Saksalaiset opettajaharjoittelijat vakuuttuivat Samiedun oppimisympäristöistä ja opiskelijoiden saamasta tuesta
Samiedun kansainvälisyyden toimintasuunnitelmaan sisältyy kotikansainvälistyminen. Se tarkoittaa kansainvälisyystaitojen kartuttamista kotimaassa ja kampuksillamme.
– Vastaanotamme vieraita eri maiden oppilaitoksista Erasmus+-ohjelman kautta. Syksyn 2025 aikana aloihimme on tutustunut vaihto-opiskelijoita ja -opettajia eri puolilta Eurooppaa, ja meillä on mahdollisuus vastavierailuihin. Toteutamme myös ryhmävaihtoja, kertoo Samiedun kansainvälisyysasiantuntija Anne-Mari Behm.
Lokakuussa saimme vieraaksemme 14 saksalaista, jotka suorittavat Braunschweigin opettajakorkeakoulussa kaksivuotisia pedagogisia opintojaan. He kiersivät viikon tai kahden viikon ajan Samiedun eri aloilla pienryhmissä ja tutustuivat opettajiemme johdolla suomalaisen ammatillisen opetuksen arkeen ja oppimisympäristöihin.
– Ryhmämme koostuu eri puolilta Saksaa kotoisin olevista opettajaopiskelijoista, jotka erikoistuvat ammattiopettajiksi. Suoritettuaan opettajankoulutuksen harjoitteluvaiheen he saavat pedagogisen pätevyyden sekä valmiudet opettaa omaa alaansa joko teoriassa tai teoriassa ja käytännössä, kertoo yksi vaihtoryhmän neljästä ohjaajasta, Dr. Stefan Bode.
Dr. Bode eli Stefan – kuten saamme häntä suomalaisittain etunimellä kutsua – toimi opintomatkan ohjaajana rakennusalan opettajaopiskelijoille Guido Apelille, Julian Brederlowille ja Ali Kayalle. Kolmikko vaihtoi kokemuksiaan rakennusalan opettaja Marko Nousiaisen kanssa.
Hyviä oppeja tuliaisiksi ja matkaevääksi
Suomen ja Saksan ammatillista koulutusta ei voi vertailla suoraan toisiinsa, sillä koulutusjärjestelyt ja opinnot eroavat toisistaan jo perusperiaatteiltaan. Vaihdon aikana kummankin maan käytännöistä nousi kuitenkin esille mielenkiintoisia huomioita, joista on hyötyä kaikille.
– Saksassa ammatillisen opettajan on oltava korkeasti koulutettu ammattilainen, joka on suorittanut ns. Meisterprüfung-tutkinnon ja saanut virallisen Meister-tittelin (mestari). Guido, Julian ja minä olemme omien alojemme mestareita, ja sen lisäksi meillä on oltava vähintään 2 vuotta opettamamme alan käytännön työkokemusta, kertoo metallitekniikkaan erikoistunut lämmitysjärjestelmien ja poraustekniikan mestari Ali.
Käytännön työ ja suuret projektit Samiedun aidoissa työympäristöissä tekivät ryhmään suuren vaikutuksen.
– On hienoa, että opinnot täällä ovat hyvin käytännönläheisiä. Rakennusalan opiskelijat kokevat realistisen työpäivän alusta loppuun – aivan kuin alan yrityksessä. Työkalut ja koneet ovat moderneja. Ja opiskelijat saavat myös kokemusta koulun ulkopuolisista rakennustyömaista, toteaa betonirakennusmestari ja muurari Julian.
– Opiskelijat valmistavat oikeissa rakennusprojekteissa jotain pysyvää ja oppivat aidoissa olosuhteissa, joita he kohtaavat myöhemmin työelämässä. Projektipohjainen työskentely opetuksen muotona vaikuttaa toimivan todella hyvin. Se motivoi opiskelijoita, vahvistaa kirvesmiesmestari Guido.
Guido nostaa hyväksi esimerkiksi Samiedun tontilla toteutettavan rakennusprojektin, jossa eri alojen opiskelijat oppivat ammattitaitoja toteuttaen samalla vihreää siirtymää.
– Opiskelijat rakentavat opettajiensa johdolla rakennusta, johon asennetaan kuusi kahdella säätömoottorilla auringon suuntaan kääntyvää aurinkopaneelia. Vastaavaa aurinkosähköjärjestelmää ei ole 200 kilometrin säteellä. Sähköalan opiskelijat oppivat aurinkosähköjärjestelmän kytkemisen, asentamisen ja huollon. Ja rakennuksen ulkopuolelle tulee luonnollisesti latausasema koulun omalle sähköajoneuvokalustolle.
Uusimmat työkoneet ja monipuoliset oppimisympäristöt
Eri aloihin tutustuessaan ryhmä vakuuttui oppimisympäristöjen teknisestä varustelusta niin työkalujen, työkoneiden kuin varsinkin ajoneuvojen ja suurten koneiden osalta. Tässä suhteessa Suomen ammatillinen koulutus erottuu edukseen Saksaan verrattuna.
– Samiedun logistiikka-alalla näin ainakin useita kuorma-autoja, joista yksi oli varustettu nosturilla, vähintään kaksi traktoria, teleskooppinostimen, useita perävaunuja ja pakettiautoja. Täällä on myös erilaisia metsätöihin tarkoitettuja koneita, luettelee Guido vaikuttuneena.
– Rakennusalan ulkotyömaalla on tietenkin täydellinen varustus: työmaakoppi, työkaluperävaunu, kaikki tarvittavat rakennusmateriaalit – aivan kuin oikeallakin työmaalla. Ja oikea työmaahan tämä onkin: Samiedun opiskelijat rakentavat yksityisasiakkaalle autotallia ja -katosta. Asiakas maksaa urakan laajuuden ja sijainnin mukaan sovitun urakkasumman oppilaitoksen kulujen peittämiseksi, mutta ei palkkakustannuksia. Vastineeksi hän hyväksyy sen, että rakennusaika on pidempi kuin ammattirakennusyrityksellä, Guido jatkaa.
Stefan selventää, että Saksassa kaupallisen ja teknisen alan koulutusta ja tutkintoja järjestävät kattojärjestöt – Saksan teollisuus- ja kauppakamari Handelskammer ja käsityöammatteja edustava Handwerkskammer – eivät salli opintojen aikaista työskentelyä yksityisasiakkaiden työmailla.
– Meillä ammattiopistossa opiskellaan ensin yleensä yksi vuosi teoriaa ja käytäntöä, jonka jälkeen opiskelijat siirtyvät yrityksiin kahden vuoden työelämäjaksolle. Työpaikalla opittua osaamista täydennetään vielä kattojärjestöjen järjestämissä koulutuksissa.
Henkilökohtainen tuki ja kokonaisvaltainen välittäminen tekivät suuren vaikutuksen
Ryhmän ohjaaja Stefan haluaa nostaa esille opiskelijoiden yksilöllisen tuen, jota toteutetaan Samiedussa hänen mielestään erinomaisesti ja opiskelijalähtöisesti.
– Opintojen suunnittelu henkilökohtaisten tarpeiden mukaiseksi on täällä aivan omaa luokkaansa. Lähtökohtana ovat nimenomaan opiskelijan yksilölliset tarpeet ja suunnitelmallinen tuki hänen taitopalettinsa kehittämiseksi. Saksassa tukipalveluita annetaan yleisellä tasolla ja tietyn kaavan mukaan. Keskitymme vahvasti koetuloksiin. Teidän tukiajattelunne on mielestäni kauaskantoinen, opiskelijalähtöinen lähestymistapa, jonka veisin mielelläni tuliaisena Saksaan.
– Haluan nostaa esille myös opiskelijahuollon. Etenkin tutkinto-opiskelijoiden päivittäinen maksuton ruokailu on mielestäni upea ja arvokas asia, Julian jatkaa.
Guidon mukaan suomalainen yhteiskunta erottuu edukseen yhdessäolon kulttuurina, jota leimaa voimakas keskinäinen luottamus ja itsevarma rauhallisuus.
– Ehkä luottamuksen kulttuuri saa lisäpontta Saimaan ainutlaatuisesta luonnosta? Opin, kuinka metsäkulttuurilla on täällä vähintään yhtä tärkeä merkitys ihmisten hyvinvoinnille kuin metsätaloudella valtiolle, pohtii Guido.
Erasmus+-ohjelma herättää ajatuksia oman työn kehittämistä varten
Stefan, Guido, Ali ja Julian kiittävät koko vaihtoryhmän puolesta Samiedua ja Anne-Maria sekä oman pienryhmänsä puolesta Markoa antoisasta yhteisestä viikosta.
– Samiedulaisten tapa ottaa vaihto-ohjelmaan osallistujat vastaan saa minulta täydet pisteet. Saksassa moni varmasti stressaantuisi miettiessään sitä, mitä vieraille näyttäisi. Täällä vieraat otetaan luontevasti mukaan omaan arkeen. Olemme kulkeneet mukana tavallisen työpäivän tehtävissä ja saaneet käydä iltaisin vaikkapa saunassa, sieniretkellä tai kalalla. Tällä tavalla olemme saaneet hyvän kuvan siitä, millaista on olla suomalainen ja ammatillinen opettaja Suomessa, kertoo Ali.
– Marko kertoi, selitti ja näytti meille paljon asioita. Saimme hyvän katsauksen suomalaiseen koulutusjärjestelmään, suomalaisen rakennustekniikan erityispiirteisiin sekä arkeen paikallisilla rakennustyömailla. Kaiken tämän Marko teki sydämellisellä ystävällisyydellä, josta olemme erittäin kiitollisia, lisää Guido.
Myös Marko on silmin nähden tyytyväinen yhteiseen aikaan saksalaiskollegojen kanssa. Hänen mukaansa vaihto avartaa maailmaa, opettaa uutta toisesta kulttuurista ja kehittää tietenkin kielitaitoa.
– On ollut mielenkiintoista keskustella oppilaitosten eroista ja seurata opiskelijoiden työtä vähän eri kantilta. Saksan ja Suomen ammatillisen koulutuksen erot olivat itselleni osittain tuttuja, sillä olin kymmenisen vuotta sitten vastaavassa vaihdossa Paderbornissa. Vastavierailu olisi tässä vaiheessa antoisa mahdollisuus, hymyilee Marko.
– Erasmus+-ohjelman tarkoitus on nimenomaan herättää ajatuksia oman työn kehittämistä varten. ”Totta, opetustahan voisi toteuttaa myös näin.” Vaihdon aikana saamme molemmin puolin uusia kokemuksia ja opimme toisiltamme. Näitä ajatuksia hyödynnämme varmasti jatkossa omassa työssämme sekä Saksassa että Suomessa, vahvistaa Stefan.



