Itä-Suomen alueen sote-osaajia koolla Kieli- ja kulttuuritietoinen sote -teemapäivässä
Itä-Suomen toisen asteen sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten verkoston Kieli- ja kulttuuritietoinen sote -teemapäivänä pureuduttiin kansainvälistymiseen sekä alan perustutkinnon kauttaaltaan uudistettuihin perusteisiin. Tänä vuonna verkostotapaamisen käytännön järjestelyjen vetovastuussa toimi Samiedu tiimipäällikkö Mia Mäntysaaren johdolla.
Paikalla oli bussilasteittain opettajia ja opinto-ohjaajia kansallisen verkoston Itä-Suomen alueella toimivasta viidestä oppilaitoksesta: Samiedusta, Esedusta, Sakkysta, Riveriasta ja STEP-koulutuksesta. Pitkäaikainen verkostoaktiivi Esedun koulutuspäällikkö Heli Tirri muistuttaa, että verkosto tekee tärkeää taustatyötä sote-alan koulutuksen edistämiseksi ja panostaa aktiiviseen tiedonvaihtoon alueiden ja kansallisen tason välillä.
– Koko Suomen sote-alan toisen asteen oppilaitosten verkosto kokoontuu säännöllisesti, toimii yhteisvastuullisesti ja on hyvin järjestäytynyt, vaikka se ei ole virallisesti organisoitunut.
Perustutkinnon uudistetut perusteet tulevat voimaan 1.8.2024
Mäntysaari iloitsee, että päivän pääpuhujaksi saatiin sote-alan opetusneuvos Dinah Arifulla Opetushallituksesta.
– Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto on uudistumassa, ja verkostossamme on tehty sen osalta paljon seminaari- ja Teams-yhteistyötä. Tämä on eturivin paikka kysyä opetusneuvokselta vastikään julkaistuista tutkinnon perusteista. Myös maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden asiat ovat pinnalla tällä hetkellä, ja siksi tämän päivän tapahtumassa on mukana myös opoja ja S2-opettajia, kiteyttää Mäntysaari.
Kattavassa esityksessään Arifulla selvensi perustutkinnon ammatti- ja kielitaitovaatimuksiin liittyviä uudistuksia ja sai osallistujilta runsaasti tarkkanäköisiä kysymyksiä muun muassa lähihoitajan ja hoiva-avustajan toimenkuvista.
– Uusien tutkintoperusteiden tavoitteena on vastata työelämän tarpeita ja taata potilas- ja asiakasturvallinen hoito sekä alan veto- ja pitovoima. Ammattitaitovaatimuksia on hiottu, ja perustutkinnon ydinosaamiseen on nyt sisällytetty monia sellaisia tehtäviä, jotka ovat aiemmin kuuluneet muille ammattiryhmille, toteaa Arifulla.
– Seuraavaksi uudistetaan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot. Opettajien työtä on pystyttävä tukemaan mahdollisimman hyvin nyt, kun ammatillinen sotealan koulutus on kauttaaltaan isossa murroksessa.
Työssään opetusneuvos Arifulla toivoo pystyvänsä hälventämään muutoksiin ja kielitaidon linjavetoihin liittyviä huolia. Hän valaisi myös käynnissä olevaa SORA-säädösten (soveltumattomuuden ratkaisuja) uudistusta, jonka tavoitteena on parantaa turvallisuutta koulutuksessa ja työelämässä, varmistaa opiskelijan oikeusturva sekä lisätä koulutuksen järjestäjän mahdollisuuksia puuttua tilanteisiin, joissa opiskelija ei sovellukaan alalle.
Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat vastaavat työvoimapulaan
Suomessa sosiaali- ja terveysalan haasteena on työntekijäpula, joten S2-taustaisia opiskelijoita kaivataan kipeästi. Verkostopäivän paneelikeskustelussa nostettiin esiin eri oppilaitosten kokemuksia ja vinkkejä maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kielitaitovaatimuksista sekä suomen kielellä opiskelusta.
Hyvinä käytänteinä nostettiin esiin esimerkiksi kielitaidon ennakkotestaus ennen hakuprosessia ja selkeä kieli kaikessa toiminnassa. S2- ja ammattiopettajan rinnakkaisopettajuuden kautta alan sanastoa ja käsitteitä voidaan opetella S2-opettajan johdolla jo ennen ammatillista oppituntia. Myös kulttuurien tuntemusta on hyvä syventää, ja ryhmäytymisestä erilaisten yhteisöllisten vapaa-ajan harrasteiden kautta koettiin olevan apua.
Paneelissa hyvinä vinkkeinä mainittiin myös työnvarjostuksen kaltainen vertaistuki ja työpaikkaohjaajille annettava täsmäkoulutus.
– Oppisopimuskoulutuksen työpaikalle annettava tuki on tärkeää. Työnohjauksen aikana kannattaa puhua mahdollisimman paljon suomea niin, että englantia käytetään vain tukikielenä, Sakkyn opettaja ja maahanmuuttajamentori Tarja Lindgren muistuttaa.
Ammattiopinnot maailman onnellisimmassa maassa
Toisen asteen sote-oppilaitosten teemapäivän kruunasi tieto siitä, että Suomi oli juuri samana aamuna nimetty maailman onnellisemmaksi maaksi seitsemättä peräkkäistä kertaa. Uutinen on omiaan lisäämään kotimaisen ammattikoulutuksen vetovoimaa maahanmuuttajien keskuudessa.
