Tulevaisuuden työelämä -tapahtuman viesti: Työpaikat ovat monella tavoin monikulttuurisia
Järjestimme Paviljongin kampuksella Tulevaisuuden työelämä -tapahtuman, jossa puhuttiin muun muassa milleniaalityöntekijöistä, yrityskasvun edellytyksistä, monikulttuurisuudesta ja työhyvinvoinnista. Puhujiksi kutsuttiin Norelcon operatiivinen johtaja Simo Pylkkänen, Saimaa Lifen yrittäjä Mari Ahonen ja työterveyslääkäri Panu Peitsaro. Paneelikeskustelussa mukana olivat JP-Setin hallituksen puheenjohtaja Toni Pesonen, Savonlinnan Hankekehityksen projektiasiantuntija Dilixiati Bolati ja Kruunupuiston hotellinjohtaja Birgitta Ojasalo. Sokerina pohjalla yleisö sai nauttia viestinnän ja työelämän kehittämisen asiantuntijan Jenni Rajahalmeen nauruhermoja kutkuttavasta katsauksesta uuden ajan työntekijöihin.
Mielenkiintoisten puheenvuorojen lisäksi Paviljongilla luotiin yhteyksiä. Siihen olikin oiva tilaisuus, sillä paikalle oli saapunut noin sata eri työnantajatahoja edustavaa vierasta.
Miltä tulevaisuuden työelämä näyttää?
Tapahtumassa tuli selväksi, että työelämä on muuttumassa monella tavoin aiempaa monikulttuurisemmaksi. Pylkkänen pohti, että ulkomaisten sekä myös uutta ajattelutapaa edustavan yz-sukupolven työntekijöiden myötä työnantajilta vaaditaan entistä enemmän sosiaalista älykkyyttä ja ratkaisukeskeisyyttä – sanalla sanoen uudenlaista johtajuutta. Liiketoiminnan kasvun edellytyksistä puhuessaan Pylkkänen painotti tulevaisuusvision merkitystä.
– Keskeisiä osatekijöitä ovat asiakaslähtöisyys, investoinnit sekä sitoutunut henkilöstö, jonka osaamisesta huolehditaan jatkuvasti, hän kiteytti.
Koronavuosista selvinnyt Ahonen muistutti, että yrityksiltä vaaditaan ennen kaikkea ketteryyttä vastata muuttuviin olosuhteisiin. Hän kuvasi tulevaisuuden työelämää monikulttuuriseksi ja totesi, että ymmärrys samankaltaisuudesta auttaa toimimaan yhdessä. Lisäksi hän pohti tekoälyn tuomia mahdollisuuksia ja haasteita. Hän painotti, että muutosten keskellä on yksi pysyvä totuus: luonto on paras hyvinvoinnin ankkuri niin nykyisille kuin tuleville sukupolville.
Peitsaro totesi, että työterveyslääkärille tulevan työntekijän terveysongelmien taustalla on usein muutakin kuin työolosuhteet: työhyvinvointi ei ole irrallaan ihmisen muusta elämästä. Myös yksilön on otettava vastuuta omasta hyvinvoinnistaan, johon kuuluu muun muassa riittävästi liikuntaa ja unta.
– Työntekijän terveys, työkyky ja tuottavuus liittyvät toisiinsa, ja paras lopputulos saadaan eri tahojen yhteistyöllä, hän tiivisti.
Paneelikeskustelussa jaettiin tärkeitä kokemuksia monikulttuurisista työyhteisöistä. Kiinasta Suomeen 13 vuotta sitten muuttanut Bolati sanoi, että onnistunut integraatio edellyttää maahanmuuttajien osallistamista prosessiin. Ojasalo ja Pesonen olivat samoilla linjoilla ja peräänkuuluttivat myös avointa vuorovaikutusta. Ojasalo nosti esille työyhteisön kouluttamisen merkityksen ja korosti, että ulkomaalaistaustainen työntekijä tarvitsee usein tukea myös työajan ulkopuolella. Pesonen arvioi, että kieli ei ole nykyisin niin suuri haaste, kiitos erilaisten käännösappien: työssä pärjäämisen ytimessä on loppujen lopuksi aito motivaatio tehdä juuri kyseistä työtä.
Rajahalme karisteli osallistujilta kirjaimellisesti suomuja silmiltä käytännön esimerkeillään. Hän sanoi, että milleniaalit uskaltavat kyseenalaistaa, ja siinä piilee myös yritysten menestyksen salaisuus.
– Suurin harha on luulla, että kaikki ajattelevat samoin kuin minä, Rajahalme totesi.
Maahanmuuttajakoulutuksen kehittäjäopettajamme Maiju Matikaisen juontamassa paneelikeskustelussa ajatuksistaan kertoivat Savonlinnan Hankekehityksen projektiasiantuntija Dilixiati Bolati, JP-Setin hallituksen puheenjohtaja Toni Pesonen ja Kruunupuiston hotellinjohtaja Birgitta Ojasalo.
Työtä ei tehdä enää ”rahan takii”
Jenni Rajahalme: Työelämän ei pidä tappaa innostusta
Viestinnän ja työelämän kehittämisen asiantuntija sekä suosittu puhuja ja kouluttaja Jenni Rajahalme tietää, että milleniaalien myötä painopiste työnteossa on siirtynyt palkasta merkityksellisyyteen.
– Työnantajan on sanoitettava yrityksen visio ja tehtävä itsestään niin kiinnostava, että työntekijä haluaa olla mukana luomassa yrityksen tarinaa.
Rajahalme korosti, että eri sukupolvet on saatava toimimaan työpaikoilla yhdessä. Tämä edellyttää sitä, että kaikki työntekijät saadaan osallistumaan yrityksen viestintään. Paikkariippumattoman työn yleistyessä on erityisesti mietittävä, miten yhteenkuuluvuutta voidaan luoda digitaalisesti. Ennen kaikkea: työelämän ei pidä tappaa innostusta.
– Jokainen tuo työyhteisöönsä oman vuorovaikutustapansa. Kenelläkään ei kuitenkaan ole oikeutta latistaa toisten innostusta, vaan ideat ja ajatukset on uskallettava sanoa ääneen. Jos kukaan ei sano mitään, on syytä kysyä miksi näin on.
– Tällaiset tapahtumat ovat hyvä tilaisuus pysähtyä työyhteisönä pohtimaan näitä asioita. Itseltään voi vaikka kysyä, olenko huolissani nuorten työntekijöiden suhteen asioista, joista minun ei tarvitsisi.
Viestinnän ja työelämän kehittämisen asiantuntija Jenni Rajahalme.
Simo Pylkkänen: Uudenlaiseen johtajuuteen kuuluu aktiivinen vuoropuhelu oman tiimin kanssa
Norelcon operatiivisena johtajana työskentelevä Simo Pylkkänen totesi, että tänä päivänä jokaisen yrityksen on panostettava vetovoiman lisäksi pitovoimaan. Norelcossa siihen pyritään esimerkiksi tekemällä näkyväksi, miten yksittäisen työtekijän tekeminen linkittyy kokonaisuuteen ja mikä vaikuttavuus hänen tekemisellään on.
– Se, että Norelco on mukana isoissa vastuullisissa hankkeissa ja tuotteitamme käytetään paljon muun muassa sairaaloissa, lisää työn merkityksellisyyttä. Uudenlaiseen johtajuuteen kuuluu sekin, että oman tiimin kanssa käydään aktiivista vuoropuhelua ja työntekijöille kerrotaan meillä tarjolla olevista mahdollisuuksista ja kehitysnäkymistä.
Sähkönjakeluinfran rakentamiseen keskittyvälle Norelcolle haaste on kapea-alaista osaamista vaativa toimiala, johon osaajia ei löydy suoraan koulun penkiltä. Pylkkänen onkin tyytyväinen uudesta Norelco Academy -koulutusmallista, jolla pyritään varmistamaan sähkö- ja automaatiotekniikan osaajien saatavuus yhteistyössä Samiedun ja Xamkin kanssa.
– Olemme juuri investoineet uuteen tehtaaseen ja julkistimme kasvuohjelman. Meillä on vahva usko tulevaan ja halu työllistää uusia työntekijöitä.
Norelcon operatiivinen johtaja Simo Pylkkänen
Tuula Pervilä: Työnantajamielikuvan on oltava konkretiaa
ANDRITZ Savonlinna Worksin henkilöstöpäällikkö Tuula Pervilä totesi, että työnantajan on parhaansa mukaan valmistauduttava muutoksiin, joita työelämään on vääjäämättä tulossa.
– Kenelläkään ei kuitenkaan ole kristallipalloa, joka kertoisi tarkkaan, miltä tulevaisuuden työelämä tulee näyttämään. Sen vuoksi on tärkeää päästä vaihtamaan muiden toimijoiden kanssa mielipiteitä aiheeseen liittyen.
Pervilä sanoi, että monen muun yrityksen tavoin konepaja painii tulevaisuudessa työvoiman saatavuusongelman kanssa. Koska palkka ei ole työnteon ensisijainen motivaattori, vetovoimaa on rakennettava muilla tekijöillä.
– Se, mihin työnantaja voi suoraan vaikuttaa, on työnantajamielikuva. Kyse ei ole sanoista vaan teoista. Meidän on osoitettava konkreettisesti, mitä me teemme, jotta jokaisella on töissä hyvä olla.
Pitkän kokemuksen henkilöstöhallinnosta omaava Pervilä sanoi, että milleniaalisukupolvi arvostaa työelämässä joustavuutta: työnantajan odotetaan ottavan huomioon työntekijöiden yksilölliset tarpeet.
– Myös työnantajan vastuullisuus muun muassa ympäristöasioissa on nykyisin tärkeä vetovoimatekijä.
ANDRITZ Savonlinna Worksin henkilöstöpäällikkö Tuula Pervilä
Samiedun työelämäpalveluiden johtaja ja Sami-Palvelut Oy:n toimitusjohtaja Tiina Mehtonen, Dilixiati Bolati, Maiju Matikainen, Jenni Rajahalme, Toni Pesonen, Simo Pylkkänen, Birgitta Ojasalo, Mari Ahonen sekä Samiedun ja Sami-Palvelut Oy:n asiakkuuspäällikkö Paula Muhonen
