Metsätalousyrittäjän opinnoista varmuutta metsänhoitoon – Eeva haluaa olla vastuullinen metsänomistaja
Helsinkiläinen Eeva Heikkilä on täynnä intoa puhuessaan Ammattiopisto Samiedussa aloittamistaan metsätalousyrittäjän opinnoista.
– Takana on muutama kuukausi intensiivistä opiskelua. Koulutus on jo tähän mennessä täyttänyt odotukseni. On inspiroivaa opiskella porukassa, jossa kaikki ovat innokkaita oppimaan.
Elintarvikeyrityksessä vastuullisuuspäällikkönä työskentelevä Eeva kertoo aloittaneensa opinnot tultuaan hieman yllättäen metsänomistajaksi.
– Ruotsissa asuva serkkuni peri yhteisen isoäitimme aikanaan Pohjanmaalle istuttamat metsät isältään. Hän koki kuitenkin metsäomaisuuden hoitamisen sieltä käsin hankalaksi, joten tarjouduin ostamaan metsät. Halusin jatkaa metsänhoitoa osana sukupolvien ketjua.
Ekonomikoulutuksen omaavalle Eevalle tärkein motiivi metsäalan ammattitutkinnon suorittamiseen on se, että hän haluaa olla metsiään hyvin hoitava vastuullinen metsänomistaja.
– En välttämättä mene itse metsään raivaussahan kanssa, mutta haluan kyetä arvioimaan palveluntarjoajien työn laatua ja keskustelemaan tasavertaisemmin alan ammattilaisten kanssa.
Verkossa opiskellaan yhdessä – maastopäivät syventävät ryhmätunnetta
Työssäkäyvänä ja Helsingissä asuvana Eevalle on tärkeää, että opinnot toteutetaan verkkopainotteisesti ja että ne voi suorittaa työn ohessa. Koulutus sisältää myös lähiopetuspäiviä maastokohteissa.
– Tykkään opetusmenetelmästä, vaikka alkuun olin hieman skeptinen verkko-opiskelun suhteen. Opettajat ovat päteviä, ja heihin on helppo pitää yhteyttä. Maastokoulutuspäivät ovat erityisen opettavaisia ja sikälikin tärkeitä, koska niissä pääsee tutustumaan muihin opiskelijoihin kahvikupin äärellä.
Eeva pitää suurena rikkautena sitä, että ryhmän opiskelijat ovat iältään, taustoiltaan ja opiskelutavoitteiltaan hyvin erilaisia. Asuinpaikatkin vaihtelevat Etelä-Suomesta Lappiin.
– On avartavaa saada eri näkökulmia samaan asiaan. Tuemme toinen toistemme oppimista sekä jaamme toisillemme esimerkiksi vinkkejä metsänhoitoon.
Vaikka metsäalan ammattitutkintokoulutuksessa painopiste on talousmetsien ja metsätalouden hoitoon liittyvissä asioissa, käsitellään opinnoissa paljon myös talousmetsien luonnonhoidollisia arvoja. Eevalle läheinen aihealue on metsien monimuotoisuus ja suojelu.
– Olen jo hakenut muun muassa kahdelle metsäpalstalleni kymmeneksi vuodeksi ympäristötukea, mikä tarkoittaa sitä, että niille ei saa tehdä tuona aikana mitään. Ylipäätään metsä on suomalaisille paikka, jossa on kautta aikojen käyty muun muassa marjastamassa ja metsästämässä. Toivon, että Suomessa opitaan hyödyntämään metsiä entistä monipuolisemmin.
Eeva ei peittele sitä, että omalle isoäidille kuuluneiden metsien omistaminen on hänelle ennen kaikkea tunneasia.
– Mummini tapasi sanoa, että ”metsä on vaikea vilja”. Pyrin hoitamaan osuuteni niin, että lapsilleni jää hyvin voiva sukumetsä. Jatkossa vietän kesälomani mitä luultavimmin Pohjanmaalla, Eeva naurahtaa.
Tuore metsänomistaja suosittelee koulutusta vilpittömästi kaikille, jotka toimivat tavalla tai toisella metsän parissa.
– Suomessa metsäkeskustelua käyviltä puuttuu usein taustatiedot aiheesta. Koulutus antaa hyvät eväät talousmetsien hoitoon ja metsätalouden ymmärtämiseen.
