Etelä-Savon kannanotto: Ammatillista koulutusta lyödään eri suunnista
Hallitus päätti kehysriihessä leikata ammatillisesta koulutuksesta 100 miljoona euroa. Ammatillisen koulutuksen rahoitusta vähennetään aikuisten, jo toisen asteen ammatillisen tutkinnon tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden ammatillisesta koulutuksesta.
Useat taloustieteilijät ovat löytäneet ammatillisesta koulutuksesta syyllisen Suomen huonoon tuottavuuskehitykseen. On esitetty, että Suomessa on liiaksi panostettu ammatilliseen koulutukseen korkeakoulutuksen sijasta. Korkeakouluopetuksen lisäämisen luonteva rahoituslähde olisi voimavarojen siirtäminen ammatillisesta koulutuksesta korkeakoulutukseen.
Koulutusjärjestelmän uudistaminen on tarpeen, mutta ammatillisen koulutuksen vähätteleminen ja korkeakoulujen kehittäminen ammatillisen koulutuksen kustannuksella on väärä lääke. Aikuisten kouluttamismahdollisuuksien rajoittaminen on vakava virhe.
Koulutuksen merkitys vaihtelee maakunnittain. Etelä-Savossa toiseen asteen koulutuksen saaneiden osuus työmarkkinoilla on muuta maata korkeampi. Tämä näkyy myös koulutuksen kysynnässä. Yritykset ja julkinen sektori tarvitsevat ammatillisia osaajia.
Etelä-Savon maakunnan ammatillisen toisen asteen koulutuksenjärjestäjinä Samiedu ja Esedu ovat tiiviissä työelämäyhteistyössä saaneet jatkuvasti palautetta: suunnittelijoita saisi rekrytoitua helposti, mutta suorittavan tason työntekijöistä on pulaa. Niitä ei valmistu korkeakouluista.
Yhteiskunnassa moni asia pysähtyy, jos meillä ei ole riittävästi ammatillisen koulutuksen saaneita työntekijöitä käytännön työtehtävissä. Myös teknologiateollisuuden tuotantoa ja työntekijöitä tarvitaan edelleen Suomessa.
Yrityksistä tulee selkeä viesti: talouden kasvua jarruttaa merkittävimmin osaavan työvoiman puute. Työperäinen maahanmuutto on yksi tehokkaimmista keinoista torjua työvoimapulaa. Ammatillisen toisen asteen oppilaitokset ovat jo vuosikymmeniä hoitaneet tuottavasti kotoutumiskoulutusta tälle Suomen talouskasvun kannalta erittäin tarpeelliselle joukolle.
Aikuisväestön osaamisen tasoa on nostettava mm. digitalisaation ja tekoälyn sekä vihreän siirtymän aikaansaaman teknologisten ratkaisujen kehittymisen myötä. Euroopan yhtenäisen koulutusalueen tavoite on ollut jo pitkään, että 60 prosenttia työssä olevista osallistuvat oman ammattitaitonsa kehittämiseen erilaisin koulutuksin joka vuosi.
Ammatillinen koulutus on työmarkkinoita lähinnä oleva koulutustaso. Räätälöidyn koulutuksen kautta voidaan opettaa tietyillä aloilla ja tietyissä ammateissa tarvittavia taitoja. Euroopan unionin perusoikeuskirjassa oikeus koulutukseen sekä oikeus saada ammatillista koulutusta sekä jatko- ja täydennyskoulutusta tunnustetaan perusoikeudeksi.
Ammatillinen toisen asteen koulutus valmistaa nuoria siirtymään työelämään ja auttaa työssäkäyviä kehittämään jatkuvasti taitojaan sekä sopeutumaan työelämän haastaviin vaatimuksiin. Samalla ammatillinen koulutus auttaa työttömiä hankkimaan taitoja, joita he tarvitsevat palatakseen työmarkkinoille.
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot tarjoavat mainion opiskelupolun sekä uranvaihtajille että oman alansa syvemmän osaamisen hankkijoille. Ammatillinen koulutus vaikuttaa keskeisesti myös yritysten kilpailukykyyn, alueiden elinvoimaisuuteen ja työelämän kehittämiseen.
Voimavaroja ei pidä siirtää pois ammatillisesta koulutuksesta, vaan ohjata koulutuksenjärjestäjiä vahvistamaan ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä.
Ammatillisen toisen asteen koulutuksen keskeinen tehtävä on pitää yhteiskunnassa kaikki mukana. Ammatilliseen koulutukseen ohjautuu myös sellaisia opiskelijoita, joiden ennuste työllistymiseen on jo lähtökohtaisesti heikko. Kaikilla nuorilla tai aikuisilla ei ole valmiuksia eikä mielenkiintoa korkeakoulututkintoa kohtaan. Tämä opiskelijajoukko ei hakeudu missään vaiheessa korkeakouluihin.
Jukka Mustonen
Itä-Savon koulutuskuntayhtymä, Samiedu, kuntayhtymän johtaja ja rehtori
Arja Flinkman
Etelä-Savon koulutus Oy, toimitusjohtaja ja johtava rehtori
Pentti Mäkinen
Etelä-Savon maakuntajohtaja
