01.03.2023

Ammatilliset oppilaitokset kehittävät yhteistyössä digitalisaation osaamista ja johtamista

Syksyllä 2022 käynnistynyt Digitalisaation osaamisen ja johtamisen hanke Digiosaava on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kehittämishankekokonaisuus, jonka tavoitteena on kehittää ammatillisen koulutuksen järjestäjien digitalisaatio-osaamista ja digitalisaation johtamista. Hanketyön koordinaattorina toimii Työtehoseura TTS ry ja työskentelyyn osallistuu yhteensä 77 ammatillista koulutuksenjärjestäjää, Ammattiopisto Samiedu mukaan luettuna. Hanke jatkuu vuoden 2023 loppuun. Samiedua Digiosaava-hankkeessa edustavat digitaalisuuden ja verkko-opetuksen parissa työskentelevät asiantuntijat sekä opiskelijahallinnon ja koulutusjohdon edustajat.

Digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen koulutuksen järjestämisessä ja opetuksessa edellyttää osaavaa henkilökuntaa ja johtoa. Ilman riittävää osaamista ja kyvykkyyttä koulutuksen järjestäjät eivät pysty tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisella tavalla hyödyntämään digitalisaation tuomia mahdollisuuksia ja vastaamaan siihen liittyviin haasteisiin.

OKM Erityisavustus: Strategiarahoitus digitalisaation osaamisen ja johtamisen kehittämiseen

Tavoitteena digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen

Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2021 teettämän digikyvykkyyskyselyn mukaan ammatilliset koulutuksen järjestäjät hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia vaihtelevasti. Digitalisaation luomien mahdollisuuksien entistä tehokkaamman ja laajemman hyödyntämisen edistämiseksi OKM avasi rahoituksen digitalisaatio-osaamisen kehittämiseksi.

Digiosaava-hankkeen tavoitteena on, että jokainen osallistujaorganisaatio hankkii ja kehittää digitalisaatio-osaamistaan sekä tekee tarvittavia toimenpiteitä edistääkseen omaa digikyvykkyyttään. Ammatillisen koulutuksen järjestäjille on suunnitteilla digitaalisen johtamisen ja osaamisen kehittämiskokonaisuus, niin sanottu osaamiskampus, johon muodostetaan oman osaamisen kehittämisen polut sekä ammatillisen koulutuksen opettajille että johdon edustajille. Osaamiskampus on tarkoitus toteuttaa virtuaaliseen Wonda VR-ympäristöön, joka on valmistuttuaan kaikkien oppilaitosten käytössä vuoden ajan. Osaamiskampukseen tuotetaan myös opiskelijoiden digitalisaatio-osaamisen kehittämiseen soveltuvia sisältöjä.

Oman osaamisen omaehtoisen hankkimisen lisäksi koulutuksen järjestäjien digitalisaatio-osaamista on tarkoitus kehittää koulutuksin ja webinaarein, jotka ajoittuvat syksyyn 2023.

Opettajien ja oppijoiden digitaalisen osaamisen monet ulottuvuudet

Hankeverkoston laajuuden ja tavoitteiden moninaisuuden vuoksi hanke on jaettu seitsemään työpakettiin, joista jokaisella on oma vetäjä ja tavoitteet. Digitalisaation johtamisen, henkilöstön osaamisen johtamisen ja kehittämisen, digitaalisen infrastruktuurin, verkostoitumisen sekä opetuksen ja oppimisen johtamisen teemat on suunnattu ensisijaisesti rehtoreille, koulutusjohdolle ja pedagogisille asiantuntijoille. Digitaalisuuden hyödyntäminen oppimisen ohjauksessa ja tuessa sekä edistymisen seurannassa, oppijoiden digitaalisen osaamisen varmistaminen ja kehittäminen sekä digitaalisten sisältöjen hyödyntäminen osana oppimista ja opetusta ovat erityisesti verkkopedagogeille ja opetushenkilöstölle suunnattuja kehittämisteemoja. Työpakettien teemat on muodostettu vuonna 2021 toteutetun ammatillisen koulutuksen digikyvykkyys-kyselyn tulosten perusteella.

Yhteistyöskentelyn alettua hankkeen toteuttajaverkoston jäsenet havaitsivat nopeasti työpakettien tavoitteiden laajuuden ja osallistujien osaamisprofiilien erilaisuuden. Tämän vuoksi työpaketit päädyttiin jakamaan vielä pienempiin teemaryhmiin, jotka keskittyvät ensisijaisesti oman teemansa käsittelyyn, aineiston keruuseen ja lopputuotoksen valmisteluun. Digitaaliset sisällöt osana opetusta ja oppimista on moniulotteinen ilmiö, joten teemaryhmien työ käsittelee aihetta monesta eri näkökulmasta. Teemaa käsitellään muun muassa digitaalisten sovellusten ja oppimateriaalien hankintojen, digitaalisen oppi- ja opetusmateriaalin laatukriteerien, saavutettavuuden, tekijänoikeuksien ja tekoälyn sekä oppimisanalytiikan hyödyntämisen näkökulmista.

Verkostohanke vaatii kalenterointia ja ketteryyttä

Yhteiskehittäminen kaikki Suomen ammatilliset oppilaitokset kattavassa verkostossa on ollut tähän mennessä hyvin antoisaa. On virkistävää ja opettavaista osallistua keskusteluihin ja tuottaa yhteistä sisältöä moniammatillisessa osallistujajoukossa. Omaan työhön ja tekemiseen saa yhteistyöskentelyssä uusia näkökulmia, minkä lisäksi teemaryhmien esityksistä oppii hyviä käytänteitä, joita on koeponnistettu muualla. Teemaryhmien tapaamista edeltää usein valmisteltava ”kotitehtävä”, joka jaetaan yhteiseen Teams-kansioon. Yhteisissä tapaamisissa teemaryhmän vetäjä johtaa keskustelua nostaen esiin näkökulmia ja kysymyksiä palautetuista tehtävistä. On ollut ilahduttavaa havaita, kuinka avoimesti hanketoimijat ovat valmiita jakamaan myös valmiita aineistoja ja luovuttamaan niitä yhteiseen käyttöön.

Isossa verkostohankkeessa työskentelyssä kaikki ei tietenkään suju aina niin kuin oppikirjoissa. Yhteisten aikataulujen sopiminen ja tapaamisten aikatauluttaminen on ison toimijajoukon kanssa hankalaa. Tapaamisiin osallistuu vaihteleva joukko hanketoimijoita, jolloin yhteisen tavoitteen edistäminen on hidasta. Joskus samoja asioita täytyy käsitellä yhä uudestaan, kun tapaamisiin osallistuu uusia toimijoita. Työpakettien pilkkominen moniin alaryhmiin tuottaa helposti myös tavoitteiden ja toimenpiteiden päällekkäisyyttä.

Yhteisenä työskentelyalustana käyttämämme Teams on saanut rinnalleen useita muitakin digitaalisia alustoja, mikä tekee yhteistyöskentelystä hajanaista. Monien alustojen käyttö on johtanut myös siihen, että tietoa alkaa olla vaikea löytää yhteisen Teams-alustamme täyttyessä eri tavoin nimetyistä tiedostoista. Toisaalta yhteistyössä luomamme tiedostokaaos on hyvä muistutus siitä, kuinka tärkeitä asioita digitaalisten alustojen looginen rakenne, tiedostojen selkeä nimeäminen ja yhteisesti sovittujen toimintatapojen noudattaminen ovat.

Tekoälyn yleistyminen puhututtaa

Verkostohankkeen ajankohtaisimpiin teemoihin kuuluu ehdottomasti tekoälyn hyödyntäminen opetuksessa ja oppimisessa. Ammattiopisto Liven Taina Teiramaa-Segerin johtamassa teemaryhmässä olemme tutustuneet tekoälyn käsitteeseen, tekoälyn hyödyntämisen eettisiin näkökulmiin ja erilaisiin sovellusmahdollisuuksiin oppimisessa ja opetuksessa. Kielimalli Chat GPT tuli ryminällä suuren yleisön tietoisuuteen alkuvuodesta, minkä jälkeen erilaisiin tekoälyä hyödyntäviin sovelluksiin on törmännyt sosiaalisessa mediassa ja perinteisissä tiedotusvälineissä harva se päivä. Verkoston kesken käydyt keskustelut päivänpolttavasta teknologiasta ovat olleet erittäin hyödyllisiä, herätteleviä ja opettavaisia.

Verkostossa on voinut tuoda esiin omaa osaamistaan ja vaikuttaa näin osaamiskampukseen sisällytettävään aineistoon. Lisäksi on ollut hienoa päästä jakamaan tietoa omassa oppilaitoksessa tehtävästä kehittämistyöstä. Kaiken kaikkiaan on ollut hienoa osallistua mielenkiintoisiin keskusteluihin ja tutustua eri teemaryhmissä aihealueiden todellisiin asiantuntijoihin.

Digiosaava-hankkeen väliseminaari pidetään ITK-konferenssin yhteydessä 19.4.2023. Väliseminaariin voi osallistua joko paikan päällä Aulangolla tai etänä. Lisätietoa ja ilmoittautuminen väliseminaariin linkistä.

Sanna Laukkarinen,
verkkopedagogiikan asiantuntija