Vammaistyö on minun juttuni!
Lähihoitajana Punkaharjulla Harjun palvelukodissa työskentelevä Hanna Paulus päätyi vammaisalalle useamman mutkan kautta. Hän ehti nuorempana työskennellä ravintola-alalla ja yhteensä 16 vuotta tehdastyössä. Lähihoitajaksi Paulus valmistui vuonna 2017.
‒ Toimin vapaa-ajan avustajana vammaisille opiskeluaikanani ja hoksasin silloin, että vammaistyö on minun juttuni, Paulus sanoo.
Vammaisalan työssä Hanna Paulus pitää mukavana asiana sitä, ettei yksikään päivä ole samanlainen.
‒ Työpäivään sisältyy arjen askareita, ulkoilua, asiointia, retkiä ja kaikkea sitä, mitä meidän jokaisen arkeen muutenkin kuuluu, Paulus toteaa.
Omaan työhön voi myös vaikuttaa paljon, ja asiakkailta saa suoran palautteen. Työssä voi myös hyödyntää omaa osaamistaan. Paulus harrastaa esimerkiksi käsitöitä ja tätä taitoa hän on voinut käyttää asiakkaiden kanssa työskennellessään.
Työvoimaa tarvitaan vammaisalalle myös Savonlinnan seudulla
Vammaisala on merkittävä työllistäjä Etelä-Savossa, mutta alaa vaivaa työvoimapula. Vammaisalalla on paljon avoimia työpaikkoja, joihin tarvitaan osaavaa ja innostunutta työvoimaa.
‒ Meillä Harjun palvelukodissa on avoimia työpaikkoja. Olen huolissani siitä, että avoimiin työpaikkoihin ei ole ollut hakijoita, Harjun palvelukodin johtaja Tiina Hartikainen Punkaharjulta kertoo.
Harjun palvelukodin sijainti luonnon keskellä Punkaharjun taajaman läheisyydessä mahdollistaa luonnon hyödyntämisen hoiva- ja kuntoutustyössä. Palvelukodin asiakkaat ovat poimineet sieniä ja marjoja, ja valmistaneet niistä yhdessä ohjaajan kanssa lounasta ja välipalaa.
‒ Työssä työntekijä voi hyödyntää omia vahvuuksiaan kuten liikunnallisuutta ja taiteellisuutta. Pohjalle toki tarvitaan perus- ja lääkehoidon osaamista, Hartikainen sanoo.
Uutta puhtia vammaisalan koulutukseen
Harjun palvelukodissa otetaan mielellään vastaan opiskelijoita työssäoppimisjaksoille ja yhteistyö oppilaitosten kanssa kiinnostaa muutenkin. Tähän toiveeseen vastataan Vammaisalan vetovoima ja koulutuksen kehittäminen -hankkeessa, jossa mukana on myös Ammattiopisto Samiedu.
‒ Kehitämme koulutussisältöjä ja -polkuja yhteistyössä työelämän kanssa vastaamaan tämän hetken ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin, sosiaali- ja terveysalan opettaja Kaisa Niemelä Samiedusta sanoo.
Tavoitteena on monipuolistaa koulutuksen toteuttamistapoja. Samiedussa valmistellaan myös paikallisen vammaisalan valinnaisen tutkinnon osan kehittämistä oppilaitosyhteistyönä.
‒ Pyrimme lisäämään vammaisalalle ohjautumista ja vammaisalan tunnettavuutta sekä alalla tarvittavaa osaamista, Niemelä sanoo.
Hankkeella vetovoimaa vammaisalalle
Kaksivuotisessa Vammaisalan vetovoima ja koulutuksen kehittäminen (VAVE) -hankkeessa levitetään tietoa vammaisalan monipuolisesta työstä, kehitetään vammaisalalle johtavia opintopolkuja ja opintojen sujuvuutta sekä kokeillaan uutta teknologiaa hyödyntäviä toimintamalleja vammaisalan työkentällä.
Uusien mallien avulla halutaan vaikuttaa asiakkaiden hyvinvointiin ja lisätä osallisuutta sekä kiinnostusta vammaisalan työtä kohtaan.
‒ Moni vammaisalalla työskentelevä on kertonut eksyneensä alalle sattumalta tai vahingossa ja huomannut, miten mahtava ja kiinnostava työ vammaistyö voi olla, VAVE-hankkeen projektipäällikkö Sari Kautto Diakonia-ammattikorkeakoulusta sanoo.
Hankkeen tavoitteisiin pyritään yhdessä laajan asiantuntijaverkoston ja vammaisalan keskeisten työnantajien kanssa Etelä-Savossa. Hanketta hallinnoi Diakonia-ammattikorkeakoulu ja hankkeessa mukana ovat osatoteuttajina ja omarahoittajina Etelä-Savon Koulutus Oy/Etelä-Savon Ammattiopisto (Esedu), Itä-Savon koulutuskuntayhtymä (Samiedu), Kirkkopalvelut ry/ Seurakuntaopisto, Savas-Säätiö sr (SAVAS) ja Vaalijalan kuntayhtymä.
Lisäksi Kehitysvammaisten palvelusäätiö on mukana yhteistyökumppanina. Hankkeen kokonaisbudjetti on merkittävä, yhteensä lähes 1,4 miljoonaa euroa. Hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta.
Kuvassa Mikko Loikkanen (oik.) leipomassa ohjaajansa Hanna Pauluksen kanssa
