Ammattiosaajia tarvitaan jatkossakin turvaamaan Savonlinnan seudun elinvoimaisuutta
Ensimmäistä kertaa järjestettävää Ammattiosaamisen päivää vietetään perjantaina 31.1. Päivän aikana koko Suomessa nostetaan esiin ammatillisen koulutuksen merkitystä ja juhlistetaan ammattiosaajia sekä ammattiin opiskelevia, jotka rakentavat tulevaisuuden Suomea. Opetusministeri Anders Adlercreutz toimii Ammattiosaamisen päivän suojelijana. Opetusministeri korosti kannanotossaan, että ammattiosaaminen on läsnä arjessa ja juhlassa. Ilman ammatillisen koulutuksen suorittaneita yhteiskuntamme ja arkielämämme ei toimisi.
Suomi on edelleen koulutusyhteiskunta ja noin puolet ikäluokasta kouluttautuu ammattiosaajiksi. Ammatillisen koulutuksen piirissä on noin 330 000 opiskelijaa, mikä on yhtä paljon kuin ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa on opiskelijoita yhteensä. Nuoret oppivelvolliset opiskelijat ovat ammatillisen koulutuksen peruskohderyhmä, mutta Suomessa 2/3-osaa opiskelijoista on aikuisia uuden osaamisen hankkijoita.
Ammatillinen koulutus on työmarkkinoita lähinnä oleva koulutustaso. Räätälöity koulutus on erittäin tärkeää ja tehokasta, sillä sen avulla työntekijöille voidaan opettaa eri ammateissa ja aloilla tarvittavia jatkuvasti uusiutuvia taitoja. EU:n tasolla oikeus koulutukseen sekä oikeus saada ammatillista koulutusta sekä jatko- ja täydennyskoulutusta tunnustetaan perusoikeudeksi. Samalla ammatillinen koulutus auttaa työttömiä hankkimaan taitoja, joita he tarvitsevat palatakseen työmarkkinoille ja osallistuakseen täysimääräisesti yhteiskuntaan. Työllisyyden hoidon siirryttyä kuntien vastuulle ammatillisten kouluttajien rooli tulee korostumaan.
Suomessa on asetettu tavoite nostaa nuorten aikuisten korkeakoulutettujen määrä 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Kaikilla nuorilla tai aikuisilla ei ole valmiuksia eikä mielenkiintoa korkeakoulututkintoa kohtaan. Ammatillinen toisen asteen koulutus varmistaa mm. suurten teollisuuden alojen osaavan työvoiman sekä huolehtii erikoistuneiden alojen osaajista. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ja pienemmät osaamiskokonaisuudet tarjoavat toimivan opiskelupolun sekä alanvaihtajille että oman alansa syvemmän osaamisen hankkijoille. Ammatillisen koulutuksen vaikutukset yritysten kilpailukykyyn, alueiden elinvoimaisuuteen ja työelämän kehittämiseen ovat kiistattomia.
Koulutuspolitiikassa Suomessa tulee olla jatkuvuutta. Ammatillisen koulutuksen reunaehtoja ei voi muuttaa vaalikaudesta toiseen ja aiheuttaa epävarmuutta kentällä, esimerkiksi aikuisemman väestön kouluttautumismahdollisuuksia kaventamalla. Sen sijaan, että nyt siirretään resursseja pois ammatillisesta koulutuksesta, pitäisi ohjata koulutuksen järjestäjiä vahvistamaan ammatillisten kouluttajien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä niin, että joustavat polut toiselta asteelta korkeakouluun ovat rakenteissa sisällä ja ne aidosti lyhentävät kokonaisopiskeluaikaa. Tulee myös muistaa, että ammatillisen toisen asteen koulutuksen keskeinen tehtävä on pitää kaikki yhteiskunnassa mukana. Tämä on tärkeä huomioida vertailtaessa eri koulutuspolkujen kautta työelämään siirtyneiden työllistymisasteita.
Itä-Savon koulutuskuntayhtymä, Samiedu haluaa olla ylpeästi ja pystypäin ammatillisen koulutuksen ja seudun elinvoimaisuuden edistäjänä eturivissä jatkossakin. Vastakkainasettelun sijaan teemme yhteistyötä paikallisesti ja valtakunnallisesti. Olemme myös edistämässä työperäistä maahanmuuttoa kouluttamalla ulkomaalaistaustaista väestönosaa työvoimatarvealoille.
Ammatillisten kouluttajien yhteinen viesti on: ammattiosaajat tekevät tulevaisuuden!
Itä-Savon koulutuskuntayhtymä, Samiedu
Jukka Mustonen, kuntayhtymän johtaja, rehtori
Petri Lajunen, yhtymähallituksen puheenjohtaja
Tuomas Loikkanen, yhtymävaltuuston puheenjohtaja
