”Olen saanut elää unelmaelämää” – Teatteritekniikan lehtori Anne Peltonen jää eläkkeelle
Ei tiennyt Anne Peltonen työskennellessään 1970-luvun alussa 16-vuotiaana Kokkolan SOK:n vaatetustehtaalla taskuprässärinä, mihin hänen tiensä tulisi vielä viemään ja mitä kaikkea hän tulisi työurallaan tekemään. Elokuussa Samiedun teatteritekniikan lehtorin virasta eläkkeelle jäävän naisen CV on pitkä ja kertoo paitsi huikeasta ammattitaidosta myös intohimoisesta suhtautumisesta työntekoon.
– Kyllä tämä on ollut elämää suurempaa. Elämäni ei ole ollut sit kun pääsen eläkkeelle -elämää, koska olen urallani saanut tehdä ja kokea niin hienoja asioita.
Vaikka Peltonen sanoo syntyneensä onnellisten tähtien alla, on hän omilla ratkaisuillaan vaikuttanut siihen, mihin urapolut kulloinkin ovat johtaneet. Matkalla on tarvittu taitojen ohella rohkeutta, kuten esimerkiksi silloin, kun hän tuli töihin Samieduun vuonna 1995.
– Työskentelin ammattiopettajana Helsingissä kauneudenhoitoalan ammattioppilaitoksessa, kun opettaja Keijo Kotiranta pyysi minua perustamaan Savonlinnaan vastaavan maskeerauskoulutuksen, jonka olin aloittanut Helsingissä. Olin viimeisilläni raskaana, mutta vaakakuppi painui lopulta Savonlinnan puolelle.
Peltonen huomasi melko nopeasti, että pelkästään maskeeraukseen keskittyvä koulutus näin pienellä paikkakunnalla on liian kapea-alainen. Vuonna 1997 ammattiopistossa alkoi nykyisin taideteollisuusalan perustutkintoon kuuluva teatteritekniikan koulutus.
– Teatteritekniikan koulutuksen myötä olemme saavuttaneet aseman, jossa meidät tunnetaan ja meihin luotetaan.
Tärkein oppi saadaan tekemällä ja kokemalla
Peltonen toi mukanaan ammattiin oppimiseen toimintamallin, jossa tärkeässä roolissa on yhteistyö työelämän kanssa. Ensimmäinen yhteistyökumppani Savonlinnassa oli Savonlinnan teatteri.
– Produktio oli Romeo ja Julia, johon teimme maskeerauksia. Oli hienoa aloittaa työt Kimmo Lavasteen kanssa, jonka tunsin niiltä ajoilta, kun molemmat työskentelimme Kokkolan teatterissa. Kimmo oli teatterissa ohjaajana, ja minä toimin sivutoimisesti maskeeraajana.
Sana verkosto esiintyy usein Peltosen puheessa. Se ei ole mikään ihme, sillä hänen myötävaikutuksellaan Samiedun teatteritekniikan pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita ovat Savonlinnan teatterin ohella muun muassa Savonlinnan Oopperajuhlat, Savonlinnan Taidelukio, Aleksanterin teatteri ja Suomen Kansallisooppera.
– Tunsin Kansallisoopperan tuottaja Tarmo Tantun, joten oli luontevaa aloittaa yhteistyö hänen kanssaan Savonlinnasta käsin. Yhteistyö on ollut rakentavaa, ja Kansallisoopperan väki on auttanut meitä niin opetussuunnitelmatyössä kuin eri asioiden ratkaisemisessa.
Yhteistyöstä puhuttaessa ei voi olla mainitsematta myöskään Taidekeskus Retrettiä, Savonlinnan maakuntamuseota, Tampereen Työväenmuseota, Lustoa sekä Jukka Rintalaa ja Matti Vaskelaista. Peltonen korostaa, että erilaiset projektit tuovat monipuolista osaamista ja oppimista.
– Opiskeluajan työnäytöt toimivat myöhemmin käyntikorttina työelämään. Kun on tehnyt töitä tunnettujen lavastajien ja taitelijoiden kanssa ja tietää, mille tasolle teos on vietävä, ei parempaa suositusta voi olla.
Peltonen sanookin, että opettajalle paras palaute on nähdä opiskelijoidensa pärjäävän.
– On mahtavaa huomata, että meidän opiskelijamme pystyvät tekemään mitä vain, ja he saavuttavat koko ajan isoja asioita.
Toinen toistaan upeampia projekteja
Peltosen opettajauralle mahtuu toinen toistaan upeampia projekteja, joista on vaikeaa nimetä sykähdyttävintä. Kysyttäessä hän nostaa esille Kansallisoopperassa esitetyn musikaalin Underground sekä Savonlinnan Oopperajuhlilla esitetyt Boris Godunovan ja Sevillan parturin, joissa opiskelijat saivat pistää parastaan.
– Samoin mielihyvää tuottaa Savonlinnan Teatterin ja Taidelukion sekä ammattiopiston kanssa yhteistyönä tuotettu näytelmä Seitsemän veljestä, joka sai kunniamaininnan visuaalisuudesta Mikkelin teatteripäivillä vuonna 2006.
Peltonen sanoo, että jokainen projekti on aina jollakin tavoin erilainen. Hän muistuttaa, että lavastaja määrää aina visuaalisen ilmeen, ja työryhmä pyrkii parhaansa mukaan toteuttamaan lavastajan vision.
– Alussa kukaan ei oikein tiedä varmuudella lopputulosta. On monia projekteja, joissa on menty äärirajoille. Toisaalta se on tämän työn suola: mitä haastavampi työ, sitä palkitsevampaa onnistuminen on.
Ennen eläkkeelle jäämistään Peltonen työstää opiskelijoiden kanssa lavastusta ja puvustusta Markku Pölösen ohjaamaan Merikannon Elinan surma -oopperaan.
– Korona on sotkenut projektin aikatauluja. Ensiesitys on kaavailtu syksylle 2022. Olemme esitelleet Pölöselle jo yhden lavastuksen pienoismalliversion.
Eläkkeellä on aikaa muille intohimoille
Peltosen matka Kokkolan ammattikoulun parturi-kampaajan opintolinjalta yrittäjäksi, teatterimaskeeraajaksi, ammattiopettajaksi ja lopulta Samiedun teatteritekniikan lehtoriksi on pitänyt sisällään onnistumisia ja unohtumattomia kohtaamisia. Hän sanookin katsovansa uraansa suurella kiitollisuudella.
– En olisi uskonut, että opettajana voin elää näin hienon elämän ja olla mukana näin isoissa projekteissa. Toki Samiedu oppilaitoksena ja parhaat työkaverit ovat osaltaan tämän kaiken mahdollistaneet.
Mitä eläkeaikaan tulee, Peltonen odottaa sitä varovaisen positiivisissa tunnelmissa.
– Hyvä ystäväni varoitteli, että eläkkeellä pitää tottua siihen, ettei kukaan tarvitse sinua. Uskon, että minulla kuitenkin riittää tekemistä muun muassa ikoni- ja akvarellimaalauksen sekä sienien ja marjojen parissa. Ja olen luvannut välillä tehdä töitä myös Samiedussa.
