja -alaista osaamista, joten digioppimisessakin tulisi muistaa yhteistyö ja yhteisöllisyys, joka ruokkii sekä yksilöiden että yhteisöjen luovaa ongelmanratkaisua. Xamk:n opiskelijajäsen toivoi myös opiskelijoiden antavan aktiivisemmin palautetta opettajilleen verkko-opinnoista ja niiden toteutuksesta. Hän korosti myös opiskelijoiden vastuuta osallistumisessa ja yhteisöllisyyden luomisessa verkko-oppimisympäristöissä. Verkko-oppimisympäristöt ja digitaaliset työvälineet tarjoavat jo runsaasti monipuolisia mahdollisuuksia yhteisölliseen oppimiseen, yhteiseen tiedonrakentamiseen, kokemusten jakamiseen, kysymiseen ja palautteen pyytämiseen sekä vapaamuotoisempaan keskusteluun. Opiskelijakunnan jäsen toivoi opiskelijoilta aktiivisuutta ja rohkeutta kameroiden avaamiseen sekä mikrofonien käyttöön Teams-opetuksessa, jotta verkko-opintojaksojen opettajat alkaisivat hyödyntää enemmän näitä mahdollisuuksia.

Lopuksi panelistit saivat esittää toiveensa tulevaisuudessa katoavasta digioppimiseen liittyvästä piirteestä. Digilaitteiden ja digitaalisten ympäristöjen omnipresenssi on varmaankin osasyynä siihen, miksi panelistit toivoivat digioppimisen tulevaisuudelta aikavarkaiden tunnistamista ja nujertamista. Tekniset ongelmat, turha byrokratia ja erilaiset häiriötekijät työssä vievät aikaa olennaisimmilta työtehtäviltä ja keskittymiseltä. 

Selkeys, loogisuus ja jäsennelty toteutus miellyttävät opiskelijoita

Seminaaripäivässä palkittiin myös vuoden 2021 Digiope ja myönnettiin kunniamainintoja ansioituneille kurssitoteutuksille ja niiden takana vaikuttaville opettajille. Xamk:n opiskelijat olivat antaneet äänensä ja perustelut palkittaville verkkototeutuksille. Palkittujen toteutusten joukossa oli sekä vasta-aloittaneiden verkko-opettajien että kokeneiden konkareiden opintoja. Palkitsemisseremoniassa kuultiin opiskelijoiden ja valitsijaraadin perustelut palkittaville toteutuksille.

Iltapäivällä seminaariosallistujat pääsivät myös tutustumaan kunniamainintoja saaneiden ja parhaaksi palkitun toteutuksen rakenteeseen sekä sisältöihin. Kaikkia palkittuja verkkototeutuksia yhdisti selkeys, loogisuus, aikataulutus, monipuoliset ja selkeät oppimateriaalit sekä toimiva oppimisen ohjaus. Lisäksi oppijat kiittelivät mahdollisuutta suorittaa opintoja joustavasti saaden ohjausta tarvittaessa. Vuoden 2021 Digiopettajaksi valittu lehtori Tiina Rissanen palkittiin kaksikielisestä (suomi ja englanti), itsenäistesti ja yhteisöllisesti suoritettavasta, työpaja-muotoisia lähitapaamisia hyödyntävästä opintojaksostaan Hyvinvointiyrityksen talous. Opiskelijoita miellytti opinnon toistuva rakenne, oppimateriaalien laadukkuus ja selkeys sekä työskentelytapojen yhdistely.

Samiedussa olemme toteuttaneet nyt toista kertaa projektipäällikkökumppanini Tommi Pällin kanssa yhteistyössä opettajille suunnatun Digipedavalmennuksen. Osallistujat esittelevät valmennuksen aikana toteuttamiaan opintojaksoja tai opetuskokeiluja Samiedun henkilöstölle Henkilöstöfoorumeissa. Meillä Samiedussa ei ole ollut Xamk:n kaltaista Digiope-palkintoa, mutta ehkä verkkototeutusten lisääntyessä ja yleistyessä voisimme harkita myös omassa oppilaitoksessamme vastaavaa opiskelijoiden palautteisiin ja arviointeihin perustuvaa huomionosoitusta. Ehkä tällainen motivoisi opiskelijoitamme aktiiviseen osallistumiseen ja opintojaksojen kehittämiseen. Opiskelijoilta saatava palaute ja heidän osuvat perustelunsa ovat kokemusteni mukaan arvostettuja kehittämistyön alulle saattajia.

Seminaariterveisin,
Sanna Laukkarinen

Kuvat Anne Ronkaan Digi.peda-seminaarissa jakamasta kuva-aineistosta (Anne Rongas, CC-BY-SA)

The post Tuliaisia Xamk:n Digi.peda-seminaarista: Katse kohti digioppimisen tulevaisuutta appeared first on Samiedu.

Ammattiopisto Samiedun ja Xamk:n yhteishanke eEDU-Verkko-opetuksen kehittäminen (ESR) järjesti kevään 2022 aikana tiistai-iltapäivisin virtuaalisia Digipedakahveja Samiedun henkilöstölle. Kahvihetkien tarkoituksena oli tarjota lyhyitä tietoiskuja digipedagogiikkaan ja digitaalisten työvälineiden käyttöön liittyvistä teemoista.

Pelillisyyttä, pedagogisia videoita ja porinaa

Kevään aikana digipedakahvien toteuttamiseen osallistui Samiedun opettajia ja tukihenkilöstöä, eEDU-hankkeen toimijoita ja muiden yhteistyöhankkeiden edustajia. Oli ilo huomata, kuinka hyvin lähestymäni henkilöt ja hankkeet suhtautuivat ideaan tulla pitämään esitys kahveille. Yhteistyö sujui saumattomasti myös eri organisaatioiden hankkeiden välillä. Xamk:n hallinnoiman INDIE-hankkeen toimijat Minna Porvari ja Samuli Karevaara kävivät vierailemassa kahveilla ja perehdyttivät osallistujia pelillisyyden käsitteeseen sekä pelillisyyden hyödyntämiseen opetuskäytössä. Lisäksi Xamk:n eKampus-yksikön Riikka Järvinen kävi puhumassa kahvittelijoille opiskelijoiden aktivoinnista verkko-opetuksessa. Samiedun puolelta hankevierailijana oli eWorking-hankkeen projektipäällikkö Sami Pirhonen, joka esitteli Adoben ohjelmistojen mahdollisuuksia ja lisenssien käyttöönottoa.

Samiedun opettajat esittelivät kahveilla monipuolista digiosaamistaan mm. pedagogisten opetusvideoiden toteuttamisen, monimediaisten kuvatarinoiden ja videoiden sekä digitaalisen pakopelin osalta. Lisäksi Samiedun digitukena toimiva Henry Pöllänen perehdytti osallistujia verkko-oppimisympäristössä käytettäviin tiedostomuotoihin.  

Digipedakahvituokioiden alussa seurasimme lyhyen alustuksen esittäjän itsensä valitsemasta aiheesta. Esitykset tallennettiin, jotta kahvihetken antiin pystyi tutustumaan itselleen sopivaan aikaan. Tallennuksen päätyttyä oli aikaa vapaaseen jutusteluun ja kokemusten vaihtoon sekä kysymyksiin. Kahvittelijoita jokaisessa kahvituokiossa oli noin kymmenen, enemmänkin virtuaaliseen kahvipöytään olisi mahtunut.

Digipedakahvien järjestäjänä oli ilo huomata, että esiintyjiä oli vaivatonta löytää henkilökunnan jäsenten joukosta. Pyydetyt henkilöt tarttuivat innolla ja ilolla pyyntööni tulla esittelemään omia digipedagogisia kokeiluitaan ja digityövälineiden käyttöä. eEDU-hanke tulee näillä näkymin jatkumaan vuoden 2022 loppuun, joten elokuussa palaamme kahvittelemaan uusin tarjoiluin.

Kiitokset vielä kaikille kevään Digipedakahvien esiiintyjille ja osallistujille aktiviisuudestanne!

Digipedakahvinkeittäjä,
Sanna Laukkarinen

The post Digipedakahveilta virikkeitä ja vertaiskokemuksia tiistai-iltapäiviin appeared first on Samiedu.

Tässä teille hankkeemme yksi diginatiivi, jos näin voisi sanoa. Olen Montosen Sanni ja aloitin Ammattiopisto Samiedussa vuoden 2020 keväällä liiketoiminnan tuntiopettajana. Aloitin työn juuri ennen sitä, kun pääsimme maistamaan etäopetuksen ja kaiken etäilyn uusia käytäntöjä. Tämä ei itselleni ollut mikään ongelma, koska olin tehnyt käytännössä etänä töitä muutaman vuoden aiemmin ja lisäksi opiskellut etänä korkeakoulututkintoa monimuotototeutuksena.  

Minua kiinnostaa kaikki digitaalinen toteuttaminen ja sen mahdollisuudet. Haluan kehittää eEDU-hankkeessa työelämälähtöistä verkko-koulutusta ja tuoda verkko-opintoihin työelämän ympäristöjä simulaatiomuodossa. Nykyaikana on mahdollista rakentaa erilaisia skenaarioita ja ympäristöjä verkkoon, mikä tarjoaa hyvän perustan, kun siirrymme käytännön tilanteisiin työelämään. 

Yksi vastuualueistani hankkeessamme on oppimisanalytiikka. Oppimisanalytiikan avulla meidän on mahdollista kehittää verkko-opintojamme ja -oppimateriaalejamme entistä paremmiksi. Olemme vasta saaneet Intelliboard-oppimisanalytiikkatyökalun käyttöömme. Kun olemme päässeet paremmin sinuiksi sen kanssa, kerron siitä lisää myöhemmin.

Tällä hetkellä rakennan ja kehitän uutta yrittäjyyden ammattitutkintoa yhdessä yrittäjyyden kehittäjäopettajamme Suvi Levosen kanssa. Oma taustani on vuosien yrittäjänä oleminen  digitaalisen liiketoiminnan puolella, joten pyrin hyödyntämään osaamistani mahdollisimman paljon meidän opiskelijoidemme käyttöön sekä tuomaan esiin yrittäjyyden uusia näkökulmia. Lisäksi haluan kehittää verkko-opiskeluun uusia toteutustapoja, jotta opiskelu verkossa olisi innostavaa, monipuolista ja käytännönläheistä. 

Talviterveisin,
Sanni Montonen

The post Digitaitoja taskut pursuten, eEDU-hankkeen liiketoiminnan e-opettaja esittäytyy appeared first on Samiedu.

Osallistuin viime keväänä ja syksyllä HAMK:n opettajakorkeakoulun järjestämään Gamification-täydennyskoulutukseen. Koulutuksen teemoja olivat pelipedagogisen käsikirjoituksen laadinta ja toteuttaminen sekä pelillisyys ja pelipedagogiikka. Kehitimme koulutuksessa eEDU-hankkeen projektipäällikkö Sanna Laukkarisen kanssa Seppo.io-alustalle opettajien digipedataitojen kehittämiseen suunnitellun pelin, jossa pääsimme soveltamaan käytännössä pelipedagogiikasta hankkimaamme osaamista.

Koulutuksessa tapasin Hämeen ammattikorkeakoulussa työskentelevän opettajan (Katja Holopainen), joka esitteli omana kehittämistehtävänään ensiaputeemaisen digitaalisen pakopelin. Tästä sain innostuksen jatkojalostaa Katjan peliä, koska olimme jo aiemmin suunnitelleet EA-pakopelin rakentamista Samiedun opiskelijoille.

Pelin idea ja toteutus

Ensiavun digitaalinen pakopeli on toteutettu ThingLink-alustalle. Pelialustana toimii kuva kylästä, jonne on upotettu erilaisia ensiapua vaativia tilanteita. Pelissä on kolme pelilukkoa, jotka johtavat viimeiseen lopulliseen pelilukkoon. Kaikki lukot on saatava auki päästäkseen pelin loppuun asti.

Hyödynsin pelin materiaaleissa Suomen Punaisen Ristin ensiavun koulutusmateriaalia, johon oppilaitoksemme on hankkinut lisenssin. Tämän vuoksi laatimaani versiota pakopelistä voivat hyödyntää vain ne oppilaitokset, joilla on sopimus SPR:n kanssa. 

Tein ensimmäisen version pelistä ennen joululomalle jäämistäni. Pakopelin ideoiminen ja kehittäminen imaisivat minut täysin mukaansa. Huomasin, että yhtenä iltana istuin illalla myöhään koneen ääressä. Ideat oli pakko saada heti konkreettisesti toteutetuksi peliin.

Laadin pelin kuvapohjia graafisen suunnittelun Canva-ohjelmalla. Lisäksi sijoitin pakopelin tägeihin kuvia erilaisista ensiaputilanteista. Kuviin rakensin erilaisia tehtäviä digitaalisia tehtävätyökaluja käyttäen. Pelissä on esimerkiksi sanaristikko-, väittämä-, vihje- ja videotehtäviä. Kun oppija on saanut viimeisen pelilukon auki, pääsee hän pelaamaan Quizizz-sovelluksella tekemääni tietovisaa.

Pelin testaus ja jatkokehittäminen

Testasin peliä rakennusalan ja talotekniikan perustutkintoa suorittavilla opiskelijoilla. Pidin heille pelistä lyhyen alkuopastuksen, jonka jälkeen opiskelijat pelasivat peliä yhden oppitunnin ajan. Opiskelijat oli jaettu luokassa ryhmiin, joista yksi ryhmä oli opettajan elvytysrasteilla ja muut ryhmät pelasivat sillä aikaa peliä mobiililaitteillaan. 

Sain pelin jälkeen hyviä ideoita sen jatkokehittämiseen. Saamani palautteen perusteella (kiitos, pojat!) selkeytin pelin ohjeistusta ja muokkasin pakopelissä etenemistä loogiseen järjestykseen, vaikka tämä ei olekaan alkuperäisen pakopelin ideana. Lisäksi laadin pelin käytöstä ohjeet muille ensiapua opettaville opettajille. 

Peli toi mukavaa vaihtelua ensiapuharjoituksiin ja teoriaopetukseen. Yhdessä pulmia pohtimalla ja ratkomalla saamme lisää sosiaalista ja yhteistoiminnallista oppimista sekä yhteisöllisyyttä oppitunneille. 

Eeva-Kaisa Laine
opettaja, sosiaali- ja terveysala 
eEDU-Verkko-oppimisen kehittäminen -hanke (ESR 2020-2022) 

The post Pelillisyyttä ensiavun opetukseen pakopelin keinoin appeared first on Samiedu.

Digitaidot ovat keskeisiä kansalaistaitoja jokaiselle digitalisoituneen yhteiskunnan jäsenelle. Valtakunnallisessa Osuvat taidot -hankkeessa on kehitetty yleinen digitaitojen osaamisen tunnistamisen malli, joka sisältää kansalaisen digitaitotasojen osaamiskuvaukset ja -kriteerit sekä niihin liittyvät digitaaliset osaamismerkit.

Digitaidot on jaoteltu viitekehyksessä viiteen kumuloituvaan taitotasoon: Perusosaaja, Digiosaaja, Yhteistyöskentelijä, Hyötykäyttäjä ja Ongelmanratkaisija. Kunkin taitotason osaaminen rakentuu edellisellä tasolla tunnistetun osaamisen pohjalle.

Osaamismerkit osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa

Digitaitotasojen lisäksi hankkeessa on laadittu myös 10 digitaalista osaamismerkkiä kriteeristöineen ja hakemuksineen. Digitaalinen osaamismerkki on sähköinen todistus hankitusta osaamisesta tai tiedosta. Osaamismerkkejä myöntävät esimerkiksi oppilaitokset ja yhdistykset, jotka ovat halunneet tunnistaa ja tunnustaa formaalin koulutuksen ulkopuolella hankittua osaamista.

Digitaitojen Perusosaaja-tason saavuttaa suoritettuaan viisi osaamismerkkiä, jotka edellyttävät osaamisen osoittamista muun muassa laitteistojen ja sovellusten käytössä, tietoturvallisessa ja vastuullisessa toiminnassa, digitaalisessa viestinnässä ja asioinnissa sekä tiedonhaussa ja tiedonarvioinnissa. Perusosaaja-tasoa ylemmät taitotasot vaativat aina edellisen tason merkkien lisäksi yhden lisäsuorituksen. Osaamismerkin hakemuslomake toimii osaamisen osoittamisen välineenä.

Digitaitojen osaamismerkkejä hallinnoi Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry (TIEKE), joka vastaa jatkossa merkkikokoelman kehittämisestä ja merkkien myöntökriteerien päivittämisestä.

Osaamismerkit pilotointiin Ammattiopisto Samiedussa

Digitaitojen osaamismerkkien käyttöönotto Samiedussa perustuu oppilaitoksen uudistettuun strategiaan, jonka mukaan ammattiopiston tavoitteena on tukea opetushenkilöstön ammatillisen osaamisen kehittymistä ja jatkuvaa oppimista. Osaamismerkkien käyttöönotolla on tarkoitus varmistaa henkilöstön ja opiskelijoiden digitaitojen ajantasaisuus.

Ammattiopisto Samiedun henkilöstöstä neljä henkilöä on suorittanut TIEKEn edellyttämän kouluttajakoulutuksen arvioidakseen oppilaitoksen tasolla digitaalisten osaamismerkkien hakemuksia. Tavoitteena on saada digitaaliset osaamismerkit ja osaamismerkkien hallintatyökalu Open Badge Factory ammattiopiston käyttöön alkuvuodesta 2022. Tämän jälkeen kaikilla Samiedun opiskelijoilla ja henkilöstön jäsenillä on mahdollisuus hakea digitaitojen osaamismerkkejä oman oppilaitoksen kautta. Lisäksi merkkejä on tarkoitus pilotoida aluksi rajallisella opettajajoukolla, joka opettaa opiskelijoille vastaavia digitaitoja ammatillisessa koulutuksessa. 

Osaamismerkkien suorittaminen ei vaadi erityisen koulutuksen tai kurssin suorittamista, mutta digitaitojen kehittämisen tueksi verkko-oppimisen asiantuntijat ovat suunnitelleet Digitaitojen osaamismerkit -verkko-opintoa oppilaitoksen Moodle Pinja -verkko-oppimisympäristöön. Lisäksi opettajille suunnitellaan työpajamuotoista tukea vaadittavien ohjelmien, sovellusten ja yhteistyöskentelymenetelmien käyttöön.

Lisätietoja:

Sanna Laukkarinen, verkkopedagogiikan asiantuntija, projektipäällikkö eEDU-Verkko-oppimisen kehittäminen (ESR), sanna.laukkarinen@samiedu.fi

Lue lisää Digitaitojen osaamismerkkijärjestelmästä TIEKE ry:n verkkosivuilta. Sivusto avautuu uuteen välilehteen.

The post TIEKEn digitaitojen osaamismerkit käyttöön Samiedussa appeared first on Samiedu.

Ammattiopisto Samiedun ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk:n yhteistyössä toteuttama Digipedavalmennus päättyi joulukuun puolivälissä osallistujien kehittämistehtävien esittelyihin Digibuffet-verkkotapaamisissa. Tapaamisissa valmennettavat kertoivat oman kehittämishankkeensa tavoitteista, toteutusvaiheista ja lopputuloksista muille valmennukseen osallistuneille, valmennuksen mentoreille, eKampuksen henkilöstölle ja muulle halukkaalle kuulijakunnalle. Lähes kaikki saivat kehittämistyönsä valmiiksi, vaikka syksy oli tuonut monelle tullessaan yllättäviä työkiireitä ja vastuita. Valmennuksen loppupalautteen perusteella opettajat kokivat valmennuksen itselleen hyödylliseksi ja antoisaksi. Erityisesti vertaiskeskustelut ja vapaamuotoiset digipedaesittelyt sekä kahvihetket saivat kiitosta valmennuksen osallistujilta.

Valmennuksen päätteeksi digipedavalmennuksen mentorina toiminut Samiedun verkkopedagogiikan asiantuntija Sanna Laukkarinen haastatteli hieronnan ammattitutkinnon opettajaa Susanna Lemistä kuullakseen tämän mietteitä valmennuksen toteutuksesta. Susanna osallistui aktiivisesti kaikkiin valmennuksen tapaamisiin, minkä lisäksi hän hyödynsi monipuolisesti mentorien ja muiden vertaisoppijoiden tukea sekä kokemuksia valmennuksen aikana. Valmennuksessa Susannan tavoitteena oli testata erilaisia tapoja toteuttaa yhteissuunnittelua digitaalisin työvälinein ja laatia monimediaisia opetusaineistoja hieronnan ammattitutkinnon verkko-opintoihin.

Mikä sai sinut hakeutumaan mukaan Samiedun ja Xamk:n yhteiseen digipedavalmennukseen?

Olen ollut aina kiinnostunut tietotekniikasta ja digitaalisista työvälineistä, mutta viime aikoina innostuneisuus on vain lisääntynyt uusien alustojen ja työkalujen myötä. Opetusteknologia ei ole ollut minulle niinkään tuttua, mutta verkko-opetuksen suunnittelu ja ideointi ovat sydäntäni lähellä. Tykkään suunnitella ja ideoida asioita, vaikka aina en viekään suunnitelmiani maaliin. Viime aikoina kiinnostukseni verkko-opetusta ja siinä käytettäviä sovelluksia ja ohjelmia kohtaan on kasvanut samalla, kun tietoisuuteni aiheesta on lisääntynyt. Voisi siis sanoa, että nälkä on kasvanut syödessä.

Millaisia digitaalisia työkaluja tai -alustoja käytätte opetustiimissänne osana verkko-opetuksen suunnittelua ja toteutusta?

Omassa tiimissämme käytämme paljon Microsoft Whiterboard -digitaalista seinää. Se on mainio digitaalinen työväline yhteissuunnitteluun, aineiston jakamiseen, tiedottamiseen ja kuratointiin. Koen, että se on auttanut meitä kehittämään jakamisen kulttuuria tiimimme sisällä, kun kaikilla opetustiimimme jäsenillä on pääsy yhteiselle seinälle ja jokainen pääsee tuottamaan sinne sisältöä. Lisäksi O365:n Bookings eli sähköinen ajanvaraus -työkalu on ollut meille erityisen hyödyllinen. Verkko-opetusta toteutamme Moodle Pinjassa ja Teams-alustalla.

Mikä oli mielestäsi valmennuksen parasta antia?

Sain valmennuksesta paljon uusia ideoita ja näkökulmia verkko-opetukseen. Minulla oli mahdollisuus lähteä toteuttamaan verkko-opetusta uudella tavalla niin, että suunnitteluun ja toteutukseen oli enemmän aikaa. Kehittämistyö jatkuu yhä edelleen ja tavoitteenani on saada kevääksi työstämäni anatomiaosuus valmiiksi. Koetin ottaa valmennuksesta kaiken irti ja osallistuin yhteisiin valmennuspäiviin, digipedakahveille ja mentoritapaamisiin. Kahvihetkistä sain muilta opettajilta uusia ideoita, joita aion kokeilla laatimissani verkko-opinnoissa. Toivoisin digipedakahvien eli vapaamuotoisten virtuaalitapaamisten jatkuvan myös keväällä Samiedun eri alojen opettajien kesken.

Mikä oli mielestäsi suurin onnistuminen valmennuksen aikana?

Suurin onnistumiseni oli se, että onnistuin viemään koko oppimispolun läpi suunnittelusta toteutukseen. Sain aikaiseksi valmiin tuotoksen, jota vielä kehitän edelleen.

Millä tavalla voit hyödyntää saamiasi oppeja omassa työyhteisössäsi?

Osaan tuottaa nyt laadukasta ja monimediaista verkko-oppimisaineistoa sekä tuoda sitä verkko-oppimisympäristöön tiimimme opettajien käyttöön. Voin myös opastaa muita työyhteisöni jäseniä niiden digitaalisten työvälineiden käytössä, joita opettelin käyttämään sekä valmennuksen aikana että pitkin mennyttä syksyä.

Mikä on seuraava oppimistavoitteesi digiopetuksen tai digityövälineiden käytön saralla?

En osaa vielä tarkemmin eritellä, mutta haluaisin syventää osaamistani niiden työkalujen osalta, jotka meillä on Samiedussa käytössä. Olen opetellut käyttämään Teamsia, Moodle Pinjaa ja ThingLinkiä integraatioineen, mutta haluaisin oppia käyttämään näitä alustoja monipuolisemmin.

Millaisen viestin haluaisit välittää sellaisille henkilöille, joille digityökalut ja -alustat eivät ole vielä kovin tuttuja?

Suosittelen kaikille vertaisoppimisen menetelmää. Muiden kokemuksia ja näkökulmia kuunnellessa voi itsekin saada hienoja ahaa-elämyksiä. Kannustaisin myös valitsemaan aluksi yhden digialustan tai -työkalun. Tällainen voisi olla esimerkiksi digitaalinen valkotaulu Whiteboard, joka löytyy meidän Teamsista ja O365-palveluista. Sitten kun yhden valitun työkalun käyttö onnistuu, niin voi siirtyä seuraavaan. Kannattaa siis edetä pienin askelein ja yksi oppimistavoite kerrallaan. En suosittele koko digimaailman syleilemistä yhdellä kertaa, vaan sen haltuun ottamista hallitusti.

Suosittelen myös avun ja tuen pyytämistä osaavammilta ja kokeneemmilta. Meidän organisaatiossamme on tarjolla tukea verkko-opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen sekä digitaalisten työvälineiden käyttöön, joten tätä tukea kannattaa hyödyntää. Tärkeintä on aina pohtia oman opetusalan näkökulmasta, mikä palvelisi parhaiten omaa verkko-opetusta ja löytää ne digitaaliset alustat ja työvälineet, jotka sopivat omalle alalle. Lopuksi on hyvä muistaa, että kaikkien ei tarvitse osata kaikkea. Yhteistyö on tie onnistumiseen myös verkko-opetuksen ja -oppimisen saralla.

Teksti: Sanna Laukkarinen, eEDU-Verkko-oppimisen kehittäminen (ESR 2020-2022), digipedavalmennuksen mentori, Ammattiopisto Samiedu

The post Digipedavalmennuksesta virtaa verkko-opetukseen – Samiedun opettaja Susanna Leminen innostui vertaisoppimisesta appeared first on Samiedu.

eEDU-hankkeen (ESR) toimijat Sanna (eli minä) ja Eeva-Kaisa Laine ovat osallistuneet tämän vuoden aikana HAMK:n järjestämään Gamification – pelillistämällä perehtymään -koulutukseen. Koulutus jakaantui kahteen osaan, joista ensimmäisessä opiskelimme pelillistämisen ja pelipedagogiikan perusteita, kun taas toinen osa keskittyi pelikäsikirjoittamiseen ja käsikirjoituksen toteuttamiseen.

Pelillisyys opetuksessa assosioituu usein Kahoot!-tyyppisiin tietovisoihin, joilla opettaja aktivoi oppijoita, motivoi ja pyrkii herättämään mielenkiintoa opittavaa asiaa kohtaan. Tietovisatyyppisiä pelejä on käytetty paljon myös opitun kertaamisessa ja oppimisen varmentamisessa. Viime vuosina erilaiset pakopelit sekä live-toteutuksina että digitaalisina versioina ovat nousseet suosioon. Digitaalisia versioita on voitu toteuttaa esimerkiksi laatimalla ehdollisia tehtäviä Forms-kyselyllä (Google Forms), ThingLinkillä tai Seppo.io-alustalla. Me emme kuitenkaan lähteneet tekemään pakopeliä, vaan eräänlaista mestari-kisälli -malliin ja kokeilevaan oppimiseen perustuvaa opetuspeliä, jonka päätimme toteuttaa Seppo.io-alustalla sen monipuolisuuden ansiosta. 

Valitsimme Eeva-Kaisan kanssa aiheeksemme H5P-aktiviteettien esittelyn pelillisessä muodossa. Aihe liittyy parhaillaan käynnissä olevaan Samiedun ja Xamk:n yhteiseen digipedavalmennukseen, jossa myös perehdytään interaktiivisten aktiviteettien suunnitteluun ja toteutukseen verkko-oppimisympäristöissä. 

Toteutimme Eeva-Kaisan kanssa pelimme Seppo.io-alustalle, sillä meillä on Samiedussa käytössä muutamia opetuslisenssejä Seppo-pelien rakentamiseen. Seppo.io-pelialusta ei suinkaan ole uusinta uutta, mutta edelleen sangen toimiva opetuspelien rakentamiseen ja jakamiseen. Seppo.io:n etuja ovat luovat tehtävät, pelaaminen joko online- tai offline-tilassa sekä pelin luomisen helppous. 

Peli-ideamme

Suunnittelemamme peli perustui tarinaan oppilaitoksesta, jonka opetus on siirtymässä täysin verkkoympäristöön. Opettajan tulee ottaa haltuunsa 7 tunnissa perusteet verkko-oppimisympäristön interaktiivisten aktiviteettien käytöstä. Pelillisyyttä toteutukseen tuovat tasoajattelu, pelin aikana ansaittava velhovaluutta ja kilpailullinen näkökulma. Lisäksi rakensimme peliin sisälle kolme osaamismerkkiä, jotka oppija voi suorittaa pelin eri tasoilla. Tason 3 osaamismerkin saa lopputehtävän palautettuaan. 

Kehitimme Eeva-Kaisan kanssa pelin oppimistavoitteen ympärille. Tavoitteena oli perehdyttää opettajia Moodlessa olevan H5P-työkalun mahdollisuuksiin ja käyttöön. Kehitimme oppimistavoitteen ja pelin ympärille seuraavan tarinan:

Oppilaitoksesi Virtualis (lat. voimia omaava) on siirtynyt verkkoon ja kaikki opetus sekä oppimateriaalit on tuotettava nopeasti verkkoympäristöön. Tarvitset totisesti taikavoimia muuntautuaksesi verkkovelhoksi! Onneksi esihenkilösi on antanut sinulle 7 tuntia työaikaa eräänä perjantaina digipedagogisen osaamisesi kehittämiseen ja ilmoittanut koko oppilaitoksen henkilökunnan Verkkovelhoksi-koulutukseen. Varmistaaksesi opetuksen jatkumisen seuraavana maanantaina, sinun tulee suorittaa koulutus Velhoakatemian pelialustalla ja toimittaa siitä esihenkilöllesi todisteena 3 ansaitsemaasi osaamismerkkiä. Esihenkilösi on sisällyttänyt peliin kannustinbonuksen. Se, joka ansaitsee pelissä nopeimmin ja eniten velhovaluuttaa, saa samansuuruisen bonuksen vuosiansioonsa. Onnea matkaan!

Pelillisyyttä opetuskokonaisuuteemme on rakennettu tasoajattelulla. Pelaajan on edettävä tehtävissä asettamassamme järjestyksessä ja tehtävän suorittaminen avaa pääsyn seuraavaan. Samaa edistymistä edellyttää siirtyminen tasolta toiselle. Siirtyminen on mahdollista, kun pelaaja on suorittanut edeltävän tason tehtävät sekä ansainnut riittävästi velhovaluuttaa (eli pisteitä) päästäkseen eteenpäin. Näin ollen varmistamme sen, että pelaaja täyttää kunkin tason osaamistavoitteen. 

Peliin on yritetty ottaa mukaan myös jakamisen kulttuurin näkökulma sisällyttämällä pelialustalle myös Padlet-virtuaaliseinän käytön. Pelaajia pyydetään esittäytymään pelin Padletissa, jossa myös pelin kehittäjät esittelevät itsensä sekä tekstinä että videona. Lisäksi pelaajia kannustetaan jakamaan omia tuotoksiaan pelin aikana toiselle Padletille, jossa tuotoksia voi myös kommentoida ja/tai peukuttaa. 

Koska haluamme elää kuten opetamme, olemme jakaneet pelimme Seppo.io-sisältökirjastoon. Lisäksi peliin kuuluvat H5P-ohjevideot löytyvät julkiselta Youtube-soittolistalta. 

Verkkovelhoksi-pelimme löytyy Seppo.io-alustalta ja pääset pelaamaan sitä koodilla: F96741. Mikäli haluat kysyä tai kommentoida peliämme, ota meihin yhteyttä!

Lähteitä pelillisyydestä ja pelipedagogiikasta:

Mikäli pelillistäminen ja pelipedagogiikka kiinnostavat sinua, seuraavassa on muutama lähde pelillisyyden hyödyntämisestä opetuksessa:

The Octalysis Framework for Gamification & Behavioral Design

Gamification of education and learning: A review of empirical literature

Games, Play and Playfulness: Ludic turn in Culture and Society?

Matleena Laakson Oppimispelit-Padlet

Peliterveisin, Sanna Laukkarinen

The post Pelillisyyttä perehdyttämiseen – Seppo.io-peli digipedataitojen kehittämisessä appeared first on Samiedu.

Ammattiopisto Samiedun ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk:n yhteishanke eEDU-Verkko-oppimisen kehittäminen täytti vuoden syyskuun 1.päivänä. Hankkeen aikana Xamk:n eKampus-yksikön Tommi Pälli on sparrannut Samiedun verkko-opettajia digipedagogiikan ja verkko-opetuksen kysymyksissä. Lisäksi minä olen päässyt hankkeen projektipäällikkönä tutustumaan Xamk:n digipedagogiseen valmennukseen osallistumalla erilaisiin digityökaluja ja verkko-opetuksen kehittämistä käsitteleviin webinaareihin ja verkkoseminaareihin. Keväällä 2021 Xamk:n ja Samiedun yhteinen digipedagoginen valmennus otti askeleen eteenpäin, kun Samiedun opettajille tarjottiin mahdollisuutta hakea Xamk:n valmennusohjelmaan syksyksi. Alun perin Samiedun valmennusryhmän kooksi suunniteltiin kymmentä opettajaa, mutta suuri kiinnostus ja kasvava verkko-opettajien määrä nosti ammattiopiston osallistujamäärän suuremmaksi. Lopulta valmennukseen osallistuu tänä syksynä yhteensä 15 Samiedun opettajaa ja ohjaushenkilöstön jäsentä. eEDU-hankkeen projektipäälliköt eli minä ja Xamk:n Tommi Pälli toimimme Samiedun osallistujien digimentoreina. Lisäksi osallistujien tukena on verkko-oppimisen asiantuntija Henry, joka auttaa tarvittaessa Samiedun verkko-oppimisympäristöjä koskevissa kysymyksissä.

Digipedagogisen valmennuksen suunnittelua on ollut mielenkiintoista ja opettavaista seurata. Xamk:n eKampuksella on todella paljon asiantuntemusta ja ammattitaitoa valmennuksen sisällön suunnittelusta, käytännön organisoinnista sekä teknisten ratkaisujen toteutuksesta. Valmennusta organisoidaan tiiminä ja suunnittelu käynnistyy hyvissä ajoin noin puoli vuotta ennen varsinaista valmennusta. Xamk:n digipedavalmennus toteutuu kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Valmennuksen ohessa ja sen lisäksi Xamk:n eKampus järjestää opettajille digityökalujen käytön koulutusta, verkkopedagogista täydennyskoulutusta ja verkko-opintojen vertaisarviointia mentoriohjelman kautta. Tänä syksynä valmennuksen uutuuksina ovat teemaryhmät ja pedamentoreiden mukaantulo. Valmennuksen hakuvaiheessa hakijoiden oli mahdollisuus hakeutua teemoiteltuihin mentorointiryhmiin, jotka ovat automatisoidut verkkokurssit, oman verkko-opetuksen kehittäminen tai työelämäyhteistyön kehittäminen. 

Digipedavalmennus käynnistyy tulevana perjantaina ja odotamme jo innolla, mitä tuleman pitää. Luvassa on molempien oppilaitoksen henkilöstölle yhteisiä webinaareja, pienryhmätapaamisia ja yksilösparrausta. Tähän mennessä olemme Tommin kanssa osallistuneet valmennuksen suunnittelupalavereihin ja digimentoreiden verkkotapaamisiin. Lisäksi olemme tiedottaneet Samiedun opettajia valmennukseen valmistautumisesta, sillä osallistujien tehtävänä on ollut valmistautua valmennuksen alkuun vastaamalla ennakkotietokyselyyn. Osallistujien tehtävänä on ollut myös laatia itsestään niin sanottu pelaajakortti ja tuoda se valmennuksen Teams-alustalle, Mentoreina minun ja Tommin tehtävänä on ollut kuvata Flipgrid-esittely itsestämme ja lisätä se valmennuksen Teamsiin. 

Samiedun mentoroitavia ja opetus- ja ohjaushenkilöstöä varten eEDU-hankkeen henkilöstö pitävät perjantaiaamupäivisin verkkopedasalonkia Samiedun tiloissa. Verkkopedasalonkiin voi piipahtaa paikan päälle kysymään neuvoa tai vaihtamaan ajatuksia verkko-opetuksesta sekä digityökaluista. Yhteys onnistuu myös etäyhteydellä Teams-ohjelmalla tai vaikka puhelimitse. 

Digisin terveisin, 
Sanna Laukkarinen

The post eEDU-hanke: Digipedavalmennuksesta virikkeitä verkko-opetukseen – valmennuksen kynnyksellä (osa 1) appeared first on Samiedu.

eEDU-hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut rakentaa mikro-oppimisen sisältöjä, jotka palvelisivat sekä toisen asteen että korkea-asteen opetusta. Ensimmäisenä pilottitoteutuksena aloimme suunnitella keväällä 2021 hieronnan ja fysioterapeuttien koulutusta palvelevaa oppimateriaalikokonaisuutta, joka muodostuisi teoria-ja videomuotoisesta aineistosta. 

Kuvasimme opetusvideot kesäkuussa 2021. Loppukesällä ja syksyllä 2021 olemme valikoineet opetusmateriaaliin tulevaa aineistoa, editoineet videoita sekä rakentaneet niistä erityyppisiä lopputoteutuksia. Taina Kutvonen, toinen hierojaopettaja, otti videokuvauksien aikana runsaasti valokuvia, joiden pohjalta hän on toteuttanut opetusmateriaalikokonaisuuteen taustakuvat. Omalla vastuullani on ollut videoiden editointi ja tekstitys, kansikuvien grafiikka ja ThingLink-interaktiivisen kierroksen luonti. Aineiston pohjalta Tommin on tarkoitus koostaa jokaisesta hierontaotteesta myös erilliset opetusaineistot Adobe Spark Video -työkalulla. Spark Video -aineistossa tulee olemaan mukana tekstimuotoista teoriaa, kun taas ThingLink-kierroksessa opetusmateriaali rakentuu videoiden ja valokuvien varaan.  

Hieronnan perusotteet -opetusvideot löytyvät Ammattiopisto Samiedun Youtube-tilin soittolistalta. Videoista on koostettu myös kokonaisuus ThingLink-ohjelmalla. Tarkoituksenani on vielä hankkeen aikana koostaa mikro-oppimiskokonaisuuden tuottamisen käsikirja, jotta vastaavia toteutuksia olisi mahdollista toteuttaa suunnitelmallisesti ja laadukkaasti myös hankkeen päättymisen jälkeen. 

Mikro-oppimisaineiston suunnittelussa ja toteutuksessa on ollut mukana sekä Ammattiopisto Samiedun että Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk:n henkilöstöä. Tukea ja apua mikrokurssien suunnitteluun ja toteutukseen ovat antaneet Xamk:n Pekka Pulkkinen, Tiina Parkkonen ja Tomi Numento sekä eEDU-hankkeen toinen projektipäällikkö Tommi Pälli. Samiedun hieronnan opettajat Taina Kutvonen ja Susanna Leminen ovat suunnitelleet ja käsikirjoittaneet opetuskokonaisuuden sisällön sekä esiintyneet opetusvideoilla. Hierottavana on allekirjoittanut eli eEDU-hankkeen toinen projektipäällikkö, joka sai käsinkosketeltavaa kokemusta opetusvideoiden suunnittelusta ja toteutuksesta. Tuhannet kiitokset kaikille projektiin osallistuneille!  

Kirpein syysterveisin, 
Sanna Laukkarinen
eEDU-hanke

The post eEDU-hankkeen kuulumisia: Hieronnan perusotteet haltuun opetusvideoilla appeared first on Samiedu.

eEdu-hanke tarjosi toukokuussa hienon mahdollisuuden osallistua eKampuksen ja Xamkin toimijoiden kanssa Kurssit kuntoon syksyksi -viikkoon.  

Bongasin viikon tarjonnasta Vertaispalautetta verkkokurssista –toteutuksen, johon oli haussa 10 paikkaa. Kysyin eEDU-hankkeen Sannalta lupaa ilmoittaa kurssille keskeneräinen Majoitus- ja ravitsemisalan esimiestyön erikoisammattitutkinnon itsenäisesti opiskeltava verkko-opinto. Ilmoittautuminen tapahtui sähköisellä kyselyllä, jossa sai kertoa verkko-opinnosta. Lisäksi ilmoittautumisvaiheessa sai toivoa palautteen kohdistuvan juuri tiettyihin osioihin opinnosta. 

Toukokuun puolen välin jälkeen sähköpostiin saapui viesti, jossa luki näin: 

“Olet ilmoittautunut mukaan verkko-opintojakson vertaispalautteeseen. Hienoa, onnittelut rohkeudestasi!“ Viestissä kerrottiin, että Xamkin digimentori antaa palautetta verkkokurssistani. Lisäksi minun tehtäväni oli tutustua toisen henkilön tekemään opintojaksoon ja antaa siitä palautetta. Myös kurssin tehnyt henkilö tulisi tutustumaan tekemääni kurssiin. Lopuksi pitäisimme palautekeskustelun. 

Minulla oli arvioitavana 2 op laajuinen kurssi, johon oli toivottu seuraavia palautteita: 

• Toimiiko opintojakso kokonaisuutena? 
• Pitääkö jotain olla enemmän tai vähemmän? 
• Onko kurssi riittävän monipuolinen? 
• Miten arvioija näkee opintopistemäärän suhteessa opintojakson työmäärään? 

Minä puolestani pyysin palautetta verkko-opinnon toimivuuteen pitäen mielessä sen, että tutkintoa suorittamaan tulee uusia ihmisiä ehkä kuukausittain ja sen tulisi toimia täysin itsenäisesti.  

Oli mielenkiintoista tutkia toisen opettajan tekemää verkkokurssia. Sain sieltä hyviä ajatuksia omaan tekemiseeni. Esimerkiksi kaikkien videoiden ja podcastien kestot olivat näkyvillä, mikä helpottaa opiskelijan ajanhallintaa. Lisäksi kurssilla oli jokaisen osion lopussa lisälukemisto, jos joku halusi syventää osaamistaan. Tämä oli minusta hyvä idea. Pidin myös verkkokurssin viimeisestä osiosta, jossa oli koonti koko opintojaksosta. Sellainen lyhyt kertaus. Otan senkin ehkä käyttöön. 

Tekemästäni verkkokurssista, joka siis on edelleen kesken, sain todella hyvää palautetta ja hyviä vinkkejä. Kehitysehdotuksina oli osaamistavoitteiden avaaminen enemmän ja suoritusohjeisiin taulukon lisääminen, missä näkyvät kaikki tehtävät aika-arvioineen. Lisäksi linkkeihin tieto siitä, miten ne aukeavat (uuteen välilehteen). Hymiönaamoilla tapahtuva oman oppimisen seuranta eli Moodlen pikapalaute-työkalun käyttö oli toisen arvioijan mielestä hauska lisäominaisuus.

Kirjallisten palautteiden lisäksi meillä oli lopuksi Teams-palautekeskustelu. Palautekeskusteluun oli varattu aikaa 1,5 tuntia, mikä meni ihan lentämällä. Palautekeskustelussa ideat sinkoilivat, kun tutkimme vielä yhdessä molemmat vertaisarvioitavat kurssit. Palautekeskustelusta jäi mietittäväksi, miten kauan verkkokurssin keskustelualustan  keskusteluviestit säilyvät. Jos kurssialustalle tulee uusia ihmisiä jatkuvan haun kautta ja kurssi ei ole aikarajattu, niin voi tulla tilanne, että keskustelualueen viestiketjut paisuvat todella massiivisiksi. Yhtenä keinona ajattelimme verkko-opinnon kopioimista aina uusille aloittajaryhmille, jotta ryhmäkoko saataisiin pidettyä kohtuullisena. Mietimme myös osallistujien jakamista ryhmiin. Päädyimme siihen, että ryhmät ominaisuuden käyttö voi olla ongelmallista,  kun verkko-opinnossa ei ole aikarajaa ja osallistujia voi tulla lisää kesken kaiken. Ryhmä-ominaisuus toimii, jos ihmiset aloittavat ja lopettavat samaan aikaan. 

Vertaisarvioinnissa saa paljon hyviä vinkkejä ja oppii samalla muiden verkkokursseista. Vertaisarvioinnille on hyvä varata riittävästi aikaa. Isoja kokonaisuuksia ei pysty hetkessä tutkimaan. Suosittelen lämpimästi verkkokurssien vertaisarviointia. 

Kirjoittaja Hanna Pajari-Seppänen, verkko-opettaja 

The post eEDU-hankkeen kautta vertaispalautetta verkkokurssille ja uusia eväitä digipedagogiikkaan appeared first on Samiedu.

Jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen ovat kaiken lävistäviä teemoja 2020-luvun työelämässä. Alati muuttuvat osaamisvaatimukset ja teknologian kehittyminen edellyttävät ammattitaidon ja osaamisen päivittämistä joustavasti ja vaivattomasti. Monella työelämässä toimivalla ei ole aikaa eikä mahdollisuutta osallistua pitkäkestoiseen koulutukseen, eikä osaamisen päivittäminen sitä aina edellytäkään. eEDU-hankkeessa pyrimme vastaamaan osaamisen kehittämisen täsmätarpeisiin suunnittelemalla ja pilotoimalla lyhyitä minikursseja, joiden toteutusmallia voidaan monistaa eri aloille. Tässä blogikirjoituksessa esittelen minikurssien (nyt: nanokurssien) ideaa ja suunnitteluvaihetta. 

eEDU-hankkeen minikurssien tavoitteena on esitellä Samiedussa suoritettavia tutkintoja, niiden sisältöjä ja toimia oppimateriaalina sekä Samiedun että Xamk:n tutkinto-opiskelijoille. Minikurssien suunnittelu käynnistyi alkuvuodesta 2021. Tällöin aloimme eEDU-hankkeen toisen projektipäällikön, Xamk:n Tommi Pällin kanssa suunnitella ensimmäistä pilottitoteutusta. Pyysimme mukaan Samiedun hieronnan opettajia ja Xamk:n fysioterapeuttikoulutuksen opettajia. Pilottitoteutuksen aiheeksi valikoitui klassisen hieronnan perusotteet, sillä tästä aihealueesta oli saatavilla niukasti avointa videomuotoista oppimateriaalia. Tavoitteenamme oli suunnitella ja toteuttaa videomuotoinen interaktiivisia aktiviteetteja sisältävä oppimateriaalikokonaisuus, joka palvelisi molempien oppilaitosten koulutuksia ja voi toimia itsenäisesti suoritettavana perehdytys-, kertaus- ja oppimateriaalina useassa verkko-oppimisympäristössä. 

Aiheen valinnan jälkeen seuraavassa vaiheessa kutsuimme mukaan opettajien lisäksi Xamk Pulse-tiimin mikrokurssituotantoon erikoistunutta henkilöstöä. Tässä vaiheessa verkko-opetuksen koodinaattori Tiina Parkkonen ja mikrokurssituotannoista vastaava projektipäällikkö Pekka Pulkkinen tulivat mukaan remmiin ohjaamaan hieronnan opettajia verkko-opinnon suunnittelussa ja käsikirjoittamisessa. Xamk:n media-asiantuntija Tomi Numento opasti opettajia kameran edessä työskentelyn saloihin ja antoi hyviä vinkkejä videototeutuksiin liittyen. Suunnitteluvaiheen aikana minikurssi myös sai Tommin aloitteesta nimen nanokurssi erottuakseen Xamk:n toteuttamista Pulse-alustan maksullisista englanninkielisistä mikrokursseista. 

Opetusvideoiden pedagogista käsikirjoitusta työstettiin vaihe vaiheelta. Opettajat laativat käsikirjoitusta osio kerrallaan, minkä jälkeen kokoonnuimme Teams-palaveriin palautekeskusteluun. Opettajat tarkensivat ja muuttivat käsikirjoitusta palautteen perusteella muutaman tapaamisen aikana. Keskusteluiden pohjalta päätimme myös pilotoida valmista toteutusta kahdella eri digitaalisella välineellä. Lopullinen nanokurssimateriaali on tarkoitus tuottaa sekä Adobe Sparkin työkaluilla (Adobe Spark Video tai Page) että ThingLinkillä. Valmis nanokurssi voidaan jakaa linkillä tai upottaa Samiedun Moodle Pinja -verkko-oppimisympäristöön ja Xamk:n Learn-ympäristöön. 

Pedagogisen käsikirjoituksen valmistuttua siirryimme seuraavaan vaiheeseen eli videoiden ja valokuvien kuvakäsikirjoituksen laatimiseen. Tässäkin vaiheessa pidimme suunnitteluvaiheessa palautekeskusteluja Teamsin välityksellä. Varsinaiset videokuvaukset päätimme toteuttaa kesäkuussa, sillä hieronnan opetustilassa on tuolloin vähemmän opetusta. Ennen varsinaisia videokuvauksia toteutimme harjoituskuvaukset, joissa testasimme tilan sopivuutta videokuvauksia varten, valaistusta, kuvakulmia ja lavasteiden sijoittelua. 

Kuvausten harjoittelupäivä oli viime viikon perjantaina ja vaikka videoilla esiintyvä hieroja estyi saapumasta paikalle, minkä lisäksi projektipäällikkö taipui hyppäämään hierontapöydälle koekaniiniksi, menivät kenraaliharjoitukset oikein mainiosti. Jäämme innolla odottamaan varsinaisia kuvauspäiviä kesäkuun koittaessa! Vaikka ensimmäinen pilottitoteutuksemme on vielä kesken, olemme jo suunnanneet katseemme tulevaan. Tavoitteenamme on toteuttaa vastaava nanokurssi yhteistyössä Samiedun ja Xamk:n sosiaali- ja terveysalan opettajien kanssa syksyllä 2021.

Sanna,
eEDU projektipäällikkö

The post Oppimisen tulevaisuus – palasteltua täsmäsisältöä mikro- ja nanokurssien muodossa appeared first on Samiedu.