Paperikoristeet meni, mutta digi jäi
Parikymmentä vuotta sitten askartelin Kauppalehdestä kiinalaisia koristeita ystäväni kalliolaisen vuokrayksiön lattialla. Ystäväni opiskeli kauppatieteitä ja itse olin silloin(kin) vannoutunut humanisti ja kasvatustieteen opiskelija. Tuohon aikaan, 2000-luvun alussa tietokoneet ja internet alkoivat yleistyä kotitalouksissa. Myös Kauppalehdessä – siinä, josta askartelin niitä koristeita – vouhkattiin digitalisaatiosta ja ties mistä kyberistä ja hyperistä. Tuolloin nämä asiat tuntuivat kovin kaukaisilta ja ajattelin, etteivät ne kosketa minua. Askartelun sijaan olisi ehkä pitänyt lukea lehteä ajatuksen kanssa.
Nyt kaksikymmentä vuotta on kulunut tuosta askartelusta, ja teknologia, automaatio ja robotiikka ovat tulleet jäädäkseen osaksi yhteiskuntaa sekä arkeamme, eikä uutisia näiden vaikutuksista voi enää ohittaa. OECD:n (2017) työllisyyskatsauksen mukaan teknologian käyttö on kasvanut dramaattisesti työpaikoilla ja robotit korvaavat jo ihmistyövoimaa ja teknologiset innovaatiot aiheuttavat työn vähenemistä (Brynjolfsson & McAfee 2014). Automaatio ja digitalisaatio uhkaa erityisesti kuljetus- ja varasto- sekä valmistus- ja rakennusalaa sekä hallinnollisia- ja tukipalveluita, mikä aiheuttaa haasteita työelämässä sekä koulutuksenkin alalla (OECD 2016). Kiistämätöntä on, että automaatio ja digitalisaatio lisäävät työttömyyttä, mutta toisaalta ne myös synnyttävät uusia työtehtäviä ja ammatteja (Autor 2015). Tämä kaikki pakottaa myös yrityksiä muuttamaan toimintatapojaan ja kamppailussa vahvin on se, joka kykenee valjastamaan digitalisaation rengikseen.
Työelämässä puhutaan muutoskyvykkyydestä. Kyse ei suinkaan ole kauneudesta tai fyysisestä vahvuudesta, kyvystä heilutella pyrstösulkia näyttävästi, vaan kyvystä adaptoitua eli mukautua vallitseviin olosuhteisiin. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii koronapandemia, joka haastoi useimmat meistä. Oli mukauduttava – ratkaistava ongelmia, keksittävä uusia tapoja toimia ja ottaa haltuun taitoja, jotta päästiin maaliin. Vahvimmin näistä taidoista korostui taito hyödyntää digitaalisia alustoja niin opetuksen kuin kaupankäynnin välineenä.
Vastataksemme seudullisesti digitalisaation osaamistarpeisiin sekä koronan taloudellisiin vaikutuksiin Samiedu sai ESR:n rahoitusta hankkeelle Digi&Design – Elinvoimaa yrityksiin (1.8.2021-30.8.2022), joka on suunnattu pienille ja keskisuurille yrittäjille. Ensimmäisen kerran hankkeesta tiedotettiin sosiaalisessa mediassa syyskuun alkupuolella ja jo lokakuun alussa melkeinpä kaikki osallistujapaikat oli täytetty. Digi&Design-hankkeen tarjoamiin kartoituksiin ja joulukuussa starttaaviin koulutuksiin ilmoittautui mukaan parisenkymmentä yrittäjää, jotka halusivat ottaa haltuun ja ajantasaistaa digitaalisia toimintaympäristöjään, parantaa näkyvyyttään ja saavutettavuuttaan. Koulutuspaikkojen nopea täyttyminen tuli positiivisena yllätyksenä.
Tutkimus sanoo, että me aikuiset opimme parhaiten digitaalisia perustaitoja ”designatusti” eli räätälöidysti ja siten, että harjoitetaan juuri niitä taitoja, jotka vastaavat meidän tarpeitamme (Vanek 2017; Quann 2015; Rosen 2014). Tietoon tukeutuen Digi&Design-hankkeessa on kartoitettu yrittäjien digitaitoja ja koulutus on muotoiltu juuri heidän tarpeitaan vastaaviksi. Jokaiselle tarjotaan myös henkilökohtaista digitukea. Hankkeen keskeisin tehtävä on tarjota yrityksille ja yrittäjille tässä ajassa tarvittavia taitoja. Näitä taitoja on digitaalisen osaamisen taidot, kyky ottaa haltuun digitaalisia alustoja ja tätä kautta lisätä yrityksen näkyvyyttä. Näihin taitoihin liittyy myös yrityksen kyky kuunnella asiakasta ja hänen tarpeitaan sekä muotoilla palveluita tarpeita vastaaviksi.
Ystäväni, jonka lattialla askarreltiin Kauppalehdestä koristeita ja puitiin elämää, sanoi minulle: ”Hanna, nyt annan sinulle parhaan sijoitusvinkin ikinä – omaan itseen kannattaa aina sijoittaa!” Sama nainen on tällä hetkellä suuressa suomalaisessa yrityksessä sijoitusjohtajana. Hänen ohjeensa oli kultaa ja muistan sen säännöllisin väliajoin. Muistan muistuttaa siitä aika usein myös ihmisille ympärilläni. Koulutus, tieto ja taito ovat pääomaa.
Tällä hetkellä muuten ystäväni ajatuksia voi lukea Kauppalehden sivuilta.
Hanna Nygren
Projektipäällikkö
Digi & Design -hanke