Tapasimme kansanedustajia: ammattiosaaminen on Itä-Suomen työ- ja elinkeinoelämän kasvun edellytys
Itä-Suomen ammatillisten kouluttajien eli ISAKO-verkoston johtajat tapasivat Etelä-Savon ja Savo-Karjalan kansanedustajia 12.3. Ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkaukset ja rahoituslakiuudistus vaikuttavat voimakkaasti koulutuksen järjestäjiin ja alueiden elinvoimaan erityisesti itäisessä Suomessa. Keskeisin viesti kansanedustajille oli: ammatillisen koulutuksen rahoituksen riittävyydestä pitää huolehtia koko Suomen, ja erityisesti Itä-Suomen osalta kasvun edellytysten turvaamiseksi. Siihen tarvitaan kansanedustajien tukea!
Tapaamisessa kansanedustajille luovutettiin seuraava kannanotto:
Ammattiosaamisella saadaan kasvua Itä-Suomeen
Valtioneuvosto leikkasi 120 miljoonaa euroa ammatillisesta koulutuksesta vuodesta 2025 alkaen. Tämä on johtanut Itä-Suomessa ammatillisen koulutuksen järjestäjien koulutuspaikkojen merkittävään vähentymiseen (-1234 opiskelijavuotta) sekä osaavan henkilöstön vähentymiseen (noin -140 henkilötyövuotta). Vuonna 2024 Itä-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjät järjestivät tutkintokoulutusta yhteiskuntavastuullisesti ilman opetus- ja kulttuuriministeriön osoittamaa rahoitusta yli 900 opiskelijalle. Jatkossa tämä ei ole enää mahdollista.
Ammattiosaaminen on Itä-Suomessa työ- ja elinkeinoelämän kasvun edellytys. Työelämän osaajatarpeesta lähes puolet kohdistuu ammatillisen tutkinnon suorittaneisiin. Useilla toimialoilla tarve on vieläkin suurempi. Leikkaukset vaarantavat Itä-Suomen koulutustarjonnan riittävyyden, kaventavat jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia ja heikentävät alueen tärkeää huoltovarmuutta sekä heikentävät yritysten mahdollisuuksia saada osaavaa työvoimaa.
Ammatillisen koulutuksen piirissä oli vuonna 2024 yhteensä 336 000 opiskelijaa, mikä on saman verran kuin ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa yhteensä. Koulutustason nostaminen myös edellyttää, että yhä useampi ammatillisen tutkinnon suorittanut nuori jatkaa korkeakouluun. Vuonna 2024 ammattikorkeakoulupaikan vastaanottaneista 62 %:lla oli ammatillisen koulutuksen tausta. Ammatillisen koulutuksen merkitys jatko-opintoväylänä Itä-Suomen korkeakouluille on erityisen merkityksellinen tavoitteen saavuttamiseksi. Ilman riittäviä ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkoja koulutustason nosto ei onnistu Itä-Suomessa.
Suomessa 20–29-vuotiaista lähes 20 % ja kokonaisuudessaan työikäisistä lähes 600 000 on ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa. Ammatillinen koulutus kantaa Itä-Suomessa merkittävän yhteiskuntavastuun niistä opiskelijoista, jotka tarvitsevat tavanomaista enemmän tukea. Ammatillinen koulutus vähentää työttömyys- ja syrjäytymisriskiä, lisää tuottavuutta ja ylläpitää alueellamme yhteiskuntarauhaa.
Suurin osa ammatillisen koulutuksen opiskelijoista Itä-Suomessa on aikuisia ja koko Suomessakin osuus on noin 66 %. Ammattiosaajat tarvitsevat myös tulevaisuudessa mahdollisuuksia vaihtaa työuralla suuntaa tai hankkia lisää osaamista mm. ammatti- ja erikoisammattitutkinnoilla sekä hyödyntämällä oppisopimusta. Kustannuksia ei voi jättää vain työntekijöiden tai työnantajien vastuulle.
On tärkeää, että itäsuomalaiset koulutuksen järjestäjät ovat vahvasti edustettuina vuonna 2026 alkavassa kahdeksan vuotisessa toiminnanohjauksen kokeilussa. Ammatillisen koulutuksen osaaminen ja kokemus työllisyyden edistämisessä on merkittävässä roolissa myös TE-palvelu-uudistuksessa. Ammatillista koulutusta Itä-Suomessa tulisi vahvistaa, ei heikentää.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alalle kohdistetaan kevään puoliväliriihessä 75 miljoonan euron leikkaus. Ammatillinen koulutus ei voi enää olla leikkauksen kohteena. Itä-Suomen kasvu edellyttää ammatillisen koulutuksen rahoituksen turvaamista riittävän ammattiosaamisen järjestämiseksi.
Ammatillisen koulutuksen rahoituksen riittävyydestä pitää huolehtia koko Suomen, ja erityisesti Itä-Suomen osalta kasvun edellytysten turvaamiseksi. Arvoisat Itä-Suomen kansanedustajat, tähän tarvitsemme teidän tukeanne!
ISAKO-verkosto
Itä-Savon koulutuskuntayhtymä Samiedu
Jukka Mustonen, kuntayhtymän johtaja, rehtori
Tuomas Loikkanen, yhtymävaltuuston puheenjohtaja
Petri Lajunen, yhtymähallituksen puheenjohtaja
Etelä-Savon Koulutus Oy Esedu
Arja Flinkman, toimitusjohtaja
Raine Lehkonen, hallituksen puheenjohtaja
Riikkaliina Laulainen, hallituksen varapuheenjohtaja
Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria
Esa Karvinen, kuntayhtymän johtaja, rehtori
Ville Toivanen, yhtymävaltuuston puheenjohtaja
Sanna Rissanen, yhtymähallituksen puheenjohtaja
Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä YSAO
Kari Puumalainen, kuntayhtymän johtaja, rehtori
Jarmo Tikkanen, yhtymävaltuuston puheenjohtaja
Kyösti Kauppinen, yhtymähallituksen puheenjohtaja
Savon koulutuskuntayhtymä Sakky
Heikki Helve, kuntayhtymän johtaja
Jani Rönkkö, yhtymävaltuuston puheenjohtaja
Sanna Kauppinen, yhtymähallituksen puheenjohtaja
ISAKO lyhyesti
ISAKO tarkoittaa itäsuomalaisia, ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestäjiä. Vapaaehtoiseen viiden toimijan yhteistyöelimeen kuuluvat Itä-Savon Koulutuskuntayhtymä (Samiedu), Etelä-Savon Koulutus Oy (Esedu), Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (Riveria), Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä (YSAO) ja Savon koulutuskuntayhtymä (Sakky).
ISAKO on yhteinen edunvalvoja Itä-Suomen ammatilliselle koulutukselle. ISAKOn järjestämän ammatillisen koulutuksen piirissä on vuosittain noin 40.000 tutkinto-opiskelijaa ja näistä noin 70 % on aikuisopiskelijoita. ISAKO järjestää vuonna 2025 noin 16 000 opiskelijavuotta ammatillista tutkintokoulutusta, mikä on koko alueen ammatillisen toisen asteen koulutusvolyymistä noin 95 %.
