Aikuisten kotoutumiskoulutuksesta ensiaskeleet suomen kieleen ja eväitä suomalaiseen arkeen
Miten nopeasti omaksuisit esimerkiksi japanin kirjoitusmerkit tai jonkin muun itsellesi vieraan kirjoitusjärjestelmän? Entä miten nopeasti omaksuisit uuden kielen ja osaisit käyttää sitä sujuvasti arjessasi?
Näin suomen kielen S2-opettaja Jaana Viljakainen haastaa meidät jokaisen pieneen ajatusleikkiin ja johdattaa kotoutumiskoulutukseen.
Olemme järjestäneet aikuisten maahanmuuttaneiden kotoutumis- ja kielikoulutusta Savonlinnassa loppuvuodesta 2023 alkaen. Nyt ensimmäistä kertaa on käynnissä koulutuksen suomen kieleen orientoiva moduuli. Opiskelijat ovat Savonlinnan seudun työllisyyspalvelujen työnhakijoita, joilla on voimassa oleva kotoutumissuunnitelma.
– Koulutus on tarkoitettu maahanmuuttajille, jotka eivät osaa lukea ja kirjoittaa latinalaisin kirjaimin. Heidän äidinkieliään kirjoitetaan erilaisin aakkosin. Kaikki opiskelijat ovat asuneet yli vuoden Suomessa. Siksi he ymmärtävät jo jonkin verran suomea. He tarvitsevat kuitenkin tukea latinalaisen kirjaimiston oppimisessa ja kielitaidon alkuvaiheissa, kertoo Jaana.
Jaanan mukaan tavoitteena on, että tämän 10 viikon koulutuksen jälkeen mahdollisimman moni pystyy jatkamaan eteenpäin joko opiskelemaan tai töihin.
– Sitä kautta heistä tulee aktiivisia suomalaisen yhteiskunnan jäseniä, jotka pystyvät osallistumaan, elämään ja työskentelemään Suomessa kaikkine vapauksineen ja vastuineen, Jaana lisää.
Suomen kielen ääntämistä ja sanastoa tutuksi
Koulutuksessa harjoitellaan lukemista, kirjoittamista ja suomen kielen kirjaimien ääntämistä.
– Opiskelija oppii ymmärtämään puhetta ja tunnistamaan tekstin joukosta sanoja. Opettelemme paljon perussanastoa ja arkifraaseja, ja sen kautta myös lukemista ja kirjoittamista. Arkeen liittyvien aiheiden kautta on helppo tutustua myös suomalaisuuteen.
Haastattelupäivänä ryhmä kertaa perhesanoja ja harjoittelee kotisanastoa. Opettaja kiertää tarkistamassa kotitehtävän. Opiskelijat ovat kirjoittaneet huonekalujen nimiä muistilapuille ja ottaneet kotoaan kuvan lapusta oikean huonekalun päällä.
Jaanan mukaan toiminnalliset tehtävät auttavat kielen oppimisessa. Tavutuksen idea avautuu, kun kukin opiskelija leikkaa tehtäväpaperille tulostetut huonekalusanat tavuiksi. Tavut sekoitetaan, ja jokainen yhdistää sanat uudelleen, ensin mallista ja lopulta itse hahmottamalla.
– Hyvä! Kirjahylly. Montako tavua? Jaana kysyy ja kuulee liudan oikeita vastauksia.
Yhteinen tavoite motivoi ja yhdistää
Neljän ensimmäisen opiskeluviikon jälkeen ryhmä kertoo myönteistä palautetta yhteen ääneen.
– Kurssilla oppii suomea! Hyvä ryhmä. Opettaja hyvä, kiitos!
– Opettajallekin on tosi motivoivaa huomata, että asia, joka ei vielä eilen onnistunut, sujuukin tänään paremmin, ja huomenna se onnistuu jo hienosti.
– Opiskelijat ovat myös ryhmäytyneet nopeasti. Heille on muodostunut oma huumorikin, vaikka heillä ei ole muuta yhteistä kieltä kuin harjoitteluvaiheen suomi. Olen kuullut heiltä jo omia pikkuvitsejä suomeksi, Jaana hymyilee.
Kielitaito kasvaa arjen kohtaamisissa
Jaanan mukaan koulutus on hyvä pohja kielitaidon kehittymiselle. Hän kertoo innostuneena, että ryhmäläisten kielitaito on aktivoitunut lyhyessä ajassa.
– Kävimme läpi perusverbejä ja juttelimme, mitä kukin teki viikonloppuna. Yhtäkkiä yksi opiskelija lausui täydellisesti kuusitavuisen sanan: ”mustikkapiirakka”. On kiva päästä kannustamaan, että osaat jo!
Jaana muistuttaa, että kielitaito karttuu etenkin kaikessa arjen kohtaamisissa ja vapaa-ajan tapahtumissa.
– Kannustankin kaikkia suomalaisia siihen, että jokainen malttaisi rauhoittua juttuhetkeen ja antaa kieltä oppivan harjoitella suomea. Kun hän huomaa pystyneensä hoitamaan asian suomeksi, hän kokee onnistuneensa ja motivoituu edelleen. Ja jos englanti on yhteinen kieli, asian voi sanoa sekä englanniksi että suomeksi. Sekin vahvistaa kielen opiskelijan luottamusta taitoihinsa.
