Yrittäjyyskasvatus on yhteistyötä, tukea ja työkaluja
Osallistuin Etelä-Savon yrittäjyyskasvatusfoorumiin tiistaina 17.5. Original Sokos Hotel Seurahuoneella ja Saimaan aalloilla Savonlinnassa. Yrittäjyys on yksi läpileikkaavista teemoista Koulutusportti-hankkeessa, joten oli hienoa päästä näkemään ja kuulemaan, millaista yrittäjyyskasvatusta Etelä-Savossa on. Oli upeaa huomata, mikä yhteistyön potentiaali täällä onkaan! Etelä-Savon yrittäjyyskasvatusta kuvaavat mm. joustavuus, yhteistyö ja moninaiset oppimisympäristöt sekä arjen tekeminen.
Samiedun linjaus yrittäjyyden valitsemisesta yhdeksi oppilaitoksen kantavista voimista sai vahvistusta sitä mukaa, kun foorumin agenda eteni. Etelä-Savo tarvitsee yrittäjyyttä, täällä on yrittäjyyteen kannustava ilmapiiri ja valtava määrä erilaista tukea tarjolla. Samiedun yrittäjyyden kehittäjäopettajan Suvi Levosen ja yrittäjyyskoordinaattori Tuire Pervilän puheenvuoro Samiedun yrittäjyyskasvatuksesta sekä portaista yrittäjyyteen toi esille sen, kuinka polkuja yrittäjyyteen on monia ja kuinka yrittäjyyteen voi syttyä monella eri tavalla.
Tienviittoja ja tukea kohti yrittäjyyttä
Yrittäjyyskahvila mainittiin yhdeksi yrittäjyyskasvatuksemme helmistä; kuukausittain järjestettävässä yrittäjyyskahvilassa keskustellaan vaikka pienistäkin yritysideoiden iduista, joista voi kasvaa kimmoke edelleen NY-yrittäjyyteen, Vuosi Yrittäjänä -ohjelmaan. Syksyllä 2022 yrittäjyyttä promotaan yhteistyöllä oikein isosti; XAMK:n kampuksella järjestettävä Nordic Business Forum sekä useampien tahojen yhteistyöllä tuotettava Vaihtoehtona yrittäjyys -tapahtuma Savonlinnan kauppatorilla mahdollistavat opiskelijoiden ja yrittäjien kohtaamisen.
Yrittäjyyden portaiden ensiaskelia voi ottaa näissä tapahtumissa, mutta hyviä vaihtoehtoja innostua ja saada tukea yrittäjyyteen ovat myös Syty yrittäjyyteen -valmennus, yrittäjyysleirit, yrittäjyys- ja yrittäjämäinen toiminta – tutkinnonosa kaikille yhteisissä opinnoissa sekä jatkoväyläopinnot ammattikorkeakoulussa. Yrittäjyysosaamista voi vahvistaa myös esimerkiksi ammatillisilla, valinnaisilla tutkinnonosilla tai osallistumalla liikeideakilpailuun! Etumatkaa markkinoilla voi saada opiskelemalla palvelumuotoilua tai markkinointiviestintää.
Aloittelijan tuurilla vai sittenkin taidolla?
Yrittäjyyteen kannustaminen alkaa parhaimmillaan jo varhaiskasvatuksesta ja jatkuu perusopetuksen puolella. Erilaiset yrittäjyystempaukset ja -projektit sekä vaikka 4H -toiminta ovatkin mielestäni mainioita keinoja tutustua niin yrittäjyyteen kuin ylipäätään työelämään. Vasta-alkajatkin voivat onnistua. Ja aloittelija voi olla myös aikuinen. Foorumin ehkä odotetuin puhuja, futuristi Perttu Pölönen, kannusti niin nuorempia kuin vanhempia ihmisiä olemaan rohkeasti aloittelijoita; senkin uhalla, että joutuu näyttämään keskeneräisyytensä tai altistamaan itsensä epäonnistumiselle. Ei voi myöskään onnistua, jos ei kokeile.
Yrittäjyys ei ole siis vaihtoehto vain nuorille, vaan myös esimerkiksi aikuiselle alanvaihtajalle. Voi itseasiassa olla virkistävää lähteä noviisina opettelemaan jotain uutta sen sijaan, että pitäisi yllään vain pelkkää keräämiensä tietojen ja taitojen viittaa ja määrittelisi itsensä niiden mukaan. Pölönen esitti puheenvuorossaan useita esimerkkejä siitä, kuinka aloittelijat itseasiassa voivat onnistua paremmin kuin asiantuntevat konkarit. Aloittelijalla ei ole ennakkotapauksia, joihin nojata, vaan aloittelija on hereillä ja läsnä hetkessä, valmis oppimaan asioita uudella tavalla ja tarttumaan toimeen uudelle innolla. Tämä ajatus madaltaa kynnystä aloittaa alusta, vai mitä?
Yrittänyttä ei laiteta.
Keväisin terveisin,
Sini Laukkanen