Dägästä digiin – mistä kaikki alkoi?
”Ihmiselle kaikkein tärkein maailmassa on dägä.
Dägä dägä, dägä dägä, dägä dägä, dägä dägä.”
Näin räppäsi M.A. Numminen vuonna 1970. Dägän paikalle, ehkä vieläkin tärkeämmäksi, on noussut digi. Siitä kertoo tämä tarina.
Yhteinen tarve, yhteinen ratkaisu
Olipa kerran itäisessä Suomessa kolme toimijaa, joilla oli yhteneväisiä koulutustavoitteita ja -tarpeita. Kutsuttakoon näitä toimijoita Kansallisarkistoksi, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk:ksi ja Ammattiopisto Samieduksi. Mutta unohtakaamme nämä kolme toimijaa hetkeksi ja tarkastelkaamme toimijoiden yhteistyöhön johtanutta kehityskulkua.
Maassamme on valtava tarve muuntaa mittaamattomia määriä dokumentteja paperisesta digitaaliseen muotoon. Suomessa ei ole tehtävään tarpeeksi tekijöitä, eikä varsinkaan formaalin koulutuksen saaneita. Mitä asialle voisi tehdä? Arvaatte varmasti jo, että palaamme kolmeen alussa mainittuun toimijaan. Näillä kolmella on jokaisella omaa erityisosaamistaan, joiden pohjalle rakentui yhteistyöhanke Joustavat koulutus- ja työelämäpolut tulevaisuuden digitointiosaajille, tuttavallisemmin JoDi.
Kolmen toimijan kumppanuus: JoDi-hankkeen synty
JoDi-hanke on vuonna 2023 käynnistynyt ESR+ -rahoitteinen osaamisen kehittämisen hanke, jonka tavoitteena on ollut sen toimintakautensa ajan tarjota digitoinnista kiinnostuneille tai sitä työorganisaatiossaan tekeville muodollista koulutusta ja osaamista digitoinnista sekä edistää digitointiosaajien työllistymistä alalle. Hanke yhdistää kolme aiemmin mainittua toimijaa. Kansallisarkisto vastaa valtionhallinnon massadigitointipalveluista, mutta Suomessa on pulaa formaalisti koulutetuista digitoinnin osaajista. Ratkaisu tähän löytyy koulutusorganisaatioiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Kansallisarkisto jakaa muille toimijoille osaamistaan digitoinnista, Xamk ja Samiedu suunnittelevat ja toteuttavat verkkokoulutuksia sekä laativat digitaalista oppi- ja perehdytysmateriaalia digitointityöstä. Hankkeessa on kehitetty ketteriä työelämälähtöisiä digitoinnin koulutusratkaisuja kahdelle koulutusasteelle, sekä ammatilliseen peruskoulutukseen että korkeakoulutasolle. Ratkaisu vastaa myös yritysten ja organisaatioiden kasvaviin digitointi- ja osaajatarpeisiin. Oppilaitokset markkinoivat koulutuksia erilaisille kohderyhmille. Xamk:n kohderyhmänä ovat digitoinnin asiantuntijat ja suunnittelijat, kun taas Samiedun tavoitteena on tavoittaa digitoinnin toteuttaja –koulutuksiin yleisesti digitoinnista ja kulttuuriperinnöstä kiinnostuneita henkilöitä.
Oppiminen johtaa työllistymiseen
Yhteistyön tulos on ylittänyt kaikkien osallistujien odotukset. Kurssit ja koulutukset ovat täyttyneet pikavauhtia, opiskelijat ovat olleet innostuneita ja antaneet hyvää palautetta hyvästä opetuksesta ja sen sisällöstä. Samiedun koulutukseen on kuulunut myös noin kuuden viikon mittainen työssäoppimisjakso, jonka osa opiskelijoista on suorittanut Mikkelissä Kansallisarkistossa, Suomen elinkeinoelämän keskusarkisto ELKA:ssa tai Kansalliskirjastossa. Osa opiskelijoista on suorittanut työssäoppimisen itse valitsemallaan työpaikalla jossain päin Suomea.
Samiedun osalta hankkeessa tehdyn työn on kruunannut se, että useat koulutukseen osallistuneet ovat työllistyneet muutaman kuukauden kestäneiden opintojensa aikana tai välittömästi niiden päätyttyä. Tämä hanke on osoittanut, että oppilaitosten ja työelämän toimijoiden välinen yhteistyö on arvokasta ja sitä kannattaa edistää entistä enemmän. Yhteistyö takaa sen, että opetuksessa paneudutaan juuri niihin asioihin ja osaamisiin, joita työelämässä tänä päivänä tarvitaan.
Teksti: Jan-Ole Nordlin
